Onko raskaana olo tosiaan tälkasta?
Oksettaa, huimaa, pierettää, aivastuttaa vähän väliä, yököttää, tissit turpoaa ja valkovuotoa oikeen holahtelee housuihin. Jumaleissön, ei kai tätä ole koko 9kk tarjolla?
Kommentit (23)
Voi voi, voi tulla vielä monenlaisia muitakin tuntemuksia ja vaivoja eli ei tuossa vielä kaikki! :)
Tsemppiä!
Ne vähän elää ne oireet, mutta kaikenlaista voi tulla. Itsellä pahoinvointi jatkuu jo kolmatta kuukautta. Monta viikkoa jo odottanut, että milloin tämä oikein loppuu, kun niin monella muulla tämä loppuu jo aiemmin.
Valkovuotoa ei ole vielä holahdellut, mutta viime raskaudessa sitä kyllä oli. Ehkä se alkoi silloinkin vasta vähän myöhemmin, en muista enää.
Raskauden vika kolmannes olikin sitten jatkuvaa närästystä. Odotan sitä innolla...
Ai niin ja rinnat ovat olleet koko ajan kipeät. Kiva yrittää nukkua, kun pahoinvoinnin takia voi olla vain kyljellään ja siinä tulee alempi rinta aina kipeäksi.
Ja sitten kaveripiirissä on lähinnä niitä, jotka sanovat silmät pyöreinä, että ai, ei mulla vaan.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 21:18"]
Oksettaa, huimaa, pierettää, aivastuttaa vähän väliä, yököttää, tissit turpoaa ja valkovuotoa oikeen holahtelee housuihin. Jumaleissön, ei kai tätä ole koko 9kk tarjolla?
[/quote]
Voi kuule joo, sitä se on. Oireet vaan muuttuu. Pahoinvointi todennäköisesti loppuu, mutta muut mainitsemasi oireet jatkuu tod. näk. loppuun asti. Lisäksi kuvioihin vo tulla itkuisuutta, närästystä, supistuksia, liitoskipuja, kylkiluihin potkiva vauva, unettomia öitä, joka puolelta puristava ja painava vatsa, loppuraskaudessa taas pahoinvointia jne. Kaikki huipentuu tietysti synnytykseen, joka onkin yhtä eritteiden ja kivun juhlaa. Raskaus on ihan kamalaa aikaa :D
Mä vaihtaisin ap:n kans ilomielin oireita.
Nyt rv 35 on turvotusta, väsymystä, väsymystä, väsymystä, jatkuvaa kusihätää, hyvää asentoa ei löydy, nukkuminen on tuskaista jne :)
Jaa, ei mulla ollut mitään tuollaista. Ihan normaali olo kaksi ekaa kolmannesta. Viimeisellä tuli ainoastaan ennakoivat supistukset ja levottomat jalat, muuten ok olo.
Vaivat ne vaan lisääntyy kun raskaus etenee. Inhosin koko aikaa, vaikken edes voinut pahoin.
Jatkuva turvotuksen tunne jaloissa, vaikka pidin tukisukkahousuja jo tosi aikaisesta. Niiden kanssa oli lystiä, kun jossain pienessä vessassa yritti kiskoa niitä ylös. Liitoskivut oli myös häijyjä.
Loppuaikana yöt oli jo verrattavissa vauva-aikaan, kun tämä ryhävalas pystyi nukkumaan vain yhdessä asennossa, tuettuna imetystyynyllä. Siitä sitten neljä kertaa yössä vessaan ja joka kerran jälkeen uusi tyynyjen asettelu.
Ummetustakaan en ikävöi.
Just ihanaa, tavallaan. Paitsi se pahoinvointi.. ja jatkuva pissahätä.. ja väsymys.
Ei ole mukavaa aikaa tuo, toisaalta tuntuu "helpolta" nykyiseen olotilaan verrattuna. Synnytys oli traumaattinen ja sairastuin vielä masennukseen hiljattain. Mutta elämä jatkuu silti, ei saa luovuttaa!
Kaikista näistä kauhujutuista huolimatta täällä toivotaan sormet ristissä ja peukut pystyssä "pääsemistä" samaan tilaan :D
Mulla toinen raskaus. Nyt rv28 ja ainut oire närästys iltaisin. Muita oireita odotellessa...
Mä ottaisin kaikki maailman vaivat jos raskautuisin. Mutta taitaa olla taas menkat alkamassa. Voi perse! :(
Kaikkia kummia vaivoja oli. Väsymystä, ummetusta, närästystä, turvotusta, jatkuva nälkä, jatkuva jano, iskiaskipu, peräpukamat, näppylöitä naamassa, runsasta valkovuotoa, koko ajan pissahätä, pissaa lirahti housuun aivastessa yms mukavaa. =P Mitäpä sitä ei omien lasten eteen kestäis.
Mua ketuttaa nämä "raskaus ei ole sairaus" kommentit ihmisiltä jotka eivät ole olleet raskaana. Juu ei se olekkaan sairaus, mutta kyllä se joillakin aiheuttaa sellaisia oireita ettei kykene oikein mihinkään loppuraskaudessa.
Minulla oli helppo alku- ja keskiraskaus. Ei jurikaan väsymystä, ei pahoinvointia (vähän etova olo pari viikkoa), vähän hengästynyt olo ja hemoglobiini alhaalla.
Mutta nyt loppuraskaus! RV 30 asti sairaslomalla fyysisestä työtä koska en kykene seisomaan paria tuntia kauempaa viiltävien alaselkä- ja vatsakipujen vuoksi. Supistelee voimakkaasti vähästäkin rasituksesta. Ennenaikaisen synnytyksen pelko. Liitoskivut ja lantion löystymiskivut yöllä niin pahoja etten pysty nukkumaan kuin 1-2 h kerrallaan: pakko nousta kävelemään kun reisissä niin kova paine joka helpottaa ainaostaan pystyasennossa. Lisäksi käyn vessassa tunnin välein kun vauva on lasketunut lantioon jo viikolla 31. Jalkakrapit on myös mukava lisä öisin muutenkin huonoon nukkumiseen. Valkovuotoa todellakin lorisee (hyi hemmetti) etenkin vessassa käynnin jälkeen. Verenpaineet 80/40 ja meinaan pyörtyä joka aamu.
Tsemppiä meille.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 21:34"]
Vaivat ne vaan lisääntyy kun raskaus etenee. Inhosin koko aikaa, vaikken edes voinut pahoin.
Jatkuva turvotuksen tunne jaloissa, vaikka pidin tukisukkahousuja jo tosi aikaisesta. Niiden kanssa oli lystiä, kun jossain pienessä vessassa yritti kiskoa niitä ylös. Liitoskivut oli myös häijyjä.
Loppuaikana yöt oli jo verrattavissa vauva-aikaan, kun tämä ryhävalas pystyi nukkumaan vain yhdessä asennossa, tuettuna imetystyynyllä. Siitä sitten neljä kertaa yössä vessaan ja joka kerran jälkeen uusi tyynyjen asettelu.
Ummetustakaan en ikävöi.
[/quote]
Joo täällä sama! Rv 31 ja nukun imetystyyny jalkojen välissä ja vatsan edessä (muuten kiipeän vatsan päälle nukkumaan unissani, en tiedä miten) ja käyn vessassa 1 krt tunnissa ja asettelen sen jälkeen taas tyynyn takaisin paikoilleen kuten jokaisen käännöksen yhteydessä :) Ja loput ajat nousen seisomaan ja kävelemään liitoksipujen vuoksi. Ei voi olla pahempaa univajetta vauvan kanssa!! Mieskin herää siihen imetystyynyn rahinaan ku asettelen sitä 15 krt yön aikana...
En kaipaa raskausajasta yhtään mitään! Selkä- ja lonkkakivut, levottomat jalat, jatkuva närästys, jatkuva etova olo, joka huipentui nopeaan, mutta kamalaan synnytykseen. Tulee ihan paha olo, kun muistelee noita aikoja.
Ensimmäinen raskauteni voin mainiosti mitä nyt raskas fyysinen työ väsytti niin paljon että töiden jälkeen vain nukuin. Mutta muuten ei ollut vaivoja ja liikuin vaivattomasti loppuun asti ja olo oli hyvä :)
Ja voi vit** mitä tää toinen raskaus on ollut! Pahoinvointia viikolle 20 asti, järkyttävät liitoskivut, vitutusta, hormonien myllerystä, itkua ja parkua, väsymystä, huonoa vointia, hankala liikkua, raskausdiabetes todettiin yms. Saa olla viimeinen raskaus tämä, onneksi ollaan jo loppusuoralla...
Sana "raskaus" kertoo kyllä paljon. Harvalla se menee niin että olo olis niin kuin mitään kummempaa ei oliskaan.
Lisäisin vielä mielettömän suonenvedon kesäisin silloin kun on raskaana.
Suonikohjut jaloissa ja pimpassa, vielä ainakin puuttuu mitä kivaa raskaus voi aiheuttaa.
Se voi olla tota koko raskausaika, se voi myös helpottaa. Kannattaa myös odottaa viimeistä kolmannesta, saattaa alkaa närästämään, ummettamaan ja voi tulla pukamia, kävely hidastuu ja alat kävelemään kuten ankka. Nyt vasta raskauden jälkeen ymmärrän miksi sanotaan että on raskaana, koska se on RASKASTA.