Lue keskustelun säännöt.
Voiko poissaolokohtauksessa kävellä?
26.07.2014 |
Lapsi kävelee poissaolevana hetken, sitten havahtuu ja kysyy, missä olen, vaikka olen seissyt samassa paikassa lähellä koko ajan. Tämä toistunut viime päivinä muutamia kertoja.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poissaolokohtaus on niin nopea, ettei siinä ehdi lihasjännitys kadota. Kyllä se siis on mahdollista.
Voi. Neurologille, itse tosin veisin lapsen päivystykseen saman tien, olettaen ettei epilepsiaa ole vielä diagnosoitu. Toki voi olla muutakin, tutkia toki pitää
Kyllä tuokin on mahdollista! Kaverillani katoaa ainoastaan puhekyky poissaolokohtauksen aikana, muutoin saattaa esimerkiksi istua normaalisti paikallaan eikä kukaan yleensä huomaa yhtään mitään.
Tuleeko siinä ilmeilyä "hymyilyä" vai pysyykö ilme totisena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 21:15"]
Tuleeko siinä ilmeilyä "hymyilyä" vai pysyykö ilme totisena?
[/quote]
Siinä tavallisesti jää se ilme kasvoille, joka niillä kohtauksen alkaessa on ollutkin. Silloin näyttää vähän samalta kuin kuka tahansa, joka on niin väsynyt, että ajatus katkeilee.
Epileptikko lapsen äitinä vastaan, että voi kävellä. Ja ei tuo hengenvaarallista ole, mutta toki tutkittava. Yhteys lääkäriin. Jos lapsesi on muuten terve, ei yleensä epilääkettä aloiteta, vaikka ensimmäinen kohtaus tulisikin. Mutta jos taustalla esim. kehityshäiriö, niin lääkitys aloitetaan usein eeg:n ja oirekuvan perusteella, vaikka kohtausta ei vielä olisikaan tullut.
Poissaolokohtaukset voi enteillä tulevaa laajempaa kohtausta tai sitten se voi olla ainoana oireena. Meillä alkoi noin ja laajeni kunnon kohtaukseksi vuosien saatossa. Mutta väsyneenä lapsi käyttäytyy juuri noin ja on vaikea erottaa, johtuuko se väsymyksestä vai epilepsiasta. Eeg eli aivosähkökäyrä kertoo jotakin, mutta sekin voi epileptikolla olla normaali.
Aika herkästi tutkimuksiin pääsee, jos vanhemmat epäilevät poissaolokohtauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin minä pystyn. Olen saattanut kävellä pitkiäkin matkoja ulkona ollessa mitään siitä muistamatta. Joskus olen jopa osannut kotiin asti bussin kautta, matkaa vajaa 20km. Tai sit ihan vain kävellen joitakin kilometriä ihan mieli sumussa. Epilepsiaa ei ole diagnisoitu, jtn muuta kyllä, mutta tarkoitettiinko tässä nimenomaan epilepsian poissallokohtauksia? :)
Voiko runkata? Siis esimerkiksi vaimon päälle? Exä kerran runkkasi ja sanoi, että unissaan käveli, tai siis runkkasi, tässä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on kyllä kuseskellut unissaan minne sattuu, ja pelkään, että lapsi perii saman vaivan.
On ajatuksissaan joten kaiketi voi. Meidänkin lapsi on joskus todella omissa ajatuksissaan.