Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ahdistaa kun lapseni
28.11.2014 |
On niin yksinäinen ja myös ahdistusta ja masennusta on. Olen niin väsynyt ja itsekin ahdistunut asiasta, on niin vaikea enää nähdä valoa edessäpäin. Olen yrittänyt parhaani mutta se ei riitä. Sattuu niin paljon. Antakaa joku toivoa. Rukoilkaa vaikka, itse olen uskoni kadottanut..
Kommentit (10)
Minkä ikäinen lapsi? Oletteko minkään avun piirissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kakkoselle. On juuri täysi-ikäinen ja on avun piirisdä, mutta apu ei tunnu riittävältä.
Sama tilanne täällä! Minulla 15-v. tytär, jolla on myös ahdistusta, paniikkihäiriö eikä ystäviä. Koulupäivät tuskaa ja vapaa-ajat aina kotona. Kamala katsoa vierestä ku toinen on onneton. Tsemppiä sinne!
Enpä usko, että olet kadottanut, koska pyysit rukousta. Raamatussa sanotaan "lapset, jotka sinä minulle synnytit". Siis Jumalalle. Luovuta se lapsesi nyt Jumalalle ja ala kiittämään. Kiitä Jeesusta siitä, että hän auttaa.
Siinä ei aina auta mikään inhimillinen, vaan Jumala, joka masentuneita lohduttaa.
Rukoile vaan, mutta muista kiittää. Ja itsesikin tähden. Ja käy uskovien yhteydessä, tai pyydä kotiisi uskovia rukoilemaan. Minäkin muistan häntä nyt heti tämän vastauksen lähetyksen jälkeen.
J-P
Samoin tsemppiä sinne teille vitonen. Omien lasten tuska on pahinta mitä voi olla:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö nyt vanhemmankin saada apua - ilmapiiriä kotona ei ainakaan auta se, kun ahdistuneita on useampikin. Jotain muuta ajateltavaa? Miten vaikea lapsen tilanne on - onko tyttö vai poika, onko lääkitystä, hankala tilanne päällä jommalla kummalla teistä muutenkin? Onko ainoa lapsi, entä puoliso?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap hakeutunut vertaistukiryhmiin? Vaikea miettiä lisätukea kun ei ole tietoa mitä lapsesi nyt jo saa.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 22:46"]
Kiitos sinulle 6. T.ap
[/quote]
Kiitos. Rukoile hänen puolestaan. Ei sun tarvi edes sanoa välttämättä mitään. Lasket vaan vaikka kätesi Jeesuksen nimessä hänen päälleen. Huokauskin on jo rukous. Kyllä Jeesus tietää jo ennen kuin edes anookaan. Älä luovuta. Ps. 43:5
J-P
Alue: Aihe vapaa
Oletteko saanut apua? Käykö lapsesi kuraattorilla,psykologilla tms? Käytkö sinä? Jos ette niin hankkikaa sitä apua heti. Onko teidän lähellä tyttöjen/poikientaloa? Oma lapsi sai sieltä ihania ystäviä (oli masentunut, yksinäinen) iso voimahali ja tsemppiä. Nyt ei ole helppoa, mutta jos apua hankitte niin vuoden päästä on jo helpompi. Pysykää vahvana..<3