Voisitteko pikku paikkakunnilla useamman kanssa seurustelevat kertoa...

Miksi helsinkiläiset ei saa vastata? Enemmän täällä tuollaista näkee.

Koska Helsinkiläiset eivät törmää eksiin tämän tästä, eivät eksien lapsiin, ei eksien sukuun. Asia on ihan toinen pienillä paikkakunnilla. Siksi.

Jos minä asun ja käyn töissä alle 6000 ihmisen kunnassa, niin miksi ihmeessä hakisin mitään tai ketään kauempaa? Kun elinpiirini on pienehkö, niin käytännöllisintä on katsella ja löytää ihmisiä samoista piireistä.

En ole koskaan alkanut seurustelemaan ajatuksella "joku tähän on saatava", vaan seurustelu on alkanut vähän vahingossa. Entisiä suhteita löytyy, mutta aikuinen ihminen osaa suhtautua niihin fiksusti - meillä jokaisella on menneisyytemme. Jos kaupassa kohtaan entisiä suhteitani, niin ainakin moikkaamme, joskus jäämme jutulle. Olen hyvissä väleissä eksieni kanssa.

Minulla ei siis ole kymmeniä eksiä, aikuisiällä ollut neljä vakavaa suhdetta, yhdestä suhteesta lapsi.

Voisitko vastata kysymyksiin kuitenkin? Mikä saa sinut ajattelemaan, että juuri sinulle löytyy oikeita kappaleita samalta paikkakunnalta? Etkö ajattele, että käytäntö määrittää suhteesi enemmän kuin rakkaus? Pienellä paikkaunnalla vapautuu keskimäärin 1 ihminen per vuosi. Tarjonta on siis ihan tosi tosi pientä. Ja nyt puhutaan siis aikuisista 4-kymppisistä ihmisistä. Lapsettomien pari- kolmekymppisten asiat on erikseen.

Ap:n pointti oli siis varmaan siinä, että eikö kumppania voisi tarkoituksella voisi etsiä vähän kauempaa kuin samoilta kyliltä.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:07"]

Koska Helsinkiläiset eivät törmää eksiin tämän tästä, eivät eksien lapsiin, ei eksien sukuun. Asia on ihan toinen pienillä paikkakunnilla. Siksi.

[/quote]

Et taida asua helsingissä? Täällä nimenomaan törmää koko ajan exiin, niiden sukuihin, nyxiin, uusiin lapsiin jne. Piirit on pienet, paljon pienemmät kuin jossain maalla.

Niin tai siis ap:n pointti on jossain määrin tuo, mutta koska niin moni ottaa uusia kumppaneita samoista pikku piireistä, kiinnostaa tietää ihmisen ajatukset. Miksi näin tehdään? Eikö itseä tai kumppania häiritse se, että ei millään voi olla olla se oikea, kun niitä on useampi jo alla? Eikö tällaista tule mietittyä vai eikö se häiritse? Onko usko aina uuden kanssa niin valtava, että uskoo NYT sen oikean löytyneen? Vaikka joutuisi edes itselleen perumaan samat sanat ja tunteet edellisen kanssa?

Varmasti voisi etsimällä etsiä seuraa kauempaakin, mutta on tilanteita joissa käytännöllisyys sanelee tosiasiat. Itse en lähtisi parinhakureissulle vaikka 70 kilometrin päähän jos omastakin kunnasta löytyy ihmisiä. Itse henkilökohtaisesti en jaksaisi rakentaa ihmissuhdetta viikonlopuille ja lopulta miettiä, kuka muuttaa ja minne, miten työt saa järjestettyä jne. Koska omalta pieneltä paikkakunnalta on löytynyt seuraa niin en jaksa nähdä vaivaa ja hakemalla hakea itselleni suhdetta kauempaa.

Entiset anopit kirjaston kassalla eivät tunnu missään verrattuna aikataulujen sumplimisiin.

Helsingissä vapautuu enemmän kuin 1 ihminen per vuosi. SInne muuttaa uuttakin väkeä toisin kuin muuttotappiokuntiin, joissa ei tosiaan asu koulutettuja sinkkuja kovin kauaa. Hei älä ala verrata Helsingiä johonkin periferian sukulaisten muodostamaan kylään. Helsinki on toki pieni kaupunki maailman mittakaavassa, ei sillä. Mutta siellä voi vaikka valita asuinalueensa, kauppansa missä käy, vaihtaa työpaikkaa yme., mitä maalla ei voi tehdä.

No itsellä juurikin tuollainen tilanne. Ihmisiä paikkakunnalla 2500-3000. En siltikään tunne kaikkia, eivätkä kaikki tunne minua. Exän kanssa asutaan samalla paikkakunnalla täysin käytännöllisistä syistä.

Tähän nykyiseen tutustuin kaveripiirin kautta ja kun seurustelumme tuli ilmi, kyllä ne puheet meistä liikkuivat jopa siellä Helsingin seudulla puskaradion kautta. Se oli aika huvittava tilanne, mutta puheet laantuivat parissa viikossa :)

En eroni jälkeen etsinyt miestä samalta paikkakunnalta. Hän vain osui eteeni ja ensimmäistä kertaa vuosiin tunsin sellaista yhteyttä jonkun kanssa. En sitä millään tavalla suunnitellut.

11, mutta kuvittelepa tilanne parin vuoden päähän, kun eroatte. Sitten löydät taas uuden sieltä. Voisitko tehdä niin?

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:34"]

Helsingissä vapautuu enemmän kuin 1 ihminen per vuosi. SInne muuttaa uuttakin väkeä toisin kuin muuttotappiokuntiin, joissa ei tosiaan asu koulutettuja sinkkuja kovin kauaa. Hei älä ala verrata Helsingiä johonkin periferian sukulaisten muodostamaan kylään. Helsinki on toki pieni kaupunki maailman mittakaavassa, ei sillä. Mutta siellä voi vaikka valita asuinalueensa, kauppansa missä käy, vaihtaa työpaikkaa yme., mitä maalla ei voi tehdä.

[/quote]

Miksi maalla ei voi vaihtaa asuinaluetta tai työpaikkaa? Tai ainakin minä olen niin tehnyt eikä siitä sakkoja tullut. Maalla muutetaan ja maalle muutetaan. Nykyinen miehenikin on muuttanut tänne Helsingistä, missä asui koko ikänsä,kunnes 35v täytettyään ja erottuaan ei enää kestänyt sen pieniä ympyröitä :-). Kaikki tuntee kaikki.

11 jatkaa: Kyllä aikuinen ihminen tietää, että vaikka alussa kuinka tuntuisi joltain, ei se tarkoita, että juttu toimisi. Ei niitä tunteita edellisiä kohtaan kielletä. Ne olivat oikeasti olemassa. Melkein jokaisella on entisiä ja ne pitää hyväksyä, vaikka ne entiset asuisivat 500 km päässä.

Mua ällöttää nuissa pikku kylissä se, että kun ihmisiä on kuitenkin niin vähän niin aina joku on jonku kaveri, tai ex pano, tai ex tai jotain muuta vastaavaa ja tällöin siellä vaan kiertää ihmiset toisille, hyi !!

Ihan samallalailla niissä pienissä paikkakunnissa tutustutaan ihmisiin, kuin suurissakin kaupungeissa. Tosi moni voi tietää toisensa jo ennalta, mutta ei kuitenkaan tunne. Samalla lailla sielläkin voi rakastua kuin missä tahansa. Mutta ilmeisesti tarkoitit kuitenkin sitä, että miten voi niin pienestä otannasta löytää sen oikean. Ja yhä uudelleen! Ja että onko siinä oikeasti tunteita mukana vai pakon sanelemana tyydytään kylän ainoaan poikamieheen. Voi joillain olla sitäkin.

12: Jos niin tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Mistä minä tai sinä tiedämme, olisiko tuleva täältä paikkakunnalta tai viereiseltä? Jos tunnen nykyiseni kanssa niin kuin tunnen, miksi rajoittaisin rakkauttani vain, koska hän nyt sattuu olemaan samalta paikkakunnalta kuin minä?

Niin juuri sitä, että on todella pieni otanta. Miten siitä voi yhä uudelleen löytää elämänsä rakkauden? Eikö yhtään käy mielessä, että nyt on kyse enemmän käytännöllisyydestä kuin siitä, että ihan ns. vapaasti valitsisi puolison?

Ja tuolle yhdelle Helsinki-intoilijalle. Jos olen maalla rakennusmestari, olen kylän ainoa. Työpaikkani on kunnantalolla. Mihin vaihda töihin? Jos asun järven rannalla omakotitalossa, yritänkö myydä taloani 4 vuotta, jotta voin muuttaa toiselle asuinalueelle. Kaikki käyvät samoissa kahdessa kaupassa, samassa kirjastossa, samalla kuntosalilla. Lopeta jo ihan oikeasti. Tee 10 vuoden matka tuppukylään ja väitä sitten samaa. Olet tosi empatiakyvytön ja suorastaan kyllä tietämätön.

Mietin vaan. Itse olen naimisissa. Jos eroaisin, en todellakaan katselisi kumppania samalta paikkakunnalta ihmisestä, joka on seurustellut useamman ihmisen kanssa. Ei kävisi pienessä mielessäkään alkaa seurustella lasteni kavereiden vanhemman kanssa. Halusin vain ymmärtää, miksi joillekin riittää pieni otanta. Eikö tule yhtään arvoton olo?

Pikkupaikkakuntalaiset seurustelevat sukulaistensa kanssa. Mitä serkumpi, sen herkumpi..

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 11:50"]

Niin juuri sitä, että on todella pieni otanta. Miten siitä voi yhä uudelleen löytää elämänsä rakkauden? Eikö yhtään käy mielessä, että nyt on kyse enemmän käytännöllisyydestä kuin siitä, että ihan ns. vapaasti valitsisi puolison?

Ja tuolle yhdelle Helsinki-intoilijalle. Jos olen maalla rakennusmestari, olen kylän ainoa. Työpaikkani on kunnantalolla. Mihin vaihda töihin? Jos asun järven rannalla omakotitalossa, yritänkö myydä taloani 4 vuotta, jotta voin muuttaa toiselle asuinalueelle. Kaikki käyvät samoissa kahdessa kaupassa, samassa kirjastossa, samalla kuntosalilla. Lopeta jo ihan oikeasti. Tee 10 vuoden matka tuppukylään ja väitä sitten samaa. Olet tosi empatiakyvytön ja suorastaan kyllä tietämätön.

Mietin vaan. Itse olen naimisissa. Jos eroaisin, en todellakaan katselisi kumppania samalta paikkakunnalta ihmisestä, joka on seurustellut useamman ihmisen kanssa. Ei kävisi pienessä mielessäkään alkaa seurustella lasteni kavereiden vanhemman kanssa. Halusin vain ymmärtää, miksi joillekin riittää pieni otanta. Eikö tule yhtään arvoton olo?

[/quote]

Asun maalla noin 3000 asukkaan kunnassa. Rakennusmestareita täällä on äkkiseltään laskettuna (googlen avulla)  noin 14, joista vain yksi töissä kunnantalolla. Iso osa on töissä naapurikunnissa, mutta niin sitä Helsingissäkin mennään Viikistä Tikkurilaan töihin isommitta ongelmitta.

Talon myyntiin ei mene neljää vuotta vaan keskimäärin 5 kk (taas netistä löydetty tieto kiinteistöjen myyntiajoista tällä paikkakunnalla).

Kun asuin Helsingissä, "kaikki" kävi samoissa kaupoissa eli ei sitä lähipuotia pitemmälle menty. Ja jos omisti asunnon talossa A, ei sieltä kovin helposti uusille aluielle erotessa muutettu, koska "kaikki" tuttu oli siinä lähellä, suku ja kaverit. Niinpä syntyperäiset töölöläiset hakeutui toistensa seuraan, vaikka se uusi ihastus miten oli oman lapsen luokkakaverin isä.

Okei, sovitaan, että 3000 asukkaan kunta on verrattavissa Helsinkiin. Tehdään näin. Nyt saadaan samalla loppumaan kahtiajaottelu maalaisiin ja kaupunkilaisiin.

Opinpahan tällaisenkin jutun ihan yllättäin. Kiitos.

Ja sitten voin tehdä senkin päätelmän, että joku nyt vaan sattuu rakastumaan monta kertaa pienellä paikkakunnalla useampaan ihmiseen. Selvä. Ja sen, että se ei teitä haittaa. Sen kai halusinkin kuulla. Itse on siis ihan friikki, kun en todellakaan seurustelisi useamman saman paikkakunnan äijän kanssa. Kyllä täällä kaikki tietävät kaikki, jos eivät tunne. Joku on aina jokun sukulainen tai työkaveri tai kaverin kaveri. Minua häiritsisi että exmiesystävä kävelisi minun ostamassani Marimekon paidassa vastaan uuden naisystävänsä kanssa ja sitten parin vuoden päästä hän kävelisi jonkun uuden kanssa vastaan minun ostamassani Marimekon paidassa ja exnaisystävänsä kultakorussa. Okei, olen siis outo. Ilmeisesti ihmisistä on hauska elää pienessä piirissä. Ja pienet piirit ovats iis Helsinki=kaikki muuta paikkakunnat. liitetäänkö tähän vielä Milano tai New York?