Isänä alkoholisti, mitä tehdä?

Ymmärrän vaikean tilanteesi täysin. Tietysti me kaikki haluamme auttaa läheisiämme kaikin mahdollisin tavoin, mutta äärimmäisen tärkeää oman jaksamisesi ja mielenterveytesi kannalta on muistaa että isäsi ei ole sinun vastuullasi, eikä tilanteen mahdollinen tuleva huononeminen johdu mitenkään siitä että sinä et olisi tehnyt tarpeeksi auttaaksesi! Kotoa muuttaminen auttaa paljon, ja vaikka se saattaakin tuntua isäsi hylkäämiseltä (mikäli siis asut hänen kanssaan?) niin se voi olla paras vaihtoehto. Alkoholisti ei puhumalla parane tai raitistu, ja sinulla on oma aikuiselämä vasta alkamassa. Sinulla on oikeus elää omaa elämääsi, ilman että sinun tarvitsee uhrata nuoruuttasi isäsi hoivaamiseen.

Olen itse 20-vuotias ja oma isäni on myös alkoholisti, joka edelliskesänä pitkälle edenneen maksakirroosin pakottamana onnistui lopettamaan juomisen. Ennen tätä (toivon mukaan lopullista) raitistumista viimeisin pitkä kuiva kausi oli kuusitoista vuotta sitten.

Voimia sinulle, ja pidä lippu korkealla! *hali* <3

Minulla ihan sama tilanne! Tosin olen 19v, mutta juomista jatkunut vuosien ajan. Pari vuotta sitten äitini kuoli, joten jäimme isän kanssa kahdestaan. Lukuisia kertoja olen harkinnut pois muuttoa, mutta ei sekään asiaa ratkaise, kun täytyy silti koko ajan miettiä onko siellä isän luona kaikki kunnossa...

Mitään ei oikeastaan pysty tekemään, kaiken pitäisi lähteä isästä itsestään, myöntää ongelma ja haluta tehdä muutos. Tätä ei meillä ainakaan tapahdu. Paljonpaljon tsemppiä sinulle!

Alkoholistia ei voi muuttaa kuin hän itse. Teet itsellesi palveluksen, jos et yritä huolehtia ja parantaa häntä äitisi väsyttyä. Itsellesi voi olla jopa parempi sanoa, ettet halua enää koskaan tavata häntä / puhua hänelle, jos hän on humalassa. Sattuu, mutta suojele itseäsi.

Itse kasvoin perheessä, jossa isä joi. Lopulta äiti sanoi, että se on alkoholi tai perhe. Isä valitsi perheen ja on ollut raitis 20 vuotta. Mutta se päätös on tultava itseltä.

Et voi tehdä mitään ennen kuin isäsi myöntää ongelman itse.

Tiedän tunteesi. Alkoholismi on äärettömän itsekäs sairaus, joka aiheuttaa huolta ja surua alkoholistin läheisille. Ikävä totuus on, että jos isäsi ei halua lopettaa juomista, eli ei ns. ole vielä saanut pohjakosketusta, ei häntä mikään mahti maailmassa saa lopettamaan. Silloin kannattaa lakata lyömästä päätään seinään ja ottaa pesäero, pyrkiä itsenäistymään ja olla alkoholistille rehellinen syistä, miksi näin tekee.

Olet 17. Jos et asu isäsi luona, mielestäni olisi hyvä, että sanoisit hänelle aikovasi pitää etäisyyttä häneen, ellei hän hanki apua juomiseen. Hyvä paikka aloittaa olisi A-klinikka, jossa järjestetään myös perheen keskisiä tapaamisia, joissa päästään asiantuntijan kanssa puhumaan asiasta. Voit soittaa myös itse A-klinikalle, koska myös alkoholistin omainen saa apua. Olisi hyvä, jos äitisi olisi mukanasi tässä ja vielä parempi, jos yhteisesti voitte isällesi puhua.

Isäsi kuulostaa siltä, että hän on niin vahvasti "in denial"-vaiheessa, ettei hän ole valmis ottamaan apua vastaan. Hänelle on tehtävä selväksi, että valitessaan alkoholin, hän menettää jotain muuta. Hän ei voi saada hyvää isä-tytär-suhdetta, jos hän aikoo jatkaa juomista.

Tärkeintä on, että pidät huolta itsestäsi ja hoidat itseäsi, koska alkoholisti sairastuttaa koko lähipiirinsä. Hae rohkeasti apua ja aseta itsesi ja oma jaksamisesi etusijalle! Jos äitisi ei halua keskustella kanssasi, hae apua muualta ja hae sitä joka tapauksessa, puhu jollekulle ammattilaiselle. On se sitten terveyskeskuksessa, A-klinikalla tai Al-anon-ryhmässä. Pahinta mitä voit tehdä, on jäädä murheeseen yksin.

Paljon haleja!

Itse kasvoin alkoholistiäidin kanssa ja yritin häntä myös kaikin keinoin auttaa. Voin sanoa, että se ei auta mitään jos itse ei näe ongelmaansa. Aloin itse oireilla tästä monella tapaa ja näistä vuosista on jäänyt huono itsetunto, ahdistus yms.. Suosittelen itsesi kannalta että muutat pois isäsi luota! Alkoholisti sairastuttaa kaikki ympärillään. Sinun on myös turha kokea huonoa omaatuntoa, sillä alkoholisti ei muutu miksikään ellei sitä todella halua. Olen nyt 27-vuotias ja äitini alkoi juoda kun olin jotain 3 v. yli 20 vuotta sitä katselleena, voin sanoa että asiat ei itsestään miksikään muutu. 

Itse olen kohta 13v. En ole koskaan oikeen tuntenut isääni erilaisista syistä esimerkiksi se että isäni ei ole ollut minun ja äitini elämässä ennen kunnes jokunen vuosi sitten (n. 7vuotta) isäni kait tuli kuvioihin. En muista siitä paljon mitään, mutta suurimmaksi osakseni olin äitipuoleni luona (yleensä olin lomat siellä), siellä oli myös puolsiskonikin. Isäni itse asuu/asui Helsingissä mutta käy usein Ylivieskassa koska äitipuoleni asuu siellä. Sama isä minulla on useiden ihmisten kanssa, 3isoveljeä, 1isosisko, 2pikkusiskoa ja 1pikkuveli. Isäni ei ole niidenkään kanssa ollut paljoa tekemisissä, niistä en sen enempää tiedä mutta sen tiedän että ei isäni niidenkään elämässä paljoa ole ollut.. isäni on viimeisen parin vuoden ajan alkanut juoda vain enemmän ja enemmän (koskenkorvaa, vodgaa ja suomi viinaa)... Viimeinen kesälomani oli yksi inhottavimmista ajoista. Paikalla yleensä nyt oli vain minä(13), isoveli(15), pikkusisko (13) ja pikkuveli (12)...kaikilla meillä on sama isä mutta eri äidit. Mutta yleensä iltapäivällä kun luulee että isä on ollut juomatta päivän ja illalla luulee että isä on ollut nukkumassa, mutta sitten kuuleekkn joltain että isä on ollut viimeiset muutamat tunnit baarissa ja että ne hakee isän kohta kotiin. Isä tulee aina kännissä kotiin, mutta tuo ei ole edes vielä se pahin vaikka tuokin inhottavaa on. Se on pahempaa kun isä, pari tuttua aikuista ihmistä ja n. 10muuta ihmistä jota kukaan ei tunne niin alkaa juomaan ja tunnin/kahden päästä on jo kännissä ja naapurit vaan kattoo ja muut ihmiset. Olimme Jyväskylän ralleissa ja siellähän ihmiset nyt olivatkin kännissä useasti, mutta kyllä se sitte on ärsyttävää kun muut on juonu muutaman kaljan mutta iskä siellä laulaa ja vetää pullon suusta viinaa.. isällä on myös paha diapetes (tullut geeneistä) aina yritetään sisarusten kanssa sitte antaa niille ruokaa ettei vaa kävis mitään, mutta yleensä sitä vaa toivoo että ois joku aikuinen paikalla joka ei ois umpikännissä:'( tosin olen kohta 13 ja minä ja sisarukset ite hautaan ruokaa kaipasta jos ees haetaan ku ei siellä muutakaa ruokaa oo... Ja ne kaikki juhannukset, ku käy juomassa vaikka vettö klo 3yöllö nii huomaa vaa joku 15aikuista ihmistä sammuneena jossain lattialla.....ku koulussa kysytään että mitäs juhannuksena teitte nii kiva sit siinä paniikissa yrittää sanoa jotain mukavaa mitä ois tapahtunut

Teidän lasten ei kuulu huolehtia teidän isästä! Te lapset voitte tehdä nimettömänä itsestänne lastensuojeluilmoituksen. Kertokaa avoimesti mitä teillä tapahtuu saatte varmasti apua.