Lue keskustelun säännöt.
"Normaali" tavaramäärä on lisääntynyt lapsuuteni jälkeen hirveästi
15.11.2014 |
Aloin tässä oikein miettimään kuinka karua oli 70-80-luvuilla ihan "normaalissa" perheessä verrattuna tämän päivän tavalliseen perheeseen. Nyt pidetään itsestäänselvänä että lapsille ostetaan paljon vaatteita ja tavaroita. Ennen harkittiin tarkemmin.
Esim. muistan hyvin kuinka itselläni oli tasan kahdet sopivat "kouluhousut". Eli toiset olivat pesussa ja toiset jalassa. Samaa toppatakkia (ohutta vettäimevää lisua) käytettiin monta vuotta koulussa, pihalla ja kaupassa. Koko lapsuuteni aikana minulla oli vain muutama lautapeli. Kaikki tämä oli ihan tavallista keskiluokkaisessa perheessä tavallisella omakotitaloalueella.
Erityisesti asia tuli mieleen kun ekaluokkalaisemme aloitti partion. Heti hommasimme hänelle (kuten kaikki muutkin) partioasun, hienon astiasetin, istuinalustan jne. Kun itse olin partiossa meni vuosia, ennen kuin kenellekään ostettiin partioasua. Ehkä 10-vuotiailla oli ekat. Jollakulla oli hienoja lusikka-haarukka -settejä, mutta kyllä suurin osa meni jollain lapsuusaikaisilla sekalaisilla muovilautasilla ja nallemukeilla. Istuttiin muovipussin päällä.
Maailma ja "tarpeet" muuttuvat...
Kommentit (16)
Mua surettaa kun lapsilla on niin valtavasti leluja :( niihin ei kiinnytä ja kohdella hyvin vaan kaikki on sitä samaa massaa joka lojuu lastenhuoneen lattialla. Päälle vaan tallotaan, ei haittaa vaikka menee rikki kun aina ostetaan jotain uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei minulla ole vieläkään kuin yhdet "työhoussut", lapsilla on kyllä toisaan useammat "kouluhousut".
Itse muistan että meillä oli lapsuudenkodissa yksi iso keittiövetsi ja yksi juustohölä ja ne hän oli tietysti aina likaisena (ei tiettenkään ollut astianpesukonetta). Nyt omassa kodissani on yli 10 isoa veitseä ja 4 tavallista juustohöylää(plus pehmeän juuston yms. höylät päälle). Ja sama linja jatkuu muussa astiastossa ja keittiövälineissä.
Mutta ei tämä ole pelksästään ajasta kiinni, olen myös paremmin koulutettu kuin vanhempani ja tienaan enemmän. Sehän sen sijaan on jo vähän harvinaista että meikäläisen ikäluokan lapset tienaa ylipäätään enemmän kuin vanhempansa.
Itsellä oli pieni kaappi leluille. Siis lipastosta yksi kaappi. Nyt lapsillani on kullakin kolme isoa vaatekaapillista leluja...
Alkuun jaksoin taistella tätä tavaravyöryä vastaan mutta nykyään olen luovuttanut. Tosin koetan välttää ettei me vanhemmat osteltaisi lapsille leluja muuten kuin jouluna ja synttäreinä.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 07:49"]
Mua surettaa kun lapsilla on niin valtavasti leluja :( niihin ei kiinnytä ja kohdella hyvin vaan kaikki on sitä samaa massaa joka lojuu lastenhuoneen lattialla. Päälle vaan tallotaan, ei haittaa vaikka menee rikki kun aina ostetaan jotain uutta.
[/quote]
Ei meillä ole kyllä ollut tuollaista. Lelujen määrää on pyritty pitämään kohtuullisena, hyvä merkki on se että pysyykö huone siistinä vai ei, jos ei pysy, niin leluja on liikaa. En muista että lapset olisivat koskaan rikkoneet tahallaan "tai tuottamuksellisesti" leluja.
Omasta lapsuudesta sen sijaan muistan miten naapurin veljekset tahallaan rikkoivat tapellessaan toistensa tavaroita. Se oli minusta silloinkin täysin käsittämätönätä.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 09:16"]
Minä en ole samaa mieltä. Meillä oli 1980-luvulla varmasti enemmän tavaraa mitä meillä on nyt 2010-luvulla. Oli isot kirjahyllyt, vaatekaapit ja varastot täynnä tavaraa eikä puuttunut mitään. Nyt pitää kuluttaa vaatteet loppuun saakka, jonka jälkeen nipistetään ruokarahasta tarvittava minimisumma uuteen housuun/kenkään/rintaliiviin/televisioon/tietokoneeseen...
[/quote]Eli olet nyt kyhä ja lapsuudenperheesi oli harvinaisen rikas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 07:49"]
Mua surettaa kun lapsilla on niin valtavasti leluja :( niihin ei kiinnytä ja kohdella hyvin vaan kaikki on sitä samaa massaa joka lojuu lastenhuoneen lattialla. Päälle vaan tallotaan, ei haittaa vaikka menee rikki kun aina ostetaan jotain uutta.
[/quote]
Mulla oli paljon leluja ja arvostin niitä kaikkia.
Nykyään moni valittaa kuinka keskituloisella ei rahat riitä. Ei ihmekään, kun oletetaan että keskituloinen voi ostaa ihan mitä tahansa heti kun haluaa. Jos tyytyisi samaan tasoon kuin 1970-luvulla, niin varmasti riittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kulutusyhteiskunta. Aina pitäisi ostaa, ostaa, ostaa. Itse pyrin downshiftaamaan aina silloin tällöin ja pidän 2-6kk shoppailulakkoja. Tekee ihan hyvää.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 08:31"]
Nykyään moni valittaa kuinka keskituloisella ei rahat riitä. Ei ihmekään, kun oletetaan että keskituloinen voi ostaa ihan mitä tahansa heti kun haluaa. Jos tyytyisi samaan tasoon kuin 1970-luvulla, niin varmasti riittäisi.
[/quote]
Vielä jos saisi palkan yhtä helpolla kuin 70-luvulla. Ihan vaan kansakoulupohjalla hyvään vakituiseen duuniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 07:49"]
Mua surettaa kun lapsilla on niin valtavasti leluja :( niihin ei kiinnytä ja kohdella hyvin vaan kaikki on sitä samaa massaa joka lojuu lastenhuoneen lattialla. Päälle vaan tallotaan, ei haittaa vaikka menee rikki kun aina ostetaan jotain uutta.
[/quote]
Tuossa on kyllä mennyt jo kasvatuksessa jotain pieleen. Ei meillä yleensä tahallaan tai välinpitämättömyyttään rikota leluja ja sen pari kertaa kun lapsi on suuttuneena jotain hajottanut niin tilalle ei todellakaan ole tullut uutta, vaan lapselle on opetettu, että jos hajotat niin sitten olet ilman.
Minä en ole samaa mieltä. Meillä oli 1980-luvulla varmasti enemmän tavaraa mitä meillä on nyt 2010-luvulla. Oli isot kirjahyllyt, vaatekaapit ja varastot täynnä tavaraa eikä puuttunut mitään. Nyt pitää kuluttaa vaatteet loppuun saakka, jonka jälkeen nipistetään ruokarahasta tarvittava minimisumma uuteen housuun/kenkään/rintaliiviin/televisioon/tietokoneeseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 07:54"]
Sehän sen sijaan on jo vähän harvinaista että meikäläisen ikäluokan lapset tienaa ylipäätään enemmän kuin vanhempansa.
[/quote]
Saikohan tämän kirjoittaja alapeukut tästä kohdasta? Itse en tätä virkettä ymmärtänyt.
Meillä on edelleen kohtuullinen määrä tavaraa. Pienenä oli yhdet talvikengät ja saappaat ja monot ja tennarit ja lenkkarit ja piikkarit, edelleen omillani samat, tosin tennareita on parit. Vaatteitakaan ei ole liikaa ja yhdellä juustohöylällä pärjätään. Kirjoja on enemmän mutta lautapelejä meillä oli paljon pienenä ja autoratoja ja jopa tv-peli. Takkejakaan en hamstraa nykypäivänä, toki ne ovat paljon lämpimämpiä nykyään. Oman telkkarin sain huoneeseeni kun olin 16, omilla lapsilla toki on ollut aiemmin ja läppärit ja muut toki myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 09:38"]Meillä on edelleen kohtuullinen määrä tavaraa. Pienenä oli yhdet talvikengät ja saappaat ja monot ja tennarit ja lenkkarit ja piikkarit, edelleen omillani samat, tosin tennareita on parit. Vaatteitakaan ei ole liikaa ja yhdellä juustohöylällä pärjätään. Kirjoja on enemmän mutta lautapelejä meillä oli paljon pienenä ja autoratoja ja jopa tv-peli. Takkejakaan en hamstraa nykypäivänä, toki ne ovat paljon lämpimämpiä nykyään. Oman telkkarin sain huoneeseeni kun olin 16, omilla lapsilla toki on ollut aiemmin ja läppärit ja muut toki myös.
[/quote]Ja ole syntynyt vuonna -64
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 16:36"][quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 09:16"]
Minä en ole samaa mieltä. Meillä oli 1980-luvulla varmasti enemmän tavaraa mitä meillä on nyt 2010-luvulla. Oli isot kirjahyllyt, vaatekaapit ja varastot täynnä tavaraa eikä puuttunut mitään. Nyt pitää kuluttaa vaatteet loppuun saakka, jonka jälkeen nipistetään ruokarahasta tarvittava minimisumma uuteen housuun/kenkään/rintaliiviin/televisioon/tietokoneeseen...
[/quote]Eli olet nyt kyhä ja lapsuudenperheesi oli harvinaisen rikas?
[/quote]
Ei. En ole mitenkään erityisen köyhä, mutta tiukalla kyllä, niin kuin olivat omat vanhempanikin 20-35 vuotta sitten. Silloin rahaa meni ehkä vähemmän välttämättömään ja nyt kaikki pakollinen maksaa enemmän.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2014 klo 07:49"]
Mua surettaa kun lapsilla on niin valtavasti leluja :( niihin ei kiinnytä ja kohdella hyvin vaan kaikki on sitä samaa massaa joka lojuu lastenhuoneen lattialla. Päälle vaan tallotaan, ei haittaa vaikka menee rikki kun aina ostetaan jotain uutta.
[/quote]
Meillä myös isovanehmmat ja miehen kummitäti jaksoivat aina päivitellä, miten valtavasti lapsilla on leluja. Kas kummaa, he itse kuitenkin ostivat valtavat määrät typeriä muovileluja tyyliin ei se laatu vaan määrä. Samoin heiltä tuli lahjaksi jättisuuria pehmoleluja. Näyttihän se sotkuiselta, jos lattialle oli levitelty muovisälää ja huoneen nurkassa pölyttyi kasa pehmoleluja.
Itse en kaipaa entisaikoja. Silloin vaatteet olivat ensin liian isoja, hetken sopivia ja sitten liian pieniä, kun uusia sai niin harvoin. Pöyräilykypäristä ei oltu kuultukaan. Eikä meidän perheessä edes puhuttu, että lapsilla voisi olla harrastuksia. Jos lapsi harrastaa jotain muuta kuin television katsomista, niin kyllä siinä tavaraa kertyy.