Joudunko synnyttämään jättiläisen ?

Ite olin raskausmyrkytyksen vuoksi synnyttämättömien vuodeosastolla ja siellä oli monta naista odottamassa käynnistystä, kun pelkäsivät synnyttää suurta lasta. Ainahan on myös sektiomahdollisuus.

mahtuuko tulemaan jos on isoki..

Toinen tuli paljon helpommin mitä ensimmäinen. Toki kävin röntgenissä, kuvasivat lantion, että mahtuuko koska odotettavissa oli yli 4kg. Ei se sitä tarkoita, että se on hankalampi synnyttää. Mulla oli isompi paljon helpompi. Pari tuntia, pari ponnistusta, se oli siinä. Tosin jouduttiin ommella (ekalta ei) ja koska oli nopea niin en saanut kipulääkettä joka teki kamalan synnytyksestä

Sain toisesta lapsestani painoarvioksi 3200-3400 grammaa. Itse epäilin tuota arvioita, sillä lapsi tuntui suuremmalta kuin ensimmäiseni. Minulle vakuutettiin kuitenkin kiven kovaa, ettei mikään anna viitteitä siitä, että lapsi olisi arviota isompi. Jopa juuri ennen ponnistusvaihetta kätilö sanoi vatsaa käsillä kokeiltuaan, että homma on varmaankin helppo, sillä synnytys on toinen ja vauva on aika pieni.



Pari tuntia ährättyäni ja melkoisen silvottuna sain maailmaan vastasyntyneen, joka näytti kaksikuiselta. Vauva painoi syntyessään 5560g ja oli 57 cm pitkä. Näin jälkikäteen ajateltuna oli vain hyvä, etten tiennyt syntyvän lapseni kokoa. En olisi millään uskaltanut moista lähteä synnyttämään.



Arviot ovat siis vain arvioita. Vauvasi voi hyvinkin olla ihan sopivan kokoinen synnytettäväksi. Älä suotta pelkää asiaa etukäteen, sillä varmuuden koosta saat vasta kun lapsi on puntarilla. Arviot voivat heittää paljonkin molempiin suuntiin.

Ei käynnistetty, esikoinen syntyi itsekseen muutaman päivän la:n jälkeen. Oli reilut 4,5kg ja helposti ja nopeasti syntyi. Ei se vauvan koko, vaan se äidin koko! Mut on synnytyksen hoitaneen kätilön mukaan luotu synnyttämään, siis lantion koon ja rakenteen perusteella :) Sisämitat siis riittää paljon tuota 4,5kg isommankin vauvan synyttämiseen, vaikka ulkoisesti olen hoikka ja keskipituinen.



Käsikopelolla lääkäri rv 36 tutki ja totesi, että täältä tulee isokin helpolla, joten siihen luotin ja hyvin meni :)

Onhan tässä vielä lekurikäynti rv 36, täytyy siellä jutella.



Neuvolan terkkari vaan sanoi tuosta yläkäyrän yläpuolella kulkevasta sf-käyrästä, että on vähän huolestuttavaa, mutta koska lekuri tehnyt rv 28 ultrassa painoarvion, joka 1350 gr, tilanne on ok. Nyt vasta rupesin tuolla käyrälaskurilla netissä leikkimään ja katsoin, että samalla tavallahan tuo menee yläkäyrällä painollakin mitattuna.

tai siis yrittämään synnyttämistä, ponnistusvaiheessa kun olin hetken ponnistanut, lääkäri totesi että yritetään vielä imukupilla ja jos ei sen avullakaan tule niin mennään hätäsektioon. Ja sinnehän sitten mentiin... Kerjäsin käynnistystä aiemmilla viikoilla, mutta en saanut, enkä edes suunniteltua sektiota, syynä se että vajaa 4kg esikoinenkin mahtui alakautta.

Toisesta kyllä tiedettiin että on isokokoinen, painoarviot olivat kaikki samaa yli 4500g luokkaa, vauva ei mahtunut laskeutumaan kalvojen puhkaisun jälkeenkään, mistä päästäänkin siihen että oli hemmetin ihanaa maata odottamassa sitä laskeutumista kalvojen puhkomisen jälkeen 5 tuntia kun ylös ei saanut nousta napanuoran esiinluiskahdusriskin takia ja supistukset oli helvetilliset. Näin siis Naistenklinikalla :(

Seuraava lapsi syntyy kyllä kättärillä missä esikoinenkin, oli paljon inhimillisempi paikka

Meinasin vaan, että eihän ultralla voi mitenkään yli 5,5 kg lasta luulla kahta kiloa pienemmäksi! ;D Käsituntumalla sen sijaan voi, kun lapsi kerran oli pitkäkin, niin tuntui sopusuhtaiselta arvioijan käsiin.



Itselläni terkkari arvioi, että lapsi olisi 3,7 kg, lääkäri arvioi noin nelikiloiseksi. Ultralla lääkäri sai arvioksi 4450 grammaa, ja poika oli tismalleen tuon painoinen 1,5 vuorokautta myöhemmin kun syntyi.



Lantioni tutkittiin tarkkaan, ja sanottiin 4,5 kg isommankin lapsen mahtuvan tulemaan. Pelotti, mutta siihen luotin. Sain vaatimalla käynnistyksen, joka oli helpompi kuin luomuna käynnistynyt synnytys. Joku tuolla aiemmin pelotteli, että käynnistetty on kipeämpi ja supistukset tulevat rajumpina. Itse kyllä koin käynnistetyn (cytotecillä) synnytyksen helpompana, kivunlievityksellekään ei ollut tarvetta ennen kuin ihan loppuvaiheessa avautumista, ja silloin sitä ei enää ehditty antaa.



Synnytys oli helpompi kuin esikoisen synnytys, myös ponnistusvaihe! Esikoinen oli alle 3,4 kg, kuopus 4,5 kg. Tosin uskon, että 4,5 kiloinen ensimmäisenä lapsena voi olla aika rankka urakka yrittää synnyttää!

niin siitähän sen sitten näkee mahtuuko vauva pihalle.

Ulkoisesti tuo hanuriosasto ei ole minulla kovin kapea, vaikka eipä kai se niitä väljiä sisämittoja takaa. Eiköhän se sieltä mahdu, tässä nyt hirvittää lähinnä koko paketti; repeäminen, loppuraskauden vaikea olo (kun nyt rv 32:kin on jo niin kivuliasta ja hankalaa)...

Nyt on tulossa saman lekurin arvion mukaan " vähintään 4200g" , ja alakautta saan sen taas pusertaa, ei ole lääkäri mua mihinkään arvioihin laittamassa.

Ekan kohdalla ponnistus kesti 65min seuraava 5min ja viimein 1min. Niin kauan kun pysyy alle viiden niin ei varmaan kannata huolestua ellei sitten ole ahdas lantio tai jotain rakenteellista vikaa paikoissa.

totean ettei se mulla ainakaan mikään erikoinen juttu ollut. Eka arvioitiin ultrassa 3800g ja toka n3500g. Poika painoi 4200g ja tyttö himpun päälle 4000g. Eka käynnistettiin diabeteksen takia 40+6, toka tuli itekseen 40+3.



Ei se tosiaan se vauvan koko vielä kerro mitään, se on ihan siitä äidin koosta kiinni miten se lapsi sieltä tulee... Lääkäri pystyy jo sisätutkimuksessa sanomaan, onko lantion aukeama minkä kokoinen. Jos se vaikuttaa ahtaalta, tehdään rtg- tai magneettikuva jolla lasketaan koko vauvalle ja sitä vertaillaan lantion mittoihin.



Ultraääni voi valehdella paljonkin, ja kannattaa kyllä vaatia niitä rtg-kuvia jos itsestä tuntuu että vauva on iso. Mutta ei se yli 4kg:n paino vielä sitä tarkoita että synnytys olisi jotenkin kauhea tai jotain.

Vauva arvioitiin ultralla 3,7kg painoiseksi, oli todellisuudessa 4,6kg. Että ei sillä ultralla välttämättä kovin hyvää arviota saada aikaan...