Huostaanotettu teini täällä, tässä olisi se linkki mun blogiin :)

http://huostaanotettu.blogspot.fi/

Onko siellä perhekodissa kaikki muutkin huonoissa vaatteissa? Vai oletko sinä ainoa, joka et saa lupa vaatteiden hankntaan järkevässä aikataulussa? Jos vaatteiden hankinnassa on oikeasti noin suuria vaikeuksia (eikä kysymys ole siitä, että et viitsi käyttää yhtä iltaa siihen, että kävisit kiertämässä katsomassa ja kuvaamassa sopivia ehdotuksia ja sen jälkeen odottaa muutamaa päivää ostolupaa), niin juttele asiasta koulusi terveydenhoitajalle. Hän pystyy varmasti tarvittaessa ottamaan yhteyden sossuusi, jos sinulla ei ole mahdollisuutta lähettää suoraan viestiä sossulle.

Jos nyt olet saanut luvan välikausitakin katsomiseen, niin etkö voisi kysyä, voisitko sittenkin katsoa talvitakkia, koska nyt olisi oikeastaan jo sen aika ja ilmeisesti tarvitset sitäkin? Vai olisiko tässä koko vaateongelman taustalla nyt se, että et suostu puhumaan ohjaajille?

On aika vaikea uskoa, että perhekoti pitäisi tarkoituksella nuoria ilman asianmukaisia vaatteita jo ihan senkin takia, että siitä jää aika helposti kiinni ja sen jälkeen bisnes loppuu nopeasti.

En ehtinyt blogia enkä kaikkia tämänkään ketjun kommentteja lukea, mutta ihan leppoisalta paikalta pk:si vaikuttaa, kun saat nettiä käyttää. Pk:ssa, jossa itse olin, ei nettiin päästy. Telkkariakin sai katsoa vain tunnin viikossa. Koulu oli oma suljettu koulu, joten sielläkään ei nettiin päässyt. Myös kännykät olivat ehdottomasti kiellettyjä.

Tuosta on aikaa jo lähemmäs 10 vuotta, että ehkä asiat ovat muuttuneet.

J

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 17:59"]Onko siellä perhekodissa kaikki muutkin huonoissa vaatteissa? Vai oletko sinä ainoa, joka et saa lupa vaatteiden hankntaan järkevässä aikataulussa? Jos vaatteiden hankinnassa on oikeasti noin suuria vaikeuksia (eikä kysymys ole siitä, että et viitsi käyttää yhtä iltaa siihen, että kävisit kiertämässä katsomassa ja kuvaamassa sopivia ehdotuksia ja sen jälkeen odottaa muutamaa päivää ostolupaa), niin juttele asiasta koulusi terveydenhoitajalle. Hän pystyy varmasti tarvittaessa ottamaan yhteyden sossuusi, jos sinulla ei ole mahdollisuutta lähettää suoraan viestiä sossulle.

Jos nyt olet saanut luvan välikausitakin katsomiseen, niin etkö voisi kysyä, voisitko sittenkin katsoa talvitakkia, koska nyt olisi oikeastaan jo sen aika ja ilmeisesti tarvitset sitäkin? Vai olisiko tässä koko vaateongelman taustalla nyt se, että et suostu puhumaan ohjaajille?

On aika vaikea uskoa, että perhekoti pitäisi tarkoituksella nuoria ilman asianmukaisia vaatteita jo ihan senkin takia, että siitä jää aika helposti kiinni ja sen jälkeen bisnes loppuu nopeasti.
[/quote]

En edes tiedä miltä osa nuorista näyttää, joten en voi tuohon vastata.

Olen useinkin käynyt, tunteja, katselemassa vaatteita, ottanut tietoja ylös ja kuvia niistä, mutta luvan saamiseen menee kauvemmin. Olen myös käynyt kuvailemassa ja ottamassa hygieniatuotteiden tiedot, hyllyt, paikat ja kaikki tiedot ylös, vaikka olisin käynyt vain katsomassa esimerkiksi dödöä. Eli kyse ei ole siitä, ettenkö viitsisi käyttää aikaa siihen.

Talvitakin sain, mutta se tulee käyttöön vasta -20'c jälkeen. Tarvitsisin takin syksylle ja keväälle, kesän pärjään ilman. Ei ole ongelmaa puhua ohjaajalle, jos ei lasketa nro2:sta.

Miten siitä jäisi kiinni? Nuoren sana ohjaajan sanaa vastaan. Ohjaaja sanoo sossuille, ettei nuorelle kelpaa mikään ja siinä se.

ap

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 18:20"]En ehtinyt blogia enkä kaikkia tämänkään ketjun kommentteja lukea, mutta ihan leppoisalta paikalta pk:si vaikuttaa, kun saat nettiä käyttää. Pk:ssa, jossa itse olin, ei nettiin päästy. Telkkariakin sai katsoa vain tunnin viikossa. Koulu oli oma suljettu koulu, joten sielläkään ei nettiin päässyt. Myös kännykät olivat ehdottomasti kiellettyjä.

Tuosta on aikaa jo lähemmäs 10 vuotta, että ehkä asiat ovat muuttuneet.
[/quote]

Olen harvoja, joilla netti on :) Ja olen just nyt kotilomalla. Läheskään kaikilla ei nettiä ole, kaikilla ei edes puhelinta. Riippuu myös siitä, miksi on perhekodilla. Tiedän yhden nuoren, joka saa olla puhelimellaan n.10min päivässä, ja silloinkin ohjaajan valvonnan alla. En sano, onko tämä nuori mun paikassa, vai ei. Puhelin minulla on, koska jos minulle sattuu jtn esim koulumatkalla, niin ohjaajat on päälle 100km päässä.

ap

Asuessani itse lastenkodissa huomasin, että todella moni oli vihainen huostaanotosta ja purki sitten tunteitaan sossuun ja sijoituspaikan ihmisiin. Hyvin usein nämä nuoret alkoivat myös liioitella ohjaajien tekoja tai jopa keksiä olemattomia, esim. ohjaaja ei suostunut ostamaan tiettyä paitaa koska se oli liian avonainen -> nuori selitti seuraavana päivänä, kuinka hänelle ei koskaan suostuta ostamaan vaatteita ja hän joutuu kulkemaan rikkinäisissä. Nuoret myös lietsoivat keskenään tätä kulttuuria, surkuttelivat kohtaloaan ja keskittyivät vihaamiseen, negatiivisten juttujen sepittämiseen ja reposteluun jne. Huomasin siis tuossa blogissa ristiriitaisia puheita ja jonkinlaista todella tuttua omassa pahassa olossa kieriskelyä ja dramaattisuutta- voin olla väärässäkin tän suhteen, mutta tämä tuli heti mieleen.

Myös minä menin mukaan tähän toimintakulttuuriin aikoinani. Samoin en kyennyt ymmärtämään ja sisäistämään tietoa, joka tuntui minusta ylitsepääsemättömän väärältä ja epämiellyttävältä. Minulla suurin näistä oli, kun jouduin vaihtamaan lastenkotia juuri kun olin kotiutunut edelliseen. Minulle kerrottiin kyllä moneen kertaan miksi, mutta tällöin vain suutuin silmittömästi ja aloin kumoamaan näitä perusteluita. Kaikille muille kerroin, ettei minulle ole kerrottu mitään syytä vaihtoon. Olin vankasti sitä mieltä, että näin oli ja hämmästyin aidosti yhä uudelleen, kun syyt kerrottiin. Ihmismieli on ihmeellinen. Uskoin myös täysillä valheisiin joita sepitin ja muut sepittivät.

Huostaanotto on todella rankka kokemus kenelle tahansa, joten en tuomitse kenenkään sanomisia ja omaa kokemusta. Varsinkin jos mielenterveys on hajalla, voi olla oikeasti vaikeaa hahmottaa, mitä on tapahtunut oikeasti ja mikä on "vain" oman pään sisällä. Ymmärrän myös sen, että huonoja sijoituspaikkoja oikeasti on ja vääryyksiä tapahtuu, joten kaikki syytökset on tutkittava AVI:n toimesta.

Toivottavasti en ap vain ärsytä sinua. Neuvoja mulla ei hirveästi ole, muuta kuin:
1. Koita jaksaa ja sietää. Koita ymmärtää muita ja keskity asioihin, jotka tuottaa hyvää oloa. Sulla on ilmeisesti jotain pari vuotta enää jäljellä? Keskity suunnittelemaan mitä teet silloin. Mua auttoi tosi paljon kun haaveilin, mitä kaikkea silloin voin tehdä. Koita ymmärtää, että viha ja paha olo ei auta ketään, tavallaan paskot sisään päin sen sijaan, että saisit sen paskan muiden päälle. Ole itsekäs ja keskity sen paskan lapioimiseen itsesi sisältä.
2. Tee AVI:lle ilmoitus ja sitä ennen hanki todisteita.

Hei AP! Kävin tutustumassa sivuusi. Siellä on jotkut tekstit liian tummalla mustalla pohjalla etten oikein kunnolla erota niitä. Ne ehkät voisit muuttaa? Niin ja sitten kysymys että miten sinne voi kommentoida kun en huomannut mitään sellaista kohtaa?

Luulen, että moni tahtoisi auttaa sinua esim tuossa vaateasiassasi ja muutenkin, mutta onnistuisikohan se mitenkään? (siis kun et tahdo kertoa nimeäsi jne)

Kävin kommentoimassa blogia. Ei varmaan ollut mieleistä luettavaa

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 00:19"]Asuessani itse lastenkodissa huomasin, että todella moni oli vihainen huostaanotosta ja purki sitten tunteitaan sossuun ja sijoituspaikan ihmisiin. Hyvin usein nämä nuoret alkoivat myös liioitella ohjaajien tekoja tai jopa keksiä olemattomia, esim. ohjaaja ei suostunut ostamaan tiettyä paitaa koska se oli liian avonainen -> nuori selitti seuraavana päivänä, kuinka hänelle ei koskaan suostuta ostamaan vaatteita ja hän joutuu kulkemaan rikkinäisissä. Nuoret myös lietsoivat keskenään tätä kulttuuria, surkuttelivat kohtaloaan ja keskittyivät vihaamiseen, negatiivisten juttujen sepittämiseen ja reposteluun jne. Huomasin siis tuossa blogissa ristiriitaisia puheita ja jonkinlaista todella tuttua omassa pahassa olossa kieriskelyä ja dramaattisuutta- voin olla väärässäkin tän suhteen, mutta tämä tuli heti mieleen.

Myös minä menin mukaan tähän toimintakulttuuriin aikoinani. Samoin en kyennyt ymmärtämään ja sisäistämään tietoa, joka tuntui minusta ylitsepääsemättömän väärältä ja epämiellyttävältä. Minulla suurin näistä oli, kun jouduin vaihtamaan lastenkotia juuri kun olin kotiutunut edelliseen. Minulle kerrottiin kyllä moneen kertaan miksi, mutta tällöin vain suutuin silmittömästi ja aloin kumoamaan näitä perusteluita. Kaikille muille kerroin, ettei minulle ole kerrottu mitään syytä vaihtoon. Olin vankasti sitä mieltä, että näin oli ja hämmästyin aidosti yhä uudelleen, kun syyt kerrottiin. Ihmismieli on ihmeellinen. Uskoin myös täysillä valheisiin joita sepitin ja muut sepittivät.

Huostaanotto on todella rankka kokemus kenelle tahansa, joten en tuomitse kenenkään sanomisia ja omaa kokemusta. Varsinkin jos mielenterveys on hajalla, voi olla oikeasti vaikeaa hahmottaa, mitä on tapahtunut oikeasti ja mikä on "vain" oman pään sisällä. Ymmärrän myös sen, että huonoja sijoituspaikkoja oikeasti on ja vääryyksiä tapahtuu, joten kaikki syytökset on tutkittava AVI:n toimesta.

Toivottavasti en ap vain ärsytä sinua. Neuvoja mulla ei hirveästi ole, muuta kuin:
1. Koita jaksaa ja sietää. Koita ymmärtää muita ja keskity asioihin, jotka tuottaa hyvää oloa. Sulla on ilmeisesti jotain pari vuotta enää jäljellä? Keskity suunnittelemaan mitä teet silloin. Mua auttoi tosi paljon kun haaveilin, mitä kaikkea silloin voin tehdä. Koita ymmärtää, että viha ja paha olo ei auta ketään, tavallaan paskot sisään päin sen sijaan, että saisit sen paskan muiden päälle. Ole itsekäs ja keskity sen paskan lapioimiseen itsesi sisältä.
2. Tee AVI:lle ilmoitus ja sitä ennen hanki todisteita.
[/quote]

Kiitos pitkästä kommentista :3 Yritin vastata vielä eilen/aamuyöstä, mutta uni vei voiton.

Minulle tuli tuota samaan lastenkodissa, huomasin muiden nuorten käytöksen, vaikka itse tykkäsin paikasta. Ja sielläkin oli yksi nuori, joka oikeasti kulki ihan miniminibikineissä ottamassa aurinkoa heti, kun näkyi pienikin pilkahdua valosta. Pääsyynä oli päästä esittelemään omaa kroppaansa. Olen vain netissä nähnyt niin pieniä bikineitä, en koskaan muulloin livenä... Nuori sai tästä huutia ja nosti hienon paskamyrskyn laitoksella. Syyttipä ohjaajia vielä seksuaalisesta häirinnästä, koska ei saanut liikkua puolialasti (tai enemmänkin alasti) ympäri laitosta. Tälle ei myöskään suostuttu ostamaan miniminiminishortseja, joista repäisi sen "minulle ei koskaan osteta yhtään mitään"-kortin esiin.

Minulla ei vain perhekodilla ole ainuttakaan ihmistä, kenelle pystyisin puhumaan. Siis mitään asioita, jos ei lasketa ohjaajille niitä pakollisia, esim. jos dosetista on lääkkeet loppu ja ne pitäis jakaa. Ei ole ketään lietsomassa tätä mun juttua. Voisin periaatteessa laittaa kuvat mun vaatteista blogiin, mutta buustataanko mut sit? On meinaan vähän liian helppo tunnistaa, kun mun vaatteet on sen verran hajalla, että ne kyllä huomataan. Eikä kyse ole siitä, etteivätkö ohjaajat ostaisi minulle mieluisia vaatteita, vaan kyse on siitä, etten saa minkäänlaisia vaatteita. Ohjaajat eivät jaksa sovittaa aikatauluja yhteen ja jos kävisin yksin katsomassa vaatteita, niin mun pitäis kiertää kaikki mahdolliset kaupat, ottaa kaikista koot, hinnat, kuvat ja kaikki ylös, sitten tekstaa ohjaajille tiedot ja odottaa, että ne joskus vastaa ja antavat luvan osaan vaatteista, jos antavat. Joskus sen luvan saamiseen on mennyt niin pitkään, että kaikki ne, mitä oon ollu ostamassa, on jo loppunu kaupasta ja sesongin takia saan odottaa taas puolesta vuodesta vuoteen ja sit pitää uusiks saada lupa vaatteisiin. En osaa selittää :D Hankalaa. Olen sitä väliaikatakkiakin kysellyt keväästä, ja vasta nyt sain luvan käydä "katsomassa sitä". Nyt, kun löytyy enää talvitakkeja kaupoista.

Ei tullut mieleenkään, että ärsyttäisit minua :D Sinä oot myös eläny lastenkodissa ja tiedät millaista sinulla oli siellä, minä asun just nyt omassa paikassani ja tiedän millaista on siellä.

Ristiriitaisuus johtuu myös fiiliksistäni. Oon koittanut purkaa mun oloa välillö verbaalisesti, kirjoittamiseen, pahojen juttujen sijaan. Se meinaa välillä rajua ja teiniangstiangs-tyylisiä postauksia. Mut minä oon teini, välillä todella vihanen ja katkera teini, ja kait se on järkevämpi purkaa vitutus blogiin, kuin itteeni.

Väli OT, mutta haluaisin pitää mun blogin senkin takia olemassa, että pystyn sitten joskus vuosia sen jälkeen, kun pääsen pois perhekodista (vähänkö siihen on kauvan vielä...) lukemaan noi kaikki läpi. Kaikki mun angstipostaukset, ja ei niin angstipostaukset. Voisin sitten joskus tehdä sinne postauksen mitä minulle silloin kuuluu ja mitä mieltä oon silloin mun tänhetkisistä postauksista. Oon kummiskin vielä teini ja kaikkee, mun henkinen ja fyysinen ja kaikentyyppinen kasvu on kesken, mut päivä kerrallaan.

Kiitos neuvoistasi :) Olen yrittänyt ottaa vikakohtia perhekodilla ylös, mutta ne laput ja vihkot on takavarikoitu, enkä ole enää nähnyt niitä niiden kerran "kadottua".

Ja olen mm. pitänyt listaa puhelimessa "Mitä teen sitten, kun muutan vihdoin omilleni perhekodista" ja sinne on kertynyt ihan kivasti jo asioita :3 Olen jo mm. päättänyt millaisen aamupalan teen vapautumisen ( :D ) jälkeisenä aamuna ihan omassa kodissani, miten pesen pyykkiä aamun sijaan koulun jälkeen (wohoo :'D mut on toi mulle silloin iso juttu, ei tarvii enää herätä tuntia aikaisemmin, vaan pyykit voi pestä vasta koulun jälkeen) ja muuta sensellaista.

ap

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 00:40"]Hei AP! Kävin tutustumassa sivuusi. Siellä on jotkut tekstit liian tummalla mustalla pohjalla etten oikein kunnolla erota niitä. Ne ehkät voisit muuttaa? Niin ja sitten kysymys että miten sinne voi kommentoida kun en huomannut mitään sellaista kohtaa?

Luulen, että moni tahtoisi auttaa sinua esim tuossa vaateasiassasi ja muutenkin, mutta onnistuisikohan se mitenkään? (siis kun et tahdo kertoa nimeäsi jne)
[/quote]

Minäpä muokkailen blogia taas alkuviikosta koulussa :) Siellä pitäisi olla sallittuna anonyymienkin kommentointi, pitää vain klikata postauksen nimestä ja se avautuu siihen auki, siellä alhaalla sitten kommentointi-kohta.

Onnistuisi varmaan, mutten haluaisi ottaa apua vastaan keneltäkään tuntemattomalta :/ Tarvitsisin, mutten luonut blogia hankkiakseni itselleni yhtään mitään. Otan vaate-asian muutenkin ensikuun sossupalaverissa esiin. Olisi hienoa saada yleisellä tasolla perustettua jokin juttu, minkä kautta voitaisiin auttaa muita samassa tilantessa olevia huostaanotettuja nuoria.

ap

En ehkä ole blogisi kohderyhmää, mutta mahtavaa, että olet etukäteen miettinyt mitä blogissa voi kertoa ja mitä ei kannata paljastaa. Totuutta voi muunnella aina sopivasti, jotta jokainen asianomainen pysyy tunnistamattomissa. Parempaa huomista sinulle ja läheisillesi!

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:12"]En ehkä ole blogisi kohderyhmää, mutta mahtavaa, että olet etukäteen miettinyt mitä blogissa voi kertoa ja mitä ei kannata paljastaa. Totuutta voi muunnella aina sopivasti, jotta jokainen asianomainen pysyy tunnistamattomissa. Parempaa huomista sinulle ja läheisillesi!
[/quote]

Kiitos :) Joitakin saattaa ärsyttää tuo, etten voi kaikkea kertoa blogissa, mutta haluan pystyä pitämään mun blogin julkisena :)

ap

Läksen kohta koulusta, mutta katson blogin uusiks sit illalla, jollei puhelin suostu yhteistyöhön :D

ap

Voi kunpa voisin olla sinulle "varakummi" (ei-uskonnollinen), joka ostaisi sinulle uusia vaatteita jne. :/ Kuulostaa tosi epäoikeudenmukaiselta ja julmalta, että joudut kulkemaan rikkinäisissä vaatteissa.

Laita valkoinen tausta mustalle tekstille.

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 12:58"]Voi kunpa voisin olla sinulle "varakummi" (ei-uskonnollinen), joka ostaisi sinulle uusia vaatteita jne. :/ Kuulostaa tosi epäoikeudenmukaiselta ja julmalta, että joudut kulkemaan rikkinäisissä vaatteissa.
[/quote]

Olet ihana <3 Minulla on ensikuussa sossupalaveri ja otan siellä esiin tämän vaate-asian psykologini kanssa, hän itse ehdotti sitä.

ap

Blogin nimessä on kirjoitusvirhe, yksi ylimääräinen s-kirjain. Sen tulisi olla näin: How long does it TAKE to become.... Ilman sitä ässää. :)

Mutta kiva että laitoit blogisi muidenkin näkösälle ja huolehdit yksityisyydestä. Muuta en osaa kommentoida vielä, kun jumiuduin tuohon otsikkoon. :D

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 13:01"]Laita valkoinen tausta mustalle tekstille.
[/quote]

Valkoinen ottaa minua itseäni silmiin :c Voin kokeilla muokata nyt viikonloppuna eri tyylejä, jos pääsen koneelle.

ap

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 13:07"]Blogin nimessä on kirjoitusvirhe, yksi ylimääräinen s-kirjain. Sen tulisi olla näin: How long does it TAKE to become.... Ilman sitä ässää. :)

Mutta kiva että laitoit blogisi muidenkin näkösälle ja huolehdit yksityisyydestä. Muuta en osaa kommentoida vielä, kun jumiuduin tuohon otsikkoon. :D
[/quote]

Kiitos, kun kerroit :D En ole mikään paras enkussa...

ap