Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miehellä ei ole aikaa

Vierailija
31.05.2015 |

Kaikkihan tietävät sanonnan, että jos mies on kiinnostunut naisesta, hän kyllä ehtii nähdä ja järjestää aikaa tapaamiselle.

Olen tapaillun kevään ajan miestä, joka on kaikin tavoin ihana. Meillä on yhdessä hauskaa ja molemmilla on tunteita, minulla enemmän kuin hänellä. Nyt hän kuitenkin sanoi, ettei tiedä haluaako jatkaa.

Ongelma on, ettei miehellä ole aikaa tapailulle. Hän on eronnut kahden pienen lapsen isä. Kuulemma elämä on aika kaaoksessa ja tuntuu hankalalta yrittää järjestää kaiken lisäksi aikaa myös minun tapaamiselleni. Minulla ei ole lapsia, joten en ihan ole osannut samaistua hänen tilanteeseensa ja tiedän, että olen saattanut olla ehkä aika vaativakin näkemisen suhteen (en ole esimerkiksi tajunnut, että tokihan hän haluaa varmasti viettää aikaa ihan yksinäänkin, kun on vapaata lapsista). Miehen sanojen mukaan meidän tapailumme on alkanut tuntua velvollisuudelta. Että minä olen ikään kuin yksi suoritettava asia lisää, joka pitää mahduttaa aikatauluihin. Luotan kyllä mieheen enkä epäile että syy olisikin toinen nainen (mitä joku varmasti ehdottaa heti syyksi).

Tiedän, että tämä kuulostaa typerältä. Tiedän, että monen kommentti on, ettei miestä vain kiinnosta ja pitäisi antaa olla. (Tiedän, että miestä "ei kiinnosta", tai siis että hän haluaa keskittyä elämässään ensin lapsiin ja työhön, enkä itsekään ole valmis mihinkään vakavampaan). Mutta koen, että meidän välillämme on kuitenkin vahvaa kemiaa aina silloin kuin ehditään nähdä.

Onko mitään järkeä odottaa ja antaa miehen hengähtää ja katsoa mitä tapahtuu? Tuntuu, että tämä mies olisi kaiken odottelun arvoinen. Järki sanoo että siirry eteenpäin, mutta sydän sanoo, että tämä mies olisi juuri se! Ettei tätä tunnetta ja "yhteyttä" kannattaisi heittää hukkaankaan. Olenko idiootti, jos annan miehelle nyt aikaa selvitellä elämäänsä ja katsoa, sovinko minä siihen jotenkin?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopeta yhteydenpito kokonaan omalta puoleltasi äläkä tyrkytä itseäsi. Kyllä se sieltä soittelee jos teidän jutusta on jotain tullakseen.

Vierailija
2/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 19:31"]

Lopeta yhteydenpito kokonaan omalta puoleltasi äläkä tyrkytä itseäsi. Kyllä se sieltä soittelee jos teidän jutusta on jotain tullakseen.

[/quote]

Näin olen nyt aikonutkin tehdä. Ikävä vain on valtaisa, eikä tunnu mukavalta pelata jotain "pelejä". Ja entä jos se ei soitakaan...
T. AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sympatiat sulle AP, mulla on ihan samanlainen tilanne.

Ei ole helppoa ratkaisua jos tunteet on voimakkaat, en itsekkään tiedä mitä tekisin.

Vierailija
4/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitettavasti sun tapauksessa järki on oikeassa ja sydän väärässä. Rikot itsesi jos jatkat tuota roikkumista, kun miestä ei selvästi kiinnosta. Eikä se kiinnostus sieltä enää takaisin tule, paitsi korkeintaan laastarisuhteena, jos mies ei heti löydä parempaa. 

Vierailija
5/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sä joutuisit olemaan sivuosassa ihan kokonlasten lapsuusajan eli sinne saakka, kun ne on ainakin 20 v. Kun sulla ei ole omia lapsia, tilanne tulee varmasti raskaaksi ja jos jo nyt miehen mielestä vaadit jotenkin liikaa, niin ei hyvä. Elimet luultavasyinpysty muuttamaan sun asennetta riittävästi. Hae lapseton mies. Olen kärsinyt miehen pienten lasten takia sivuun jäämisestä vuosia. Joten tiedän, miltä se tuntuu. Ja mulla on omiakin lapsia.

Vierailija
6/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 20:33"]

Sä joutuisit olemaan sivuosassa ihan kokonlasten lapsuusajan eli sinne saakka, kun ne on ainakin 20 v. Kun sulla ei ole omia lapsia, tilanne tulee varmasti raskaaksi ja jos jo nyt miehen mielestä vaadit jotenkin liikaa, niin ei hyvä. Elimet luultavasyinpysty muuttamaan sun asennetta riittävästi. Hae lapseton mies. Olen kärsinyt miehen pienten lasten takia sivuun jäämisestä vuosia. Joten tiedän, miltä se tuntuu. Ja mulla on omiakin lapsia.

[/quote]

 

Kiitos hyvästä kokemuksen tuomasta vastauksesta.

En ole AP vaan 4:n

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluatko lapsia jossain vaiheessa? Mies ehkä ei.

Vierailija
8/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei ap, kuulostaa täsmälleen meidän tilanteelta paitsi että minä olen se jolla on lapsia ja nainen, mies lapseton. Ja suhteemme on kyllä ihan vakava jo. Mutta ihan samat fiilikset ja samoilla sanoilla olen sanonut miehelleni kuten mies sinulle. Ja todellakin rakastan miestäni vaikka tarvitsenkin omaa aikaa. Mies onneksi ymmärtää, mutta on tästä keskusteltukin paljon. Silti joskus tuntuu että mies tarvitsee enemmän kuin resurssini riittävät. Joskus on vain sanottava suoraan että nyt tarvitsen yksinoloa. Vastaavasti koitan järjestää meille yhteistä aikaa jolloin voin keskittyä vain mieheen. Mutta ei tuollainen tilanne todellakaan tarkoita sitä ettei miestä kiinnosta. Anna tilaa ettei suhde ala tuntua velvollisuudelta, jos haluat miehen pitää. Kyllä se siitä syvenee, jos on syventyäkseen. Meillä myös miehellä on aika aktiivinen oma elämä, paljon kavereita jne sekä viihtyy myös yksin niin ymmärtää hyvin oman ajan tarpeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista.

Haluaisin pitää tämän suhteen sillä tavalla yksinkertaisena. Meillä on kuitenkin todella kivaa kun nähdään, en haluaisi luopua siitä. Tai että miksi asioista pitää tehdä niin hankalia? Jos kaksi ihmistä tykkää toisistaan ja viiihtyy yhdessä, niin missä ongelma...

Minä en viihdy niin kovin yksin ja pelkäänkin, että ehkä tulen tarvitsemaan enemmän huomiota. Toisalta vasta alkuvuodesta erosin edellisestä suhteesta ja tuntuu, että tämän "suhteen" aikana saan myöskin tutustua itseeni ja oppia taas olemaan itsenäinen, mutta saan kuitenkin hellyyttä ja koen jonkinlaista "yhteyttä" toisen kanssa.

Nro 6: Tietysti lapset tulevat olemaan etusijalla miehen elämässä AINA, mutta nyt pienet lapset vaativat aivan eri tavalla huomiota (nuorempi 3-vee). Eli en usko, että tilanne olisi aina samanlainen. Ja joskus ihmisellä on elämässä kausia, kun asiat tuntuvat jotenkin kaoottiselta.

Mies on sanonut, ettei tiedä haluaako enää lisää lapsia enkä tiedä itsekään, haluanko lapsia joskus. Se ei tunnu ajankohtaiselta – tuntuisi hölmöltä lopettaa mukava suhde heti alussa moisen takia. Jos se asia joskus tulee ajankohtaiseksi, niin katsotaan sitä sitten.

Mies on kyllä sanonut, että hänellä on tunteita ja häntä kiinnostaa, MUTTA.... Selvää on, ettei kiinnosta niin paljon, että haluaisi nyt järjestää minulle aikaa. Tai vaikka haluaisikin, ei vain pysty, ja minut on tietysti helpompi pudottaa tärkeysjärjestyksessä alanpäin kuin lapset ja työt. Riittääkö se minulle, sehän tässä se kysymys on.