Miksi koulussa ei opeteta taloutta?

Niin tai yksinkertaisesti kotitalouden pitäminen, budjetointi, peruslainsäädäntö sosiaaliturvien kohdalla, opiskelemiseen liittyvät vaihtoehdot...noilla pääsisi jo pitkälle.

Ihan samaa mieltä olen.

Ei tuosta voi olla kuin samaa mieltä. 

Ja jos kotona vielä oppisi hyvät käytöstavat ja ihan perustaidot kodinhoidosta: ruuanlaitto, siivoaminen, pyykit, niin nuori voisi vähän vakaammilla askelilla lähteä elämään omaa elämää. Vaatisi tietysti sitä, että a) vanhemmat hallitsevat ne ja b) vanhemmat eivät passaa prinssejään ja prinsessojaan, vaan ottavat heidät mukaan yhteisen kodin pyörittämiseen. 

Tuli vielä mieleen, että jos kotona on tiukka rahatilanne, niin kyllä sitä voi ainakin jo lukiolaisen kanssa pohtia ja selvittää. Niin hänkin oppii ja saa vähän kuvaa kaikesta siitä mitä arjessa voi tapahtua. 

Kyllähän noita opetetaan. Ehkä ei tarpeeksi, mutta asioita on paljon muutenkin käsiteltävänä. 

Eihän koulussa opeteta mitään, mikä sotii status quo:ta vastaan. Valtio ja julkinen sektori ovat niitä pahimpia velkaspedejä, eli eihän tuossa nyt velkaantumista sovi moittia. Ja uskomatonta kyllä, ihmiset kuvittelevat vielä tänä päivänä että firmat on tehty sen vuoksi että olisi työtä työntekijöille. Ei todellakaan; niiden tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen. Mikäli voittoa voisi tuottaa ilman työntekijöitä, niin voitte olla varmoja että näin tehdään. Eli kapitalismin vuoksi robottityöntekijät ovat tulevaisuutta, niitähän on jo paljon tehtaissa.

Uudessa opetussuunnitelmassa (2016) yhteiskuntaoppi alkaa jo alakoulussa. Ehkä joku muuttuu.

Vuosiluokilla 4–6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaise- maan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin. 

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 06:26"]

Uudessa opetussuunnitelmassa (2016) yhteiskuntaoppi alkaa jo alakoulussa. Ehkä joku muuttuu.

[/quote]

Olisi jo aikakin.

Sitä olen hämmästellyt, että yhteiskuntaoppia minun aikanani oli ysillä, mutta uskontohan aloitetaan ekalla ja jatkuu läpi peruskoulun.

Kumpi on oikeasti tärkeämpää: Ymmärtää, miten yhteiskunta toimii vai osata luetella Jeesuksen opetuslapset?

Yhteiskuntaoppia oli jo mun aikana koulussa kyllä, muistan varsin hyvin että se ei kiinnostanut yhtään ketään. Ehkä tosiaan ala-asteella olisivat avstaavottavaisempia näissä asioissa, teinejä tuo ei tunnu kiinnosstavan.

Oli miten oli niin minusta kotona on vastuu opettaa lapselle budjetointia ja tavoitteellista säästämistä. Jos siis hassaa kuukausirahansa mäkkäriin ja leffaan kuun alussa niin on loppukuun tyhjätaskuna. Mielluummin opettaa sen kantapään kautta kotona kuin sitten kun on vuokra maksettavana ja rahat käytetty baariin.
Minusta myös kuukaudirahaa pitäisi lapsen oppieda pikkuhiljaa lapsen iän karttuessa nostaa niin että lapsi maksaa sillä itse oman puhelinlaskunsa ja vaatteensa niin oppii sitä budjetointia. Ja jos haluaa uuden kännykän niin joku osa rahoista olisi säästettävä itse.

Toki se tahtoo olla niin että niissä perheissä joissa lapsilla on rahankäyttöongelmia vanhemmat ei itsekään osaa sitä rahaa käyttää ja ovat ehkä itsekin pikavippikierteessä :(

Samoin käsitöissä voisi opettaa kuinka paljon tulee hintaa sille villasukalle tai pannualuselle, opettaa laskemaan minkä verran menee materiaaleihin, montako tuntia menee valmistukseen ja minkä verran pitää laittaa lisää että saa mahdolliset tilojen vuokrat ym. katettua.

Olen kyllästynyt kun viiden tunnin työstä pyytää 30e ja asiakas toteaa että onpa kallista. Hurjat 5e tuntipalkka siinäkin, todella kallista tämä käsityöläisen työaika, 5e sitten niitä muita kuluja.

Jaa, kyllä meillä oli nyt 6. luokan päättäneellä ihan monen viikon kurssi aiheesta, liittyi Yrityskylä-projektiin. Tätä tehtiin yrityksen kirjanpidon opettelun kautta: "kulut on x euroa/pvä, montako jäätelöä a y euroa on myytävä, että jää voittoa?" tyyppisillä kysymyksillä... Ja lopuksi viettivät yhden päivän "töissä" Yrityskylässä, poikakin ihan haki duunipaikkaa (minulta, oli kotiläksy) ja pääsi muistaakseni pankkiin töihin:)

Koska te kävitte koulua? Meidän lapsilla on talousasiat olleet mukana opetuksessa ainakin matematiikassa, kotitaloudessa, yhteiskuntaopissa, historiassa ja äidinkielessä. Ongelmana on se, että jos kotona ei puhuta rahasta ja lapsi/nuori pyritään pitämään mahdollisimman pimennossa raha-asioista, niin asia ei kiinnosta. Tälläkin palstalla on monta äitiä, jotka miettivät, että voiko sille teinille hankkia pankkikorttia omalle tilille, jota äiti ei valvo vai laittaako se kaikki rahat menemään. Todennäköisesti teini tuhlaa, jos ei ole koskaan joutunut tai saanut miettiä. mihin se 50 e oikeasti riittää ja mistä kaikesta aikuiset joka kuukausi maksavat.

Kouluissa on joka vuosi taloustiedon kisoja, joissa voittajina on yleensä yrittäjäperheiden poikia. Mistäköhän johtuisi?

Mun alakouluikäiset lapset pitävät jo kolmatta kesää kioskia. Siinä ovat oppineet, kuinka tuotteen hinta täytyy muodostaa, että ei tule tappiota. On myös puhuttu vuokrista ja veroista, vaikka niitä ei nyt tarvitsekaan maksaa. Pohjakassa on pitänyt maksaa äidille takaisin, mutta ensimmäiset materiaalihankinnat ovat saaneet starttirahana. Varastoa täydennetään sitten kassa olevilla rahoilla.Oppivat myös asiakaspalvelua ja ylipäätään sitoutumista työhön.

Nosto

Kyllä se järkevä talouden pito opitaan ihan kotoa. 

Eikö näitä asioita voi myös opettaa ihan kotona? Meidän eskari-ikäisen kanssa jo keskustellaan säästämisestä, maksamisesta jne. ja siitä sitten pikkuhiljaa ikäkauden mukaan lisätään tietoa sijoittamisesta, velasta ja muusta. Ei koko universumin asioita voida käsitellä koulun puitteissa.

Onko omassa taloudessa jotain pielessä jos ei osata kotona opettaa? Kyllä se on vanhempien tehtävä huolehtia siitä, että lapsi pärjää aikoinaan kun muuttaa omilleen. Osaa elää varojensa mukaan, siivota, tehdä ruokaa ja pestä pyykkiä. Puhumattakaan veroilmoituksista, tukihakemuksista, työpaikkahakemuksista, cv:stä jne. Curling-vanhemmuudella tekee vaan isosti hallaa lapselle.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 05:05"]

Viimeistään 7 luokalta alkaen ja mielellään lukion ja ammattikoulun loppuun asti, vaikka rautalangasta vääntämällä mitä on järkevä taloudenpito. Mitä tarkoittaa velkaantuminen, pikavippien vaikutukset, maksuhäiriöt, luottotiedot, säästäminen, brutto ja netto ym. Mitä pitää ottaa huomioon omaan ensimmäiseen asuntoon muuttaessa, budjetin teko, mitä asuntolainan saaminen vaatii. Vähän osake- ja rahastosäästämisestä, sijoitusasunnoista ym. Nykynuoret tuntuu olevan aivan pihalla näistä asioista eikä niitä kotona varmasti monikaan vanhempi opasta. Uskon että edes 15-20% nuorista ottaisi näistä oppia ja osaisivat pitää talouden kunnossa. Mitä muut mieltä?

[/quote]

Yhteiskuntaopin ope vastailee. Meillä käsitellään ysiluokilla täsmälleen näitä aiheita. Yhteiskuntaopin kursseista noin puolet ovat talouteen, taloudenpitoon, yrittämiseen, työhön, verotukseen ym. liittyviä aiheita ja lisäksi taloutta sivutaan koko ajan muissakin aiheissa esim. puhuttaessa hyvinvointiyhteiskunnasta, sosiaalituista, EU:sta ja politiikasta. Jokainen ysiluokkalainen on käynyt nuo aiheet läpi eli peruskoulusta ei pääse ilman, että noita asioita on opiskeltu.

Jokaisessa luokassa on kuitenkin 2-4 oppilasta, jota ei vain kiinnosta. Kokeet vedetään vitosilla läpi, tunneilla nukutaan ja sitten peruskoulun jälkeen ihmetellään, kun koko elämä sössitään. Vanhemmat sitten syyttävät koulujärjestelmää. Minusta olisi mukavaa opettaa yhteiskuntaoppia enemmän, pidän aihetta erittäin tärkeänä mutta kyllä sitä meillä peruskouluissa opetetaan, siitä ei pääse mihinkään. Jos ei vain viitsi opiskella (ja näitähän on joka tapauksessa, vaikka tuplattaisiin yhteiskuntaopin tuntimäärä), niin eihän nämä asiat jää päähän eikä niistä ota opikseen.

Jos nyt kuitenkin ksyttäisiin jopa näiltä nipinnapin koulunsa selvittäneiltä, ovatko opiskelleet kyseisiä asioita, niin väittäisin, että vielä näin kesäloman alussa kyllä muistaisivat, että näistä on ollut puhetta. Jos ei muuten, niin olen vaatinut budjettitöitä ja yrittäjätöitä takaisin ja laittanut kotiinkin niistä muistutuksia.