Erillään asuminen-vaikka yhdessä
Mieheni kontrollifriikki. Nyt kun meillä on pari taaperoa, niin hän ei kestä kun lelut ja tavarat on siellä täällä. Asia aiheuttaa välillämme ihan turhia riitoja, ja olemmekin miettineet, että olisiko parempi, että miehellä olisi oma asunto jossa hän saisi vetäytyä silloin kun ei kestä tätä sotkua. Emme missään tapauksessa halua erota.
Onko muilla kokemusta vastaavasta? Oletteko muuttaneet erilleen, vaikka jatkettekin yhdessä. Miksi? Mitä erilleen muutosta seurasi? Vieraannuitteko toisistanne?
En halua tähän keskusteluun syitä jotka johtuvat olosuhteiden pakosta, esimerkiksi jos työt ovat eri paikkakunnilla. Vaan nimenomaan keskustelua siitä että yhteisestä sopimuksesta muutetaan erilleen koska saman katon alla asuminen ei jostain syystä onnistu.
Kommentit (3)
En tiedä itse tuollaisia tapauksia, mutta miksei! Jos juttu tuntuu teille sopivalta, kannattaa kokeilla. Ostakaa vaikka pieni yksiö, mikä voisi toimia molempien rauhoittumispaikkana tai jos haluaa viettää ystävien kanssa aikaa rauhassa, niin voi olla eri asunnossa kuin muu perhe yms. Kyllä sille käyttöä löytyy varmasti. Kokeilkaa!
Yritä olla itse vähän siistimpi ja mies voisi myös käydä jossakin juttelemassa pakkomielteistään, menkää vaikka yhdessä pariterapiaan. Toisesta asunnosta tulee vaan järjetön määrä kuluja, eikä mitään apua teidän tilanteeseen.
up