Treffit mutta ei tee mieli mennä
Eli pähkinänkuoressa, treffit on sovittu eikä tekis mieli viimetipassa perua mutta ei tee mieli lähteä.
Haluaisin vain vetää villasukat jalkaan ja löhötä kotona.
Kommentit (11)
Usein onkin yllättäen hulvattoman hauskaa, kun on ensin "pitkin hampain" raahautunut paikanpäälle. Liikkeelle vaan!
En tee ohareita kun toinen oikein panostaa ja vie syömään. Kiitos tsempeistä! Ap
Tiedän tunteen! Mutta nyt ylös sohvalta ja menet sinne treffeille, voin vannoa että kannattaa. Vaikka et sielunkumppania löytäisikään, voit ainakin olla tyytyväinen että lähdit ja edes yritit.
Älä mene. Sulla on oikeus tehdä mitä haluat.
En ole masentunut mutta väsynyt, tulin juuri työmatkalta. Omaa tyhmyyttäni kun sovin treffit samalle päivälle kun saavuin työmatkalta mutta toinen oli niin innokas. No, pistän kengät jalkaan ja lähden. Ei se ota jos ei annakkaan. Hauskaa iltaa tänne palstalle! Ap
Vuosisadan pahin floppaus :/
Ensinnäkin me tutustuttiin netin kautta. Mies sanoi olevansa Saksasta. Sovimme treffit ja mies sanoi vievänsä minut syömään. Tapasimme ravintolan edessä ja mies lähti kävelyttämään minua. Oli kylmä, tuuli ja sitten hän sanoi että mennään kahville.
No okei, en ole vielä syönyt tänään muuta kuin aamulla ennen lentoa, kuitenkin ajattelin hämmentyneenä että otetaan kahvia juodessa jotain. Ei mitään.
Istuimme alas ja mies sanoi olevansa Libanonista ja nimikin oli eri millä aluksi esittäytyi ja millä nimellä fb-profiili on. Istuin täysin tyrmistyneenä ja join kahviani nopeasti. Hän ei ole töissä siellä missä väitti olevansa. Itseasiassa hän ei ollut töissä ollenkaan. Ja hän kertoi olleensa 15 vuotta naimisissa, eronneensa ja muuttaneensa Suomeen.
Kahvini juotuani, vetosin väsymykseen ja poistuin paikalta. Samalla heitin ruusun, jonka Libanonilaisliero minulle toi roskiin.
Että semmoiset treffit. Missähän ne mun villasukat nyt taas olikaan..
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 20:51"]
Vuosisadan pahin floppaus :/
Ensinnäkin me tutustuttiin netin kautta. Mies sanoi olevansa Saksasta. Sovimme treffit ja mies sanoi vievänsä minut syömään. Tapasimme ravintolan edessä ja mies lähti kävelyttämään minua. Oli kylmä, tuuli ja sitten hän sanoi että mennään kahville.
No okei, en ole vielä syönyt tänään muuta kuin aamulla ennen lentoa, kuitenkin ajattelin hämmentyneenä että otetaan kahvia juodessa jotain. Ei mitään.
Istuimme alas ja mies sanoi olevansa Libanonista ja nimikin oli eri millä aluksi esittäytyi ja millä nimellä fb-profiili on. Istuin täysin tyrmistyneenä ja join kahviani nopeasti. Hän ei ole töissä siellä missä väitti olevansa. Itseasiassa hän ei ollut töissä ollenkaan. Ja hän kertoi olleensa 15 vuotta naimisissa, eronneensa ja muuttaneensa Suomeen.
Kahvini juotuani, vetosin väsymykseen ja poistuin paikalta. Samalla heitin ruusun, jonka Libanonilaisliero minulle toi roskiin.
Että semmoiset treffit. Missähän ne mun villasukat nyt taas olikaan..
[/quote]
Siis ap kirjoitti tämän.
No älä nyt ohareita silti tee, se on ikävää.