Väitän, että älykkäimmät ja lahjakkaimmat ihmiset koulukiusattuja
Minun huomioni on tämä: aina kun joku tapaamani ihminen on poikkeuksellisen lahjakas, persoonallinen ja älykäs, häntä on usein jossain vaiheessa elämää kiusattu. Tarkoittaako tämä, että
a) kiusaaminen pakottaa ihmisen vaalimaan ja kehittämään näitä piirteitä
b) luonnostaan tällaiset ihmiset joutuvat helposti kiusatuksi
vai c) havaintoni ei mielestäni pidä paikkaansa, perustele näkemyksesi.
Kommentit (8)
B. Erilaiset ovat aina silmätikkuja ja joskus poikkeva älykkyys on tämä erilainen piirre. Joskin A myös osittain pitää paikkansa. Negatiiviset kokemukset tavallaan kehittävät kriiseistä selviämistä ja identiteetistä tulee vahvempi jos niistä selviää. Hyvä itsetunto taas on hyvä katalysaattori kaiken oppimiselle. Kiusaajan taakse asettumisella taas vältetään tämä kehittymisen prosessi ja opitaan aina nojautumaan muihin eikä luoteta itseen.
Yhdeksäsluokkalaisista koulukiusattuja on noin 20% ja yliopisto-opiskelijoista 50% on ollut peruskoulussa koulukiusattu. Vaikka kaikki älykkäät ihmiset eivät hakeudukaan yliopistoon, kyllähän nuo prosenttiluvut jotain kertovat.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 13:20"]
Yhdeksäsluokkalaisista koulukiusattuja on noin 20% ja yliopisto-opiskelijoista 50% on ollut peruskoulussa koulukiusattu. Vaikka kaikki älykkäät ihmiset eivät hakeudukaan yliopistoon, kyllähän nuo prosenttiluvut jotain kertovat.
[/quote]
Mielenkiintoista ja uutta tietoa minulle. Vahvistaa ajatteluani entisestään.
B on oma kokemus. Johtaa joskus myös A:han. Kateellisuus on aika usein kiusaamisen osasyy.
B mutta myös osittain A. Kiusaajat ovat reppanoita, jotka kadehtivat osaavampia ja fiksumpia. Toisaalta fiksut eivät kiusaa - koska ovat fiksuja.
Olin koulukiusattu 3-9 luokilla. Ja älykäs. Olis kannattanut leikkiä pösilöä.
Keskimääräistä useammalla koulukiusatulla on turvaton kiintymyssuhdetyyli omiin vanhempiinsa, ja se on yleistynyt myös vertaissuhteissa reaktiomalliksi. Eli siis turvattoman kiintymyssuhdetyyli ja kiusaaminen korreloivat merkittävästi. KAikkia kiusatuksi tulemistapauksia se ei kuitenkaan selitä. Voisi ajatella, että silloin kuin sekä turvaton kiintymyssuhdemalli että kiusaaminen yhdistyvät, nuorella aikuisella ei välttämättä riitä itseluottamus yliopisto-opintoihin yhtä hyvin kuin tapauksissa, missä kiusatuksi tulemiseen ei yhdisty turvaton kiintymyssuhdemalli. Osa kiusatuista muutenkin selviää paremmin kiusatuksi tulemisesta kuin toiset omien ja ympäristön pärjäävyyttä tukevien tekijöiden johdosta. Osa kiusatuista syrjäytyy, osa sinnittelee, osa pärjää ja menestyy. Ne jotka kykenevät suorittamaan vaativat opinnot loppuun, ovat niitä pärjääjiä ja menestyjiä. Syrjäytyneillä taas useat riskitekijät yhdistyvät, tai toisaalta ei ole suotuisia tekijöitä tukemassa kehitystä.
up