Miten ilmoitit lapsesi isälle, että olet raskaana?

Menin sairaalaan tutkimuksiin viimeistä kertaa sekundäärisen lapsettomuuden takia ja yllättäin lääkäri löysikin salamatkustajan:) Seisoin sairaalan ovella ja vain ulvoin puhelimeen, mies luuli että jotain kamalaa oli tapahtunut kunnes tajusi mitä yritin sanoa:D Olishan sitä voinut odottaa kotiin saakka ja kertoa kasvokkain 4 vuoden yrityksen päättymisestä mutta olin totaalisen sekaisin:D Vähän tosiaan harmittaa näin vuosien jälkeen

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 00:31"]Ja miten mies reagoi? 

Kaikenlaisia tarinoita saa kertoa. Mietin tässä, miten kerron omalle miehelle kun/jos joskus tärppää :))
[/quote]
mies huomautti että menkat ei tullut että taidan olla raskaana.mä olen ollut aina huono pitämään ehkäisyä .

Tokan lapsen kohdalla kun testi oli positiivinen totesi vaan että sehän kävi nopeesti, nyt tarvii saada kalja. (Ei yleensä juo) meillä oli neuvottelut toisen lapsen teosta, jos saan jättää ehkäsyn pois, mies saa ostaa telkkarin. Kolmannen kohdalla oli puhe että saa vaihtaa auton. No, en enää halunnu kolmatta mutta mies sai auton ja mä koiran:)

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 00:47"]

Taisin vain jättää testin vessan pöydälle ja menin tekemään aamupalaa. Olin aiempinakin kuukausina testannut joten mies ei ottanut kovin vakavasti raskauden mahdollisuutta vaikka itse tiesin ilman testiäkin. Se luuli sitten että tuli taas negatiivinen kun oli odottanut että kiljuisin riemusta. Kun meni pissalle sinne vessaan niin rupesi sitten tavaamaan pakkausselostetta: "Hei eikö nää kaksi viivaa tarkotakaan..." minulla meni vähän sulatellessa :D olin siis suunnitellut kyllä jotain vähän mieleenpainuvampaa tapaa niinkuin sinäkin :) tyyliin yhden pullan paistamista uunissa tai jotain muuta yhtä legendaarista.

[/quote]

Tuo pullan paistaminen uunissa on ehkä hölmöin idea mitä olen kuullut. Eikä tuota sitäpaitsi suurin osa miehistä tajuaisi, todennäköisimmin miettii "ai kiva, eukko lämmittää mulle pullan, keitänpä kahvia sen kanssa".

Meillä ei ilmoiteltu sen suureellisemmin. Kolme vuotta oli jo kulunut, kun eräs aamu jouduin kääntymään töistä takaisin kotiin kun oksetti ja oli aivan kauhea olo. Ajattelin, että oli vatsatauti alkamassa. Helpottikin olo kotona todella paljon ja vain hajut ällötti, että päätin tehdä seuraavana aamuna varmuuden vuoksi testin. Haalea positiivinen.

Miehelle näytin kun tuli töistä, mutta ei oikein kumpikaan sitä sen kummemmin noteerattu ennen varhaisultraa, jossa nähtiin ettei kyseessä ollut tuulimuna ja kohdunulkoinen.

Meillä sanoi että voihan helvetti, koska raskaus ei ollut toivottu, emme olleet suunnitelleet ollenkaan lisääntyvämme, ikääkin oli jo molemmilla 40. Tosin olimme kummatkin lapsettomia ennestään, hän ei ollut halunnut lapsia aiemmissa suhteissa ja mulle oli sanottu etten voi saada lasta, enkä siitä sen kummemmin ollut välittänyt. Nyt toi "vahinko" on jo lukiossa ja erittäin rakas molemmille, vaikkemme enää yhdessä olekkaan. Sen testin teon muistan aina, koska se oli ensimmäinen ja ainoani.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 01:51"]Katoin isänpäivänä aamiaispöydän tavallista hienommin ja laitoin miehen puolelle pöytää lasinaluseksi ultrakuvan. Hän otti lasin käteen, laski sen alas, otti käteen, tarkasteli kuvaa ja häippäisi tupakalle sanomatta mitään. Tuli tupakalta ja ilmoitti, että jos tuo kuva ei ole julmaa pilaa niin oli hänen viimeinen tupakka. Meillä on nyt poika ja savuttomat vanhemmat :)
[/quote]
Teoriassa joo kiva tarina , eka ultra otetaan kuitenkin 12 vko kohdalla, pimitkö lapsen isältä tiedon siihen saakka??

Oltiin yritetty 4kk, ja kun menkat eivät alkaneetkaan lauantaina, niin tiistaiaamuna tein raskaustestin. Katsottiin yhdessä tulos ja sitten mies kiiruhti töihin. Molemmat oltiin häkeltyneitä mutta innoissaan. :) nyt meillä on 4,5kk vauva <3

Mä olin ollut koko viikon kuin tulisilla hiilillä sillä mies oli ryömatkall enkö halunnut tehdä testiä ollessani yksin kotona. Yritystä takana kolme vuotta. Perjantaina mies valmisti illallista ja valitsi siihen sopivaa viiniä ja mä kävin sillä välin tekemässä testin, plussa lämähti ruutuun saman tien, kävelin miehen luo huterin askelin ja tärisevin käsin ojensin testin miehelle. Se ei meinannut uskoa näkemäänsä ja hoki vain olenko varma.

Siinä me sitten istuttiin pökertyneinä ja epäuskoisina eikä ruoka maistunut kummallekaan.

Soitin miehelle kun oli ajamassa kotiin töistä. Meidän piti vain neuvotella kauppalistasta, ajattelin että kerron vasta kun on kotona. Kuulostin kuitenkin kummalliselta ja mies jankkasi että mikä on, niin kerroin sitten olevani raskaana. Tuli aika hiljaista ja hyvä kun ei kolaria ajanut :D 

Tämä ei siis ollut suunniteltu raskaus, käytettiin ehkäisyä joka sitten petti. Tein testin vähän niin kuin varmuuden vuoksi kun menkat olivat myöhässä ja tossa toi sitterissä nyt köllöttelee :D

Miehen kommentit kun sanoin olevani raskaana ja näytin raskaustestiä:
1. raskaus, tekemällä tehty: "Oho oikeesti???" ja iso hymy
2. raskaus, käytettiin keskeytettyä yhdyntää ehkäisynä mikä petti: "Eikä!!! Mee huomenna lääkäriin ja ota se pois!"(Kieltäydyin ja saimme toisen ihanan vauvan)
3. raskaus, tekemällä tehty: "Ohhoh ihanaa! Nonnii."

Ekaa lasta yritettiin innolla lähes vuosi, ja testit ostettiin yhdessä. En siis varsinaisesti ilmoittanut mitään kun mies oli mukana koko ajan.

Toinen lapsi sai alkunsa huolimattomuuttamme (jota jotkut kutsuvat vahingoksi ;) ).
Tein testin itekseni ja kun tulos oli positiivinen, nakkasin testin miehen syliin ja tokaisin "kaikki on pilalla". Olin juuri aloittanut töissä ja esikoinen alkoi olla kaksi vuotias ja elämä alkoi näyttää taas helpommalta. Mies taas oli onnesta soikea- eikä ihme, niin minäkin alkujärkytyksen jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 08:48"]Miehen kommentit kun sanoin olevani raskaana ja näytin raskaustestiä:
1. raskaus, tekemällä tehty: "Oho oikeesti???" ja iso hymy
2. raskaus, käytettiin keskeytettyä yhdyntää ehkäisynä mikä petti: "Eikä!!! Mee huomenna lääkäriin ja ota se pois!"(Kieltäydyin ja saimme toisen ihanan vauvan)
3. raskaus, tekemällä tehty: "Ohhoh ihanaa! Nonnii."
[/quote]

Haha, ihana :D <3

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 09:02"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 08:48"]Miehen kommentit kun sanoin olevani raskaana ja näytin raskaustestiä: 1. raskaus, tekemällä tehty: "Oho oikeesti???" ja iso hymy 2. raskaus, käytettiin keskeytettyä yhdyntää ehkäisynä mikä petti: "Eikä!!! Mee huomenna lääkäriin ja ota se pois!"(Kieltäydyin ja saimme toisen ihanan vauvan) 3. raskaus, tekemällä tehty: "Ohhoh ihanaa! Nonnii." [/quote] Haha, ihana :D <3

[/quote]

Juu, erityisen ihana oli tuo "Eikä!!! Mee huomenna lääkäriin ja ota se pois!" <<3

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 08:14"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 01:51"]Katoin isänpäivänä aamiaispöydän tavallista hienommin ja laitoin miehen puolelle pöytää lasinaluseksi ultrakuvan. Hän otti lasin käteen, laski sen alas, otti käteen, tarkasteli kuvaa ja häippäisi tupakalle sanomatta mitään. Tuli tupakalta ja ilmoitti, että jos tuo kuva ei ole julmaa pilaa niin oli hänen viimeinen tupakka. Meillä on nyt poika ja savuttomat vanhemmat :) [/quote] Teoriassa joo kiva tarina , eka ultra otetaan kuitenkin 12 vko kohdalla, pimitkö lapsen isältä tiedon siihen saakka??

[/quote]

Mun ystävistä osa on käynyt viikolla 5+ tai 6+ ultrassa varmistamassa että alkio on oikeassa paikassa. Itse kävin viikolla 7+ ja uudestaan 10+, 12+.  Ei kaikille ainut ultra ole viikolla 12. Yksityisellä voi käydä vaikka kuinka usein ja julkisellakin tarjotaan joissain tilanteissa useammin tai aikaisemmin ultraa.

Aloin oireilla ja kärsin pahoinvoinneista, väsymyksestä jne. (Yllätysraskaus) En ymmärtänyt, mikä oli vikana ja tuli ero miehen kanssa, koska en saanut mitään tukea kamalaan olooni. Mies vain haukkui hulluksi ja omituiseksi, koska olin ahdistunut ja peloissani, että jotain on vialla. Ei halunnut enää edes puhua kanssani puhelimessa enkä siis ollutkaan yhteydessä. Laitoinpa siis viestin saatuani tietää syyn kamalaan olooni, että kun ehdit voitko soittaa, nyt on tärkeää asiaa. Tyylilleen uskollisena vastasi: no mitä asiaa, en viitsi soittaa. Vastasin sitten vaan, että oon raskaana. Eli näin romanttisesti meillä..

Meillä keskenmenon jälkeen oli kyllä niin odotettu ja iloinen uutinen että taisin soittaa heti töihin ja olihan se riemu melkoinen..kai sen vois jotenkin hienostikin ilmottaa mutta emmää malta ja mies on omalla miehekkäällä tavallaan "riemuissaan" halaa ja sanoo että tätähän me ollaan haluttu..

Vartosin, että mies lähti töihin ja kävin sitten kertomassa alakerran Ramille.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 09:30"]Aloin oireilla ja kärsin pahoinvoinneista, väsymyksestä jne. (Yllätysraskaus) En ymmärtänyt, mikä oli vikana ja tuli ero miehen kanssa, koska en saanut mitään tukea kamalaan olooni. Mies vain haukkui hulluksi ja omituiseksi, koska olin ahdistunut ja peloissani, että jotain on vialla. Ei halunnut enää edes puhua kanssani puhelimessa enkä siis ollutkaan yhteydessä. Laitoinpa siis viestin saatuani tietää syyn kamalaan olooni, että kun ehdit voitko soittaa, nyt on tärkeää asiaa. Tyylilleen uskollisena vastasi: no mitä asiaa, en viitsi soittaa. Vastasin sitten vaan, että oon raskaana. Eli näin romanttisesti meillä..
[/quote]
etkai ottanut sikaa takaisin?

Tuo vaatejuttu olisi ihana tapa, juuri joku "Best dad" body tms!

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:07"]

Tuo vaatejuttu olisi ihana tapa, juuri joku "Best dad" body tms!

[/quote]

Ei kannata sillä jos se lapsi ei ole vielä syntynytkään niin ei voi sanoa että olisi hyvä isä. Yleensä niistä tulee huonoja isiä.