Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huumoriasi ei ymmärretä - onko muilla näin?

Vierailija
10.11.2014 |

Eli käytän hyvin paljon sarkasmia ja ironiaa, mutta ennen kaikkea viittauksia ajankohtaisiin aiheisiin huumorissani.Yleensä ihmiset reagoivat näin : hiljennytään, vaihdetaan äkkiä aihetta tai mikä pahinta aletaan arvostelemaan ihmisen luonnetta ( tosikko, ilkeä, negatiivinen)..En ennen ymmärtänyt miksi ihmiset toimivat näin.Nyttemmin olen tajunnut että kyse on siitä etteivät ihmiset ymmärrä että käytän huumoria.En ole lainkaan negatiivinen ihminen vaikka pidän mustasta huumorista. Onko muilla kokemuksia?

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu kyllä, vitsiksi tarkoittamani heitto otetaan tosissaan.

Vierailija
2/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

on! mutta  mä yleensä sanon perään et se oli vitsi, jotta tollommatkin tajuaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sovitan huumorin aina kulloiseenkin seuraan, yleensä ongelmia ei ole ollut.

Vierailija
4/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä käytän erilaista huumoria erilaisten ihmisten kanssa. Turha heittää sellaista läppää, joka menee kuulijalta ohi.

Vierailija
5/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen joutunut hillitsemään huumoriani ja oppinutkin sen vuosien mittaan aika hyvin, mutta joskus saattaa vähän lipsahtaa. Onko sulla ketään, jonka seurassa voit vapaasti päästellä? Tyttärelläni on samanlainen ronski huumori kuin minulla, ja voi vitsi että on terapeuttista että voi vapaasti murjaista ilman pelkoa että toinen loukkaantuu tai ottaa tosissaan. Mieheni kanssa täytyy vähän varoa.

Vierailija
6/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua pidetään tuttavapiirissä huumorintajuttomana, kun mulle ei "aukea" alapää jutut. Kyllähän ne aukeaa, mutta kun ei naurata. sitten taas jengi ei vastaavasti tajua mun sarkasmia ollenkaan. Jäävät pönttöinä kattomaan, että mitäs tyhmää tuo taas selittää.

Huumorintajuttomuuden lisäksi olen heidän mielestään kyllä erittäin piikikäs. ;) Ellen jopa ilkeä. :D Sama se mulle, pääasia, että mun mieheni tajuaa mua. Se riittää mulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep, vielä kun viljelet mustaa huumoria kasvot peruslukemilla, ovat reaktiot mielenkiintoisia.

Vierailija
8/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 20:54"]

Mä käytän erilaista huumoria erilaisten ihmisten kanssa. Turha heittää sellaista läppää, joka menee kuulijalta ohi.

[/quote]

Kuulostaa hurjan laskelmoivalta. Yksi hauskan läpän pointeista on se hetki. Ei etukäteen viritetty juttu, joka vaan odottaa tuloaan oikeassa seurassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 21:03"]

[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 20:54"]

Mä käytän erilaista huumoria erilaisten ihmisten kanssa. Turha heittää sellaista läppää, joka menee kuulijalta ohi.

[/quote]

Kuulostaa hurjan laskelmoivalta. Yksi hauskan läpän pointeista on se hetki. Ei etukäteen viritetty juttu, joka vaan odottaa tuloaan oikeassa seurassa.

[/quote]

 

Laskelmoivalta? En mä koe, että se on laskelmoivaa, ainoastaan kohteliasta. Tunnen tosi paljon erilaisia ihmisiä, ja muutenkin säätelen kielenkäyttöä eri ihmisten kanssa. Ei nimittäin kauheasti hyödytä käyttää tieteellistä terminologiaa eläkkeellä olevan maatalonemännän kanssa, jonka koulutus on jäänyt kansalaiskouluun.

Vierailija
10/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enkä mä todellakaan mieti mitään vitsejä etukäteen, kyllä ne syntyvät ihan siinä keskustellessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisin voinut kirjoittaa tuon itse.

Vierailija
12/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni ei ymmärrä huumoriani kun harvoin ja minä en ymmärrä hänen "huumoriaan", vaan se jopa loukkaa minua. Joskus toki ymmärrämme toistemme huumoria, mutta olen tullut aika varovaiseksi mitään sanomaan kun joudun selittelemään sanomisiani ja olo on sen jälkeen todella typertynyt. Muut ihmiset taas tuntuvat ymmärtävän huumorini todella hyvin ja joskus olen juttuineni kaveriporukan naurattaja, joten mieheni tosikkomaisuus ihmetyttää. Mieheni taas heittelee minulle huumorina juttuja mm. ulkonäöstäni ja kun niistä loukkaannun, hän ihmettelee kuinka huumorintajuton olen. Hieman hankalaa tämä yhteiselomme siis välillä on ja naurua tässä perheessä kuulee enää harvoin. N40

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kaveripiiri kasvanut jo sen verran kauan aikaa yhdessä että laumaregression myötä meillä pimein ja sarkastisin huumori on sitä hauskinta (myös pissakakkajutut :D), ja sitten *ylläri* kun koitan laukoa sitä "normaalien" ihmisten joukossa niin saan vaan mulkaisuja... Mun letkautukset tosiaan perustuu aika pitkälti siihen että pitää tietää etten ole tosissaan melkein minkään kanssa, ja vaikka koitan välttää niitä pahimpia "höhö läski homoneekerijuutalainen uunissa"-juttuja niin eihän toi tietty kaikille iske. Oon päättänyt etten edes yritä enää muussa seurassa, kun kuumottaa että lauon jotain niin moraalitonta että saan vielä joltakulta turpaan.

Vierailija
14/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutut ymmärtää, mutta vieraiden on vaikea yleensä erottaa sarkasmia. Varsinkin poliittisesti epäkorrekti vitsailu on vaarallista, moni pitää heti esim. rasistina. Mutta ne tyypit kai ovat muutenkin sellaisia ammattiloukkaantujia, haluavat saada draamaa aikaan ja toisen pahaan valoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä, siitä on niin kauan kun oikeastaan olen livenä testannut, kun ei ole mitään sellaisia sosiaalisia ympyröitä. Jos ajattelee vaikka exiä niin kaipa nuo on jotenkin tajunneet eikä ole tarvinnut erikseen selitellä.

Ja luulen että täällä palstallakin aika usein tajutaan.

Vierailija
16/16 |
10.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huumorini on kilttiä ja itseironista, ja se uppoaa yleensä todella hyvin kuulijoilleni. Osaan myös ystävällisesti hymyillen puhua pikkutuhmia juttuja ja se näyttää yllättävän positiivisella tavalla vieraammat ihmiset, sillä he eivät sellaisia juttuja ehkä odottaisi kuulevan minunlaiselta kolmen lapsen äidiltä (kiitos av, tältä palstaltakin olen juttuihini aiheita löytänyt...), joka harrastaa yhdistystoimintaa ja lukemista. Isossa porukassa en paljoa suutani aukaise, mutta hyvien ystävien ja tuttujen seurassa saatamme nauraa silmät vesissä väsyneinä vitsejäni, joihin joku aina keksii jotakin lisää ja juttu naurattaa vielä viikonkin päästä. Osaan olla myös hiljaa ja jutella vain tavanomaisia juttuja sellaisten kanssa, jotka eivät ehkä innostuisi huumoristani.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi seitsemän