Vuosi ilman viinaa
Olen tässä miettinyt, että olisin vuoden ilman viinaa kokonaan. Aloittaisin, kun täytän 30. Olen kuitenkin aikamoinen bilejuoppo ja työn puolesta on erilaisia kokkareita. Hassua on se, että mietin, kunika juomattomuus vaikuttaa urakehitykseeni! Saanko nyhverön maineen? Uskooko kukaan, etten ole raskaana (eikä ole siis aikomustakaan)? Nämä ajatukset vakuuttavat minut päätöksestäni. Kuinka viinaorientoitunut sitä onkaan, sekä minä että yhteiskunta.
Kommentit (3)
Ärsytti silloinen poikaystävä, jonka piti päästä viihteelle joka viinkonloppu. Jätin poikaystävän sekä alkoholin. Kumpikaan ei tuottanut ongelmia.
Reilun vuoden olin kokonaan juomatta, enkä sen jälkeen ole ollut kertaakaan kännissä (ei tee enää mieli). Tuosta on aikaa kohta kolme vuotta ja nykyään juon vain muutaman kerran vuodessa ja silloinkin vähän kerrallaan.
Mikään bilehile en kyllä ole koskaan ollutkaan, mutta ennen join n. kerran kuussa.
Muuten joutuisin lähteen nukkumaan kesken kaiken. Kuljen iltariennot omalla autolla, ettei tule houkutuksia ;-) Oikeasti voisin haluta sen yhden lasillisen, mutta arvelen, että joskus harvoin saattaisi lipsahtaa enemmäksi. Joten olen ottanut nollatoleranssilinjan. Ja auton rattiin ei saa mennä edes pienen lasillisen jälkeen.
Kotona saatan joskus ottaa annoksen viiniä. Mutta harvemmin. Eli ihan nollalinjalla en ole - ainakaan vielä. Kovaa vauhti kyllä lähestymässä sitä.
Muutaman eka kerran ottamattomuus iltariennoissa aiheutti kyselyjä. Mutta ei enää. Lapset minulla on jo tehtynä, ja sen tietävät kaikki.
Sehän helpottaisi sitten huomattavasti asiaa! Olen vain huomannut, että alallamme juomattomia pidetään hieman erikoisina. En tarkoita, että pitää kännätä vaan että jos ei esim. ota kuohuviiniäkään.