miten saada mies kiinnostumaan taas seksistä?

Olette yhdessä tottumuksesta, suosittelisin nyt vain olemaan tekemättä niitä lapsia enää tuohon.

miten suhdetta sitten voi parantaa muuten? olen ehdotellut kahdestaan jonnekkin menoa, mutta mies kerää esteeksi tielle lastenhoidon tms. asiat. oikeasti tuntuu ettei meillä ole muuta yhteistä puhuttavaakaan kuin nuo lapset.. hirmu vaikea tilanne, kun toista kuitenkin rakastaa mutta tällainen elämä vie mehut itsestänikin. En halua 25-vuotiaana olla tuomittu suhteeseen jossa ei ole minkaanlaista kipinää tai edes normaalia läheisyyttä.. ;(

Mulla on periaatteessa sama tilanne ja sama ikä kuin sulla. Mutta kammotatvampaa on se, että olen nunnaillut kohta vuoden, eli ei olla tehty mitään. Kerta viikossa kuulostais jo varsin huimalta :)



En tajua mitä pitäisi tehdä. Tää on kaameaa. Muuten tullaan toimeen hyvin ja perheenä kaikki muu sujuu mahtavasti. Mietin joka päivä voiko lapsilta hajottaa perheen siksi että äiti ei kestä olla puutteessa. En tajua... olen vähän masentunu tästä ja alkaa häiritä siksi jo muutakin elämää. Mäkin saan muilta miehiltä huomiota helposti ja paljon, mutta en tod. ole mitään salasuhdeihmistyyppiä, joten ei sekään paljon auta...

millainen on salasuhdeihmistyyppi?

No siis salasuhdeihmistyyppi voi olla kyllä millanen vaan, ts. en usko että sitä voi päälle nähdä tai kukaan varmaksi ennakoida tekeekö tilanne sellaiseksi.

Omalta osaltani tarkotin sitä, että tarvitsen niin yksinkertaista elämää pitääkseni itseni ja pääni kasassa, että en jaksaisi enkä edes osaisi valehdella, eikä omatuntoni kestäisi sellaista ratkaisua. Minusta pitää olla kanttia ja malttia tehdä edellinen juttu selväksi ensin, jos tarvitsee olla jonkun muun kanssa... varmaan vähän idealistinen näkemys.

Salasuhdeihmistyypin pitää mielestäni olla jossain määrin kykenevä valheelliseen elämään ja itseäni se ei tekisi onnelliseksi, koska vihaan kaikkea kulissien kannattelua...

ja ehkä pidän omaa tilannettani jo aika toivottomana, eli en oikein jaksa uskoa/toivoa siihen että tilanne muuttuu suhteen vanhetessa. Mutta paljon on muuten yhteistä ja rakkauttakin, joten sivusuhde käynyt mielessä kerran jos toisenkin.. En silti koe olevani " salasuhdeihmistyyppi" , mikä sanana jo kalskahtaa korvassa aika ikävältä.

Paljon on rakkautta ja yhteistä miehen kanssa, joten salasuhde kiinnostaisi? Mielenkiintoinen logiikka. Miten se rakkauden suuri määrä ilmenee, kun ihmiset ovat nuoria, eikä seksi kiinnosta? Voiko rakkautta olla niin paljon, että seksi voisi jopa pilata sen? Vähän niinkuin ystävyyden? Ystävänrakkautta? Ei herranjumala se ole mikään parisuhde!!!

Vierailija:

Mutta paljon on muuten yhteistä ja rakkauttakin, joten sivusuhde käynyt mielessä kerran jos toisenkin..

ja rakkauttakin. Ehkä kumppanuus ois oikea termi, välittämistä toisesta. Aina ei halut kohtaa ihan kaikilla elämä alueilla, jos toinen tahtoo seksiä kerran kuussa ja toinen kerran päivässä niin kuromista ja joustamista on paljon. Kyllä rakkautta on monenlaista, myös nuorena.

Niin, noi sun viestit olisi yhtä hyvin voinu tulla täältä. Tosiaan, rakkautta on monenlaista. Meillä myös nuo samat asiat yhteisiä ja mä koen, että meillä nimenomaan tuo kumppanuus ja välittäminen kuvaa suhdettamme täysin, ja ne ovatkin erittäin korkealla ja toimivalla tasolla. Ja silti, koko ajan joutuu miettimään, joustanko liikaa omista tarpeistani, koska meillä ei kyllä seksuaaliset piirteet kohtaa... Siis ihan kamalan raastava tilanne, kun koen kyllä rakastavanikin miestäni, mutta kun tämä yksi osa-alue käytännössä puuttuu nykyään, välillä on sellainen olo että jotain jää elämättä :(

Toki mullakin on mielessä käyny vaikka mitä, en kai muuten olisi edes joutunut pohtimaan tuota salasuhdeihmistyyppiä... mutta tiedän että se toisaalla pahentais oloa ihan järkyttävästi. Mutta on kyllä sellainen umpikuja olo nyt, että en tosiaan tiedä mikä tällaseen olisi ratkaisuna. Toivoton olen ehkä siis jo myös.

Haluan seksielämän, en voi elää ilamn sitä enkä halua, mutta en halua menettää kaikkea nykyistä hyvää vain sen seksielämän takia... mahdoton tilanne...



- 4 -

ihan sama täällä. alku meni loistavasti, seksin suhteen. lapsen syntymän jälkeen viriteltiin pukeutumis ym. virikkeitä. ajanmyötä jotenkin kaikki hiipui. 14 vuoden jälkeen ollaankin samassa tilanteessa kun ap. seksiä on noin 1- korkeintaan 2kertaa viikkoon, se ei kummasta oo. mies yleensä keskittyy telkkariin tai pleikka- tai tietsikkapeleihin, iltaisin. kuka siivoaa, tekee ruoat, pesee pyykit, niin. kun viimein päästään seksipuuhiin, niin mies vaan makaa, oottelee, että runkkaan sen taistelukuntoon ja hyppään sen päälle ja hoitelen hommat. siistii vai mitä? tallaista on ollut jo kolmisen vuotta. itse en kerkee lämmetä saatikka loppuhuipennuksista puhettakaan, homma kestää yleensä noin 4-5 min, alusta loppuun.

40 ja risat

Rakkautta on monenlaista eikä kaikkea muuta hyvää varmasti kannata heittää pois seksin puuttumisen takia. Oletteko puhuneet asiasta miehen kanssa, siis ihan niin rehellisesti että kerrot jopa harkinneesi salarakasta/jättämistä seksin puutteen takia? Jospa mies ei ymmärrä kuinka tärkeä asia seksi sinulle on, jos se ei sitä ole hänelle. Jos hän ei pysty/halua asiassa tsempata, olisiko mahdollista sopia yhdessä että hankit rakastajan jolloin kaikki valehtelu ja salailu jäisi pois?

..vaan mä numero 7 ja 9. Itse asiassa puhin miehelle asiasta, mutta hän ei nähnyt sitä oikeana vaihtoehtona. Ei kumminkaan esittänyt mitään muutakaan ratkaisua, liekö ajattelee että asiat ratkeavat itsestään ajan kanssa. Ikäänkuin ei ottaisi todesta koko asiaa?



Miten te muut rakkaat kanssasisaret toimitte, annatte silloin kun mies harvoin haluaa? Ja niinkuin mies haluaa? Itselleni on tullut sellainen tunne viime aikoina että parempi kun seksiä ei ollenkaan, eipä tarvi iltaillan jälkeen odottaa ja toivoa ja sitten taas pettyä kun miestä kiinnostaa nukkuminen huomattavasti enemmän..

Suosittelen lämpimästi lukemaan kirjan Heikko vahva vaimo. Kertoo siitä miten miestä kannustetaan olemaan mies. Mua ainakin auttoi käsittämään, että yritän kontrolloida miestä, jolloin hän luopuu miehen roolista saadakseen olla rauhassa. Uskon että sama pätee seksiinkin.

Alkoi kiinnostamaan tuo kirja mutta näkyi olevan loppuunmyyty Akateemisesta ja Suomalaisesta. Oisko vinkkiä mistä kannattaisi kysyä?

Olen joskus lukenut jostain lehdestäkin kyseisestä kirjasta ja uskoisin että siitä voisi olla apua mielestäni täysin kuihtuneeseen seksielämäämme. En edes muista milloin viimeksi olen saanut ja tuo mitä aiemmin joku oli kirjoittanut kuinka mies asettuu paikoilleen ja odottaa että hänelle tehdään kaikki valmiiksi pätee myös meillä. Jos en aktiivisesti " vonkaa" seksiä häneltä en sitä saa. En muista milloin olisin tuntenut hänen haluavan minua, ei enää vuosiin....

Kai se on niin että kaikkea ei voi saada. Huomasin kyllä jo alkuvaiheessa että miestä ei seksi kiinnosta siinä määrin kuin itseäni, mutta kaikki muu meni niin hyvin että sivuutin asian. Sitten olikin jo kihlajaiset ja vauva tulossa. Parin kuun päästä syntyy toinen, eli kaksi lasta reilun kahden vuoden sisään seurustelun aloittamisesta!



Isänä mies on loistava, mutta itse koen jääneeni ilman miestä. Tuntuu typerältä olla mustasukkainen omalle vauvalleen. Seksiä meillä on todella harvoin ja yleensä vain minun aloitteestani. Ja toivomuksia saa esittää ihan turhaan, ei miestä ne kiinnosta. mun pitäisi olla vaan kiltisti tyytyväinen siihen mitä on tarjolla...



-äippä-

meillä täysin sama juttu. Mies isänä loistava mutta minut on unohdettu vaimona. Sitten on seksiä kun mies niin haluaa, mutta kun minä yritän niin saan vain pettyä kerta toisensa jälkeen. Olen alkanut ajatteleen että ehkä ei munkaan pitäs antaa. Todella inhottava tilanne.



Mies matkustaa maailmalla ja kun tulee kiimaisena kotiin, seksiä on pari päivää ja sitten hiipuu taas. Mistä sitä tietää mitä se puuhaa maailmalla??!!! Töitä ainakin sanoo tekevänsä. Luotto kyllä on aina pelannut mutta nyt kun ei seksi kiinnosta tulee kamalia ajatuksia mieleen.



Todella syö naisen itsetuntoa.

itse elin parisuhteessa 8 vuotta. aloimme seurustelemaan jo nuorina ja seksielämä oli hyvää. Saimme 4 vuotta sitten lapsen ja senkin jälkeen jonkin verran oli hyvää ja kiinnostavaa.



Kuitenkin ajan kuluessa minä lähdin takaisin työelämään ja siten enemmän ihmisten ilmoille. elämämme alkoivat erilaistumaan ja seksikin kotona lopahti... aloin käymään enemmän ulkona tyttöjen kanssa ja iloitsemaan enmmän itsestäni. Sitten kävi niin että tapasin todella huomaavaisen miehen ja elelenkin nyt hänen kanssaan..



Neuvoksi sinulle: oman arvon tuntoa pitää olla ja sinulla on oikeus nauttia ihanasta seksistä!



Sinulla on vielä paljon elämää edessäsi joten nauti ja elä se täysillä.



p.s. olen siis itse 25 v

helmetpistefin mukaan hyllyssä ainakin 5 kirjastossa pk seudulla.

Vierailija:

Alkoi kiinnostamaan tuo kirja mutta näkyi olevan loppuunmyyty Akateemisesta ja Suomalaisesta. Oisko vinkkiä mistä kannattaisi kysyä?....

Yhdessä ollaan oltu kohta kymmenen vuotta ja oikeasti rakastan vaimoni yli kaiken. Joka tasolla, henkisesti, älyllisesti ja fyysisesti.



Mutta seksi on täysin totaalisessa solmussa. Hän haluaa seksiä muutaman kerran vuodessa, kieltää kaiken kokeellisen ja menee luukkoon heti kun teen yhtään aloitetta.



Minä taas haluaisin seksiä joka päivä. Tiedän olevani, tai tarkemmin sanottuna olleeni, oikein hyvä ja huomioiva rakastaja, ei se siitä ole kiinni. Enkä minä mahdottomia pyytele.



Hän ei ole ikinä suostunut että antaisin hänelle esimerkiksi suuseksillä orgasmin, eikä hän pysty rentoutumaan seksissä.



Tämä on täysin järjetöntä ja ajaa minut hulluksi.