Epäeksaktit mittayksiköt resepteissä
Miksi resepteissä asia ilmaistaan aina "rahtunen", "hippunen", "kourallinen" tai "loraus"? Miksi ei voi olla sanottu selkeästi joko kuutiosenttimetreinä, millilitroina tai (milli)grammoina?
Myöskin teelusikallinen ja ruokalusikallinen ovat melko sekavia, mistä sen tietää pitääkö olla kukkurallinen, miten iso lusikka jne? Miksei voisi käyttää SI-yksiköitä? Tai joku lasillinen... Kun yhdellä on pieni lasi toisella kaksi kertaa suurempi. Edelleen joku paino tai tilavuus olisi aika mahtavaa, vaikka tuota lasillista nyt harvemmin näkee.
Tietääkö kukaan, ja oisko jollain jotain "epäviralliset yksiköt - SI-yksiköt" taulua ?
Kommentit (15)
5 jatkaa vielä:
monissa leivonnaisissa ja jälkiruuissakin tarkat mitat ovat tärkeitä ja ne annetaan resepteissä grammoina, ihan munanvalkuaisia myöten. Silloin kannattaa olla tarkka ja jos paljon sellaisia tekee, kannattaa hankkia keittiövaaka.
Suosittelen sinulle hyppysellisen parempaa asennetta. Ihmisillä ei ole kourallistakaan kärsivällisyyttä lukea tälläisiä viestiketjuja, joissa valitetaan tyhjänpäiväisistä asioista.
Kuutiosenttimetri on millilitra. Nillittäisit edes oikein jos pakko on.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:21"]
Kuutiosenttimetri on millilitra. Nillittäisit edes oikein jos pakko on.
[/quote]
Tietenkin se on millilitra. Sanoin tai koska eihän sillä sitten ole väliä kumpi vihkosessa sattuu lukemaan, olet oikeassa että kauttaviiva olisi ehkä ollut enemmän paikallaan. Ongelma on kun yksikköä ei ole ja määrä on ilmaistu tulkinnanvaraisen "yksikön avulla"
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:18"]Miksi resepteissä asia ilmaistaan aina "rahtunen", "hippunen", "kourallinen" tai "loraus"? Miksi ei voi olla sanottu selkeästi joko kuutiosenttimetreinä, millilitroina tai (milli)grammoina?
Myöskin teelusikallinen ja ruokalusikallinen ovat melko sekavia, mistä sen tietää pitääkö olla kukkurallinen, miten iso lusikka jne? Miksei voisi käyttää SI-yksiköitä? Tai joku lasillinen... Kun yhdellä on pieni lasi toisella kaksi kertaa suurempi. Edelleen joku paino tai tilavuus olisi aika mahtavaa, vaikka tuota lasillista nyt harvemmin näkee.
Tietääkö kukaan, ja oisko jollain jotain "epäviralliset yksiköt - SI-yksiköt" taulua ?
[/quote]Ihan yleisesti pitäisi kyllä olla tiedossa, että teelusikallinen on 5ml ja ruokalusikallinen 15ml. Etkö tiennyt?
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:18"]Miksi resepteissä asia ilmaistaan aina "rahtunen", "hippunen", "kourallinen" tai "loraus"? Miksi ei voi olla sanottu selkeästi joko kuutiosenttimetreinä, millilitroina tai (milli)grammoina?
Myöskin teelusikallinen ja ruokalusikallinen ovat melko sekavia, mistä sen tietää pitääkö olla kukkurallinen, miten iso lusikka jne? Miksei voisi käyttää SI-yksiköitä? Tai joku lasillinen... Kun yhdellä on pieni lasi toisella kaksi kertaa suurempi. Edelleen joku paino tai tilavuus olisi aika mahtavaa, vaikka tuota lasillista nyt harvemmin näkee.
Tietääkö kukaan, ja oisko jollain jotain "epäviralliset yksiköt - SI-yksiköt" taulua ?
Ihan yleisesti pitäisi kyllä olla tiedossa, että teelusikallinen on 5ml ja ruokalusikallinen 15ml. Etkö tiennyt?
Kuka tuommoista tietää? No, ehkä joku polvihousumartta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi resepteissä asia ilmaistaan aina "rahtunen", "hippunen", "kourallinen" tai "loraus"? Miksi ei voi olla sanottu selkeästi joko kuutiosenttimetreinä, millilitroina tai (milli)grammoina?
Myöskin teelusikallinen ja ruokalusikallinen ovat melko sekavia, mistä sen tietää pitääkö olla kukkurallinen, miten iso lusikka jne? Miksei voisi käyttää SI-yksiköitä? Tai joku lasillinen... Kun yhdellä on pieni lasi toisella kaksi kertaa suurempi. Edelleen joku paino tai tilavuus olisi aika mahtavaa, vaikka tuota lasillista nyt harvemmin näkee.
Tietääkö kukaan, ja oisko jollain jotain "epäviralliset yksiköt - SI-yksiköt" taulua ?
Kannattaa ostaa mittalusikkasarja. Saa muutamalla eurolla. Sillä voi helposti mitata teelusikallisen, ruokalusikallisen jne. Kuten jo sanottiinkin, mitallisen pitää olla tasamitta eikä kukkura.
"Lasillinen" sitten - vaikea uskoa että missään reseptissä olisi pelkästään "lasillinen" jotakin, juuri tuosta syystä että laseja on kovin eri kokoisia. Jos tuota mittaa käytetään, niin sitten suurin osa aineista on ilmaistu samalla tavalla (lasillinen munia, puoli lasillista sokeria, kaksi lasillista jauhoja, etc.). Silloinhan ei ole mitään väliä minkä kokoinen lasi on, koska tärkeää on aineiden keskinäinen suhde.
Jormalainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:18"]Miksi resepteissä asia ilmaistaan aina "rahtunen", "hippunen", "kourallinen" tai "loraus"? Miksi ei voi olla sanottu selkeästi joko kuutiosenttimetreinä, millilitroina tai (milli)grammoina?
Myöskin teelusikallinen ja ruokalusikallinen ovat melko sekavia, mistä sen tietää pitääkö olla kukkurallinen, miten iso lusikka jne? Miksei voisi käyttää SI-yksiköitä? Tai joku lasillinen... Kun yhdellä on pieni lasi toisella kaksi kertaa suurempi. Edelleen joku paino tai tilavuus olisi aika mahtavaa, vaikka tuota lasillista nyt harvemmin näkee.
Tietääkö kukaan, ja oisko jollain jotain "epäviralliset yksiköt - SI-yksiköt" taulua ?
Ihan yleisesti pitäisi kyllä olla tiedossa, että teelusikallinen on 5ml ja ruokalusikallinen 15ml. Etkö tiennyt?
Kuka tuommoista tietää? No, ehkä joku polvihousumartta.
Minä luulin että jokainen edes vähän ruokaa laittanut... Suurimmassa osassa niitä mittoja vielä lukee rkl/15 ml tai tl/5 ml. Tietysti jos oikeasti mittaa tavallisella lusikalla mutta eihän siitä mitään tule ainakaan nesteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi resepteissä asia ilmaistaan aina "rahtunen", "hippunen", "kourallinen" tai "loraus"? Miksi ei voi olla sanottu selkeästi joko kuutiosenttimetreinä, millilitroina tai (milli)grammoina?
Myöskin teelusikallinen ja ruokalusikallinen ovat melko sekavia, mistä sen tietää pitääkö olla kukkurallinen, miten iso lusikka jne? Miksei voisi käyttää SI-yksiköitä? Tai joku lasillinen... Kun yhdellä on pieni lasi toisella kaksi kertaa suurempi. Edelleen joku paino tai tilavuus olisi aika mahtavaa, vaikka tuota lasillista nyt harvemmin näkee.
Tietääkö kukaan, ja oisko jollain jotain "epäviralliset yksiköt - SI-yksiköt" taulua ?Kannattaa ostaa mittalusikkasarja. Saa muutamalla eurolla. Sillä voi helposti mitata teelusikallisen, ruokalusikallisen jne. Kuten jo sanottiinkin, mitallisen pitää olla tasamitta eikä kukkura.
"Lasillinen" sitten - vaikea uskoa että missään reseptissä olisi pelkästään "lasillinen" jotakin, juuri tuosta syystä että laseja on kovin eri kokoisia. Jos tuota mittaa käytetään, niin sitten suurin osa aineista on ilmaistu samalla tavalla (lasillinen munia, puoli lasillista sokeria, kaksi lasillista jauhoja, etc.). Silloinhan ei ole mitään väliä minkä kokoinen lasi on, koska tärkeää on aineiden keskinäinen suhde.
Lasillinen voi olla käännös, cup. Sekin on kyllä määritelty riittävän täsmällisesti 2,366 dl.
Hyppysellinen. Ripaus. Pieni kourallinen.
Rakas Sheldon! siirrypä harjoittamaan molekyyligastronomiaa ja jätä perinnereseptit meille löysäranteisille.
Lusikalliset ovat tietenkin tasamittoja, ei kukkurallisia. Jos mitattava aine olisi nestettä, ei edes olisi mahdollista laittaa kukkurallista, vai mitä?
Ripaukset ja muut epätäsmälliset ovat sellaisia, että laitetaan omaan makuun sopivaksi.
Kupillinen voi olla joko amerikkalainen cup tai brittiläinen cup, ja nehän ovat tietenkin eri kokoisia :D
Ihan sama vaikka määrät kerrottaisiin mooleina. En minä niitä noudata.
Nykyään kaikissa resepteissä on aina öljyä 'loraus'. Todella ärsyttävää.
Lusikalliset ovat aina sileitä lusikallisia, eivät kukkurallisia. Rahtuset ja hyppyselliset ovat maustemittoja ja ruokahan maustetaan maistamalla, ei mittaamalla. Ensin laitetaan rahtunen, sitten maistetaan. Jos on hyvä annetaan olla, jos kaipaa lisää, lisätään.
Liraus on vähän, loraus enemmän ja siinäkin kannattaa edetä asteittain. Niin moni asia vaikuttaa esim sosekeiton, padan tai kastikkeen koostumukseen ja makuun, että liemet, viinit tai kermat kannattaa lisätä asteittain.
Kokemus opettaa ja opettelu on kivaa, ainakin ruoanlaitossa.