Miksikö yhden ja kahden lapsen äidit ovat niitä väsymystään valittavia,

Tai sitten he ovat alistuneet kohtaloonsa eivätkä valita enää. Tai eivät ehdi.

Vierailija - 11.09. 22:54 vastaa tähän viestiin (11/13)

Tottakai kaikki äidit ovat välillä väsyneitä, ihan riippumatta siitä kuinka monta lasta on.

2 lapsen äiti saa sen myöntääkin koska on hyväksyttävää hankkia ne 2 lasta. Mutta auta armias jos olet mennyt hankkimaan vaikka viisi lasta ja sitten erehdyt sanomaan että väsyttää... SItähän ei saa ääneen sanoa, koska MITÄS TEIT LIIAN MONTA LASTA. Oma vika läl läl lää....

Vaikka syy olis ihan sama kuin esim ap. n syy, et vauva itkee ja isommatkin täytyy hoitaa. Mut kun on tehny monta niin täytyy jaksaa ja piste. Nimimerkillä kokemusta on joten eipä tuota uskalla paljon valitella... 6 lapsen äiti.

Isommat myös on omatoimisempia jo, ja saattavat jopa auttaa vanhempiaan pienempien kanssa. Vaikka vahtivat pienempiä sen aikaa, että saa äiti nukkua päiväunet silloin tällöin ja jaksaa paremmin?

Yhden tai kahden lapsen äideillä on useammin myös muita " projekteja" kodinhoidon rinnalla. Oman ajan saaminen on tärkeämpää, voi olla töitä, kaverien näkemistä, parisuhteen hoitoa, opiskeluja jne.



Toisaalta sitten tosiaan ne jotka eivät jaksa eivät hanki niitä neljättä tai viidettä, vaan neljän ja viiden äidit ovat tietyllä tavalla valikoitunutta porukkaa.



Ja yhden lapsen äitien kohdalla on tietysti ihan selvää että valittavat väsymystä koska elämänmuutos on niin iso verrattuna siihen kun lapsia ei ole lainkaan.

Yhden lapsen äidit ovat täysin kiinni siinä yhdessä lapsessa.

a) 1 ja 2 lapset mutsit valittavat, eivätkä he tee lisää lapsia, koska tietävät miten raskasta se on



b) jos 6 lapsen äiti valittaa väsymystä, niin hertsileijaa hän saisi valtavat kasan " mitäs teit niin monta lasta" vastauksia



t. 3 muksun mutsi, joka väsyy toisinaan. oli lapsia 1 tai 3 niin joskus tule valitettuu väsymystä jollekin, esim kun lapset sairastelevat tai kukkuvat öisin, eikä kukaan saa nukutuksi.

Jollain saattaa olla kaksi lasta jotka on kuin vaahteramäen eemelit tai jopa pahempia. Esikoinenkin on saattanut muuttua sellaiseksi vasta toisen syntymän jälkeen.



YHTEENVETO: Lapset ja aikuiset nyt sattuu olemaan aikalailla erilaisia!

Ei mua nyt väsytä. Vai olisiko se niin että se krooninen väsymys on normaali olotila jota ei enää tunnista, eikä muista sitä millaista on olla ei-väsynyt? No, ei se taida ihan noin olla :)



Tässä on perheen kasvaessa itsekin kasvanut äitinä, organisointikyky on kehittynyt ja kaikin puolin sitä on tullut tehokkaammaksi. + oppinut ottamaan niitä lepotaukoja/omaa aikaa vähän joka rakoon, aina kun vaan pienikin mahdollisuus on. Ei hössötä niin paljon lasten kanssa, harvoin enää tulee uutta tilannetta lasten kanssa joten rutiinia on tullut sen verran että arki pyörii suurinpiirtein omalla painollaan.

kahden kanssa olen taas ollut tosi väsynyt, eikä vähiten yövalvomisten vuoksi. Tämä kahden lapsen rankkuus tuli kyllä yllätyksenä, enkä aiokaan enempää lapsia tehdä.



Tuttavapiirissä olen huomannut, että kolme tai usempia lapsia tekevät ne, joilla on ollut helppoa ekojen kanssa. Esim. tuttavani joka odottaa kolmatta voi aina puistossa ollessaan lukea rauhassa kirjaa kun lapset 1 ja 3 v leikkivät kiltisti. Eikä oikein ymmärrä miksi mä juoksen omieni perässä tukka putkella enkä kerkee juttelemaan... Lisäksi paljon lapsia tekevät ja useita vuosia kotiäitinä ovat ne naiset joilla on " kutsumus" äitiyteen, ts. ei kiinnostusta työelämään, harrastuksiin tai niin suurta tarvetta omaan aikaan. Itse en kuulu tähänkään porukkaan.

kun on vaikeasti sairas. Nykyisin kyllä on lähes normaali lapsi, mutta on ihan mahdollista että jonakin päivänä meidän elämä on taas pelkkää oksentamista, ripulia, huutoa, sairaalassaoloa, poliklinikoilla juoksemista, kelan kanssa tappelua, kymmeniä lääkkeitä, valvottuja öitä ja ambulanssikyytejä...

Nuoremmat lapset ovat tuntuneet aivan järkyttävän helpoilta, kun esikoisen kanssa elämä oli niin hirvittävän rankkaa, edes koliikki tai korvatulehduskierre ei tunnu missään. Joten meillä ei useamman lapsen äiti valita enää väsymystä, koska elämä terveiden lasten kanssa on niin hirvittävän helppoa. Sen muutaman vuoden aikana kun esikoinen oli huonossa kunnossa, siihen rankkaan elämään kerkesi tottua niin perusteellisesti että se tuntui jo normaalilta elämältä, joten nykyisin meidän " virallisesti" normaali elämä muistuttaa lähestulkoon lepolomaa :DD