Näin tänään millaista olisi, jos olisi kaunis nainen.
Meillä on firmassa yksi tosi kaunis nainen. Kauniit piirteet, tumma heleä väritys ja kaunis hymy. Oli tänään kokoushuoneessa, kun seuraava kokous oli alkamassa. Firman yksi hyvännäköinen mies alkoi totesi innokkaasti tälle kauniille, että älä vielä mene, täällä on tilaa ja kyllä meille löytyisi sinulle käyttöä (ilmaisu ei tainnut todellisuudessa noin kaksimielinen olla). Ei minulle kukaan koskaan puhu noin. Kade!
Kommentit (6)
Olisit sanonut että kyllä sinäkin voit jäädä! Älä suotta ole seinäruusu vaan ole rohkea ja rempseä!
No, kyllähän miesten huomio imartelee, mutta ei se "kanna" elämässä. Olen kaunis nainen ja saan paljon ihailevia katseita ja noita kommenttejakin. Silti minulla on aina epävarma olo siitä, olenko oikeasti hyväksytty sellaisena kuin olen.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:16"]
No, kyllähän miesten huomio imartelee, mutta ei se "kanna" elämässä. Olen kaunis nainen ja saan paljon ihailevia katseita ja noita kommenttejakin. Silti minulla on aina epävarma olo siitä, olenko oikeasti hyväksytty sellaisena kuin olen.
[/quote]
Minua varmaan alkaisi myös ärsyttää nuo laukojat. Hienoa, että jaksat olla imarreltu.
Musta on tosi ärsyttävää, kuinka eri lailla kauniita ja vähemmän kauniita/tavallisia naisia joskus kohdellaan, vaikka itse useimpien mielestä lukeudun ensimmäisiin. Joku nainen voi olla mun mielestä kaunis, mutta miehet saattavat kohdella tätä tylysti tai normaalisti. Sitten mulle ne samat miehet on mielin kielin.
Kaikkia ihmisiä ulkonäöstä riippumatta pitäisi kohdella samalla lailla, asiallisesti. Ei esineellistää ja sen perustella jaotella arvokkuusluokkiin.
Kauneus on haitaksi työtä haettaessa, jos on "ok näköinen hoikka nuori nainen".. Ainakin jos kyseessä "normaali duuni" ja rekrytoijana nainen.. Olen saanut aina paikan jos haastattelijana on mies. Mutta rekrytoijana on nainen, niin auttomattinen "kiitos mutta ei kiitos" riippumatta siitä mikä koultukseni ja työkokemukseni on.
Lisä bonuksena välillä ällöt sovinisti jutut, jos on miesvaltainen paikka. Aina kun ei voi tietää millaisia työkavereita uudessa paikassa on. Olen itse huumorintajuinen ja avoin. Mutta joku raja minunkin sietokyvyllä on. Ällöttää kun melkein puolta vanhemat "pimuttelee" ja laukoo ällötyksiä. Mitä siinä sitten pitäisi tehdä, hymyillä vaivaantuneena päivästä toiseen..?
Ap älä ole kateellinen, ei ole mitään syytä! Kaikki ei ole aina niin mustavalkoista kun luulisi.
Hoh-hoijaa
Ajattele, että aina voisi olla huonommin; voisit esim. olla mies!
Silloin et pelkästään jäisi vaille imelää nuoleskelua vaan se olis sun tehtävä laukoa noita jatkuvia maaritteluja ja ylistyksiä ja vain muutama prosentti niistä osuisi maaliin niin, että olisi jotain hyötyä itsellesikin.