Lue keskustelun säännöt.
Olen totaalisen hukassa tulevaisuuteni kanssa
22.10.2014 |
Olen 25-vuotias AMK-opiskelija, joka opiskelee täysin väärää alaa (sosiaaliala). Minulla ei ole KOSKAAN ollut minkäänlaista mielikuvaa mitä voisin tehdä työkseni. Ei haaveita, ei toiveita. Tuntuu ettei mikään oikein sytytä, etten ole missään TARPEEKSI hyvä. Ala, jolle olen kouluttautumassa, on kovin ongelmakeskeinen ja se ahdistaa minua. Pääosin tulen olemaan tekemisissä syrjäytyneiden tai moniongelmaisten kanssa, ne on ne mitkä edes jollain pienellä tavalla kiinnostaa - haasteet nimittäin. Toisaalta en ehkä haluakaan olla joka ikinen päivä sosiaalinen, mitä työni tottakai vaatisi. Ahdistaa todella paljon. Niin ja myöskään palkka ei päätä huimaa, ottaen huomioon työn raskauden.
En keksi sitä juttua, joka minut sytyttäisi tai motivoisi. Haluaisin olla innostunut opiskelemaan ja haluaisin odottaa valmistumista ja työelämän alkamista. Nyt en ole kumpaakaan. Päinvastoin.
Miten te olette keksineet sen "The alan"?? Entä miten on onnistunut vaihto opinahjosta toiseen? Apuja kaipailen ja vertaistukea ennenkaikkea!
Kommentit (3)
Moikka. Oon samanikäinen kuin sinä, tosin ammattiini valmistunut jo, mutta ei nappaa tai sitten todella vähän. Minulla ei ole oikeastaan mitään ratkaisua ongelmaan, koska itse olen ihan yhtä hukassa. Väsyttää jo miettiäkin asiaa :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmonen, oletko sinä jo oman alan hommissa? Meinaatko kehitellä uutta opiskeluputkea? Sekin minua vähän ahdistaa, meinaa "ikuinen" opiskelijana oleminen.. Kaikki on tiukilla; aika, raha, ystävyyssuhteet ja ylipäätään muu sosiaalinen elämä. Opintojen ohella kun on pakko käydä töissä. Teen helposti 60 tuntista viikkoa :( Hajottaa niin paljon, jos olenkin tavallaan ollut turhaan näin ahdingossa vain siksi, että "ei napannut". Pitäisikö vääntää hampaat irvessä tutkinto loppuun vai aloittaa kaikki alusta uuden alan kanssa ja toivoa kädet ristissä, että se olisi parempi? Mistä tämmöiseen voisi saada apua? Joku uraneuvoja?? :)
Ei sellaista "The alaa" useimmille olekaan. Paljonhan meitä on, joilla ei ole mitään erityiskiinnostuksia tai -lahjakkuuksia ollut ohjaamassa minnekään.
Silloin pitää vaan lopettaa haaveilut kutsumusaloista ja etsiä ala, jolta todennäköisesti löytyy töitä ja joka ei räikeästi riitele omien persoonallisuuden piirteiden kanssa. Esim. itse kun olen introvertti ja erakkomainen, kaikki ammatit joissa pitäisi olla ihmisten kanssa paljon tekemisissä olivat ehdoton ei. Minä sitten valitsin it-alan, vaikkei minulla mitään erityistä kiinnostusta ollut tietokoneisiin, ja hyvin tyytyväisenä tätä työtä on jo 17 vuotta tullut tehtyä :)
Jos ap koet, että nykyinen opiskelualasi on persoonallisuutesi huomioon ottaen ihan väärä, esim. liikaa sosiaalisuutta, vaihda. Mutta älä kuvittele että löydät jonkun The Alan josta tulee sulle intohimo ja johon koet suorastaan kutsumusta. Useimmille pitää riittää että työ on ok, että se on siedettävää.