Lue keskustelun säännöt.
Olen ylpeä itsestäni!
10.03.2015 |
Nytpä jaan teille asian johon olen päätynut pitkän pohdinnan jälkeen: olen ansainnut itseltäni taputuksen olkapäälleni. Minun ei tarvitse enää täyttää muiden ihmisten toiveita, vaan selviän elämästäni ihan itse, omilla voimillani ja taidoillani. Vaikka en ole tähtitieteilijä, on minulla kuitenkin ammatti josta saan riittävästi rahaa elättää mies, lapset ja pitää yllä kotia, ruokataloutta ja matkustellakin joskus. En ole riippuvainen kenestäkään ja olen oman elämäni herra. Minun ei myöskään enää tarvitse täyttää muiden ihmisten minuun kohdistuvia odotuksia ellen sitä nimenomaan tahdo.
Kiitos, toivon teille kaikille tätä samaa tunnetta!
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa. Olet vihdoinkin tajunnut elämisen mallin. Jatka samaan malliin.
Hieno homma muuten paitsi että kyllä miehenkin pitää tuoda rahaa perheeseen!
Kiitos! Luulin että tämä tuntuisi mahtavalta mutta olo on ennemminkin.. seesteinen. Klisee, tiedän, mutta miten muuten voisin kuvata sitä tunnetta että en enää hermostu asioista joihin en suoraan pysty vaikuttamaan.
Olen myös huomannut että asiat ja syy-yhteydet ovat minulle selvempiä kuin aikaisemmin. Kun en reagoi tunteella, voin ikäänkuin astua askelen taaksepäin ja havainnoida mitä tilanteessa tapahtuu. Myös ihmisten mielenliikkeet ovat minulle helpommat ymmärtää, aivan kuin heidän päänsä yläpuolella olisi puhekuplia!
Miksi miehen "pitää" tuoda rahaa perheeseen? Jospa hänellä onkin jokin muu tarkoitus olla olemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen pitää tuoda rahaa perheeseen esim. siksi, että silloin teitä on kaksi vastuullista elättäjää! Entä lapset? Millaista esimerkkiä lapset saavat jos toinen vanhemmista ei käy töissä?
Sehän on hienoa! Ei sulla sitten ollut ketään ystävää jolle tämän asian olisit voinut sanoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa, tosiystävät tämän ovat jo huomanneetkin mutta ne muut "ystävät" odottavat että jotenkin epäonnistun. Siinäpähän odottavat, sillä aikaa minä elän elämääni ja nautin! En suostu enää näkemään itseäni muiden silmin.