Nälvimme mieheni kanssa toisiamme ja

Toisen teistä on lopetettava ensin tommonen käytös. Ole sinä se joka nälvinnän sijaa sanooki jotai mukavaa kumppanista. Ja vastaat joka nälväisyyn samalla ystävällisellä tavalla. Ei kumppanisi kauaa jaksa tota leikkiä siin vaihees leikkiä.

Mene sinne kainaloon! Vaikea puhua toiselle pahaa jos ollaan lähekkäin.

Puutteessa molemmat. Sitä se vaan on.

Lapsellisia mulkeroita!

Me myös naljailimme mieheni kanssa tänään automatkalla. Tosin teemme sen ihan huumorilla, mikä onni että huumorintajumme on samalla aaltopituudella :)

Joku viisas on kysynyt: haluatko olla aina oikeassa vai parisuhteessa?

Nälviminen on ikävä tapa, josta voi kuitenkin oppia pois, mikäli haluaa. Jos ette osaa omin voimin lopettaa, käykää opettelemassa pariterapiassa. Samalla voisitte opetella, miten riidellään sekä osoitetaan rakkautta ja kunnioitusta puolisoa kohtaan. 

Meillä kävi niin, että kyllästyin ainaiseen ilkeilyyn, nälvimiseen ja riitelyyn ja hakeuduin pariterapiaan yksin, koska mies ei halunnut. Opin asettamaan rajat enkä enää sietänytkään ihan mitä tahansa ikävää enkä myöskään suostunut provosoitumaan vaikka provosoitiin. En myöskään pyrkinyt haastamaan riitaa nälvimällä. Lopulta tajusin, että vaikka minä olin muuttunut, puoliso ei ollut. Sitten tuli ero, eikä yhtään liian aikaisin.