Välivuosi vai "pakko-opiskelu"

Mä pidin kolme välivuotta, koska en tiennyt kunnolla mitä halusin opiskella. En kadu niitä tippakaan, sillä tuona aikana vasta löysin sen oikean unelma-alani, jota nyt siis opiskelen. Lukioaikana en ollut vielä edes kuullut koko alasta.

Ja nykyisten opintotukisysteemien takia ei todellakaan kannata hakeutua "muuten vaan" jonnekin opiskelemaan. Eikä uusien sisäänpääsykiintiöiden takia opiskelualan vaihtaminenkaan ole niin yksinkertaista.

Olet vielä aika nuori. Älä laskelmoi ainakaan, vaan hae juuri siihen kouluun, joka kiinnostaa aiheensa puolesta eniten. Ei palkan, varman opiskelupaikan tms. suhteen. Älä mieti liikaa muiden mielipiteiden kannalta. Jos silti et tiedä mitä haluaisit, niin pidä välivuosi. Pakkopullana ei kannata lähteä jollekin alalle, jos perussisältö tökkii tai ei tunnu omalta.

Minä hain kyllä opiskelemaan mutten päässyt sisään - ei tosin ihmekään kun alat kiinnosti vain pintaraapasulta ja "johonkin nyt oli vaan pakko hakee". Tuon vuoden aikana löysin unelma-ammattini jota en varmasti olisi keksinyt jos olisin päässyt kouluun. Siinä ehtii mietiskellä :) ei tulevaisuus todellakaan siihen kaadu ettei heti ryntää opiskelemaan, osa saattaa ihan "pakosta" pitää useammankin välivuoden ennen kuin pääsee edes mihinkään sisään.

Moi! Itse valmistuin lukiosta jo 2010. Olen "kokoikäni" siis noin 12-vuotiaasta asti tiennyt, että haluan isona toimia sosiaalialalla. Ylä-asteen ja lukion aikana mielipiteet vaihteli luokanopettajasta psykologiin, sosiaalityöntekijästä sairaanhoitajaan. Suuntautuminen on siis aina ollut selvillä. Lukion jälkeen olin kuitenkin laiska :D Ajatukseni oli tehdä yksi vuosi töitä, ottaa vähän vapaata opiskelusta ja tehdä töitä, ehkä matkustella. Niin teinkin. Mutta helppo raha koukutti :D En neljään vuoteen hakenut minnekkään kouluun, vaan "jumahdin" työpaikkaani. Sinne oli niin helppo jäädä, rahaa tuli sen verran että sai maksettua vuokran, shoppailtua ja muutenkin elettyä ihan ookoo. Ei kiinnostanut lähteä kouluun ja palata taas "köyhään" opiskelija elämään, vaikka se ala millä töitä tein, oli täysinpäin vastainen mitä halusin ISONA tehdä.

Viimen keväänä sitten vihdoin ja viimein päätin, että jos nyt en hae sinne kouluun, niin jään ravintola-alalle loppuelämäkseni. Olin jo saanyt ylennyksenkin ja toimin esimiestehtävissä. Tulotasoni oli siis suunnilleen sama, mitä se tulisi olemaan koulusta valmistuttuani. Mietin vielä, että onko järkevää lähteä opiskelemaan 4vuodeksi ja jättää "hyvä työ".

Hain kuitenkin kouluun ja pääsin! Nyt siis opiskelen ensimmäistä vuotta tätä unelma-alaani ja teen opiskelujen ohella töitä vanhassa työpaikassani.

Ainoa asia mikä minua kaduttaa on se, että en hakenut kouluun HETI lukion jälkeen, koska tiesin jo silloin mikä haluan isona olla. Olisin valmistunut jo vuosi sitten.. Sen sijaan  "jumahdin" väärälle alalle oman laiskuuteni vuoksi usaksi vuodeksi.

Sinun tilanteesihan on aivan eri, koska et tiedä mikä haluat isona olla. Suosittelen välivuoden pitämistä ja miettimistä. Aivan turhaa opiskella alaa, mikä ei kiinnosta!

[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 00:35"]Tarvitsisin nyt palavasti apua. Olen lukion päättävä nuori neiti ja en todellakaan tiedä mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Joitakin pieniä ideoita on päässä, mutta en osaa valita, enkä edes tiedä haluanko valita. Haluaisin pitää vapaata opiskelusta ja vain miettiä mitä tehdä. Tietenkin tarkoituksenani olisi hankkia jonkinlainen työ välivuoden ajaksi. 

Välivuosi olisi minulle hetki etsiä itseäni ja sitä, mitä MINÄ haluan elämältäni. Ei mitä opettajat, suku ja muut haluavat vaan voisin etsiä sitä itselleni sopivaa alaa. Toisaalta taas pelottaa etten löydä "kutsumustani" ja päädyn sosiaalipummiksi... Sitten pelkään myös sitä, että pakotan itseni hakemaan kouluihin ja päädyn opiskelemaan alaa, joka ei ole minun juttuni ja pysyttelen vain siinä helppouden, mukavuuden takia. 

Opolle on turha edes koittaa puhua välivuodesta. Kun mainitsin asiasta sain käteeni paksun nipun esitteitä. Kadehdin heitä jotka tietävät jo yläasteella mitä haluavat tehdä. Minulle se ei ole koskaan ollut selvää. 

Onko täälä paikalla ihmisiä jotka ovat välivuoden pitäneet? Oliko siitä hyötyä, selvensikö se ajatuksia? Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä, että vaikka hakisinkin eri kouluihin en tulisi nauttimaan opiskelusta, koska tuntuu etten tiedä mitä itse haluan ja olen kadottanut sen oman haluni.. Tulipa taas tekstiä.. Tälläistä se on kun yöllä alkaa mietiskelemään :D Kiitoksia
[/quote]

Mä menin au pairiksi. Suosittelen! Turha homehtua Suomessa välivuoden aikana.

Riippuu mitkä alat tuntuvat sinulle juuri nyt oikeille. Suosittelen välivuotta, jos mielessäsi pyörii vain aloja, jonne on vaikea päästä ja valmennus käytännössä pakollinen. Itse tein näin, voin suositella. Lisäksi kaikkien tukikuu muutosten ja muiden jälkeen en luottaisi pakko-opiskeluun, sillä se saattaa tulevaisuudessa jäädä sinun ainoaksi ilmaiseksi ja tuetuksi korkeakoulututkinnoksesi. Yksi välivuoden tai kahden viettotapa lukion kaveripiirissä oli ammattikoulutus. Vaikeasti työllistävän historian ja arkeologian opinnoista haaveillut kaverini haki hoitajaksi. Nyt hän opiskeleekin jo intohimon kohdettaan ja tekee ilta- ja viikonlopputöitä hoitajana.
Viimeksi ainakin kun juteltiin hän kuulosti tyytyväiseltä. Omalta alaltaan hän toivoisi löytävän töitä, mutta nyt hänellä on duunariammatti valmiina taskussa mikäli töitä ei löydy. Samoin yliopistofysiikkaa opiskeleva exäni suoritti automaatioasentajan tutkinnon vuodessa näyttötutkintona samalla, kun kävi armeijan.

[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 01:11"]

Olet vielä aika nuori. Älä laskelmoi ainakaan, vaan hae juuri siihen kouluun, joka kiinnostaa aiheensa puolesta eniten.[/quote]

En nyt tiedä kannattaako tuokaan. Jos mieli muuttuu niin tukea ei uuteen koulutukseen enää saa, ainakaan tarpeeksi sen suorittamiseksi loppuun.

Moi! Täällä viime vuoden abi myös tuskailee tulevaa uravalintaa :D
.
Itse pidin välivuoden ja sen aikana tajusin, että pidän psykologiasta niin paljon, että siitä voisi tulla ammattini. Etsin netistä tietoa mitä kaikkia vaihtoehtoja olisi tarjolla (en tosin vieläkään ole 100 % varma valinnastani..)
Todennäköisesti haen ainakin sairaanhoitajaksi, joka erikoistuu psykiatriaan ja toinen vaihtoehto on psykologiaa lukemaan yliopistoon. En usko, että yliopistoon pääsen, koska en ole lukenut pääsykirjoja tai ollut millään preppauskursseilla.
.
Jos en tänä vuonna pääse mihinkään, niin menen avoimeen yliopistoon. Suosittelen sitä, jos sulla on jonkinlainen aavistus mihin päin haluat suunnata :-) jos ei, niin ehdottomasti välivuosi ja jos suinkin mahdollista, niin tee töitä koko vuosi ja kerää rahaa tuleviin opiskeluihin. Töistä saa aina lisäpisteitä!
.
Kannattaa kuutenkin aina hakea johonkin, koska se vaikuttaa siihen saatko työttömyystukea vai et (jos kuitenkin jäät työttömäksi), mutta siinä on sitten myöskin omat ehtonsa ja sun pitää katsoa täyttyykö ne :-)
.
Mutta sen verran sanon, että jos et tiedä yhtään, niin pidä rohkeasti se välivuosi! Vuoden aikana ehtii miettiä mikä kiinnostaa ja mikä ei. Toivottavasti musta oli apua :D