Lue keskustelun säännöt.
Mulla on niin epäonnistunut olo
02.03.2015 |
Olen maailman huonoin äiti. Ok, en ole kun en oo hukuttanut lapsiani enkä tunkenut niitä vastasyntyneinä sankoon ja pakastimeen. Mutta muuten mulla on niin riittämätön ja epäonnistunut olo.
Ehkä mun ei ois pitänyt tehdä lapsia lainkaan ja tein / sain niitä tosi monta.
Mutta kun en osaa enkä jaksa olla hyvä äiti. Rakastan noita jokaista yli kaiken mutta ei se riitä, en oo osannut kasvattaa, mun geenitkin on varmaan niin viallisia ettei olisi pitänyt niitä jatkaa yhtään.
Ehkä olisi parempi että minä kuolisin ja lapset ehkä sais uuden paremman äidin :(
Kommentit (6)
Sä olet paras äiti sun lapsille, kun kerran niitä rakastat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatko mistään apua? Vaikutat oikein todella väsyneeltä. Uskotko, että virkeämpänä tilanne ei näyttäisi sinusta noin pahalta? Koita jaksaa ja pyydä vähintään keskusteluapua neuvolasta, jooko?
Yksi lapsista erotettiin toisen asteen koulusta koska myöhästeli ja lintsasi ja käyttäytyi huonosti. Yritin tuon kanssa kaikkeni, tein jopa lastensuojeluilmoituksen omasta lapsestani peruskoulun aikana kun samanlaisia ongelmia oli mutta emme saaneet sieltäkään mainittavaa apua. En tiedä mitä enää tehdä!
Nuoremmalla lapsella on luultavasti joku tarkkaavaisuushäiriö, psykologi ja koululääkäri tutkii. En tiedä mitä tehdä sillekään ja liian usein hermostun kun lapsi on hidas tai unohtelee asioita. Vaikka tiedän ettei hän sitä tahallaan tee.
Olen kamala äiti ja ihminen, huudan ja raivoan lapsille ihan turhasta, se ei ikinä auta mitään. Kaikilla on vaan pahempi mieli. En jaksaisi tehdä ruokaa, siivota, tiskata, kuskata, auttaa läksyissä, lukea iltasatua. Kuka on niin laiska paska ettei jaksa lukea iltasatua lapsilleen? Minä. Vaikka tiedän että muutaman vuoden päästä he ei enää halua minun lukevan.
Ehkä olet masentunut tai todella uupunut? Tarvitsisit apua, että jaksat elää arkea. Uskon, että arki voi olla todella rankkaa. Ja sinä olet hyvä, rakastava äiti. Olet nyt vain uupunut. Tietenkin olet paljon muutakin kuin äiti. Olet vahva ihminen joka tiedostaa virheensä ja myöntää sen, että ei jaksa juuri nyt. Sinun pitäisi oikeasti hakea apua ja tukea ja sulla on täysi oikeus siihen. Ei sun tarvitse selviytyä yksin. Virheiden myöntäminen ei ole heikkoutta eikä tee susta huonompaa ihmistä. Päin vastoin. Jokaisessa meissä niitä vikoja kuitenkin on, mutta vain harvat uskaltavat myöntää ja ajatella sitä.
Niin ja pienin lapsi ollut koko alkuvuoden kipeä ja itse olen joutunut olemaan melkein joka viikko pois töistä hoitamassa lasta tai käyttämässä lääkärissä. Kaiken lisäksi olen ihan hirveä riippakivi työnantajallenikin!
No, miksi noin tunnet/luulet? :(