Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen raskaana ja ahdistaa nyt jo imetys
17.07.2014 |
Ekan lapsen kanssa imetyksestä ei tullut kertakaikkiaan mitään! Olimme sairaalassa 5 päivää, sinä aikana imetys onnistui kerran!
Maitoa kyllä tuli niin, että sänkykin oli aina märkä, mutta lapsi ei suostunut imemään ikinä. Joka päivä yritettiin ja yritettiin. Tenava kiljui kurkku suorana heti, kun tissi tuli lähellekään. Ja kiljui tasan niin kauan, että lopulta sai pullon suuhunsa ja sieltä maitoa. 5 viikkoa sain pumpattua omaa maitoa, mutta sitten se loppui.
Meillä kävi imetystukihenkilökin näyttämässä kädestä pitäen miten se pitäisi onnistua, mutta ei hänkään saanut vauvaa imemään.
Ahdistaa, ärsyttää jo valmiiksi tämä tuleva lapsi ja imetysongelmat. Ja se ihmisten ihmettely... mitä ihmettä etkö imetä lasta, miksi annat pullosta. :(
Kommentit (5)
Ei se toistu välttämättä toisen lapsen kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkonen jatkaa.
Edelleen imetyksen epäonnistuminen on minulle iso pettymys, suurin epäonnistumiseni äitinä. Vaikka lääkärikin totesi, että ehkä emme vain sopineet vauvan kanssa imetysasiassa yhteen. Edelleen kun imetysasiat tulevat puheeksi, purskahdan herkästi itkuun, niin arka ja henkilökohtainen asia se on. Silloin kun lasta yritin sen 1,5 kk sitkeästi imettää, niin itkin joka päivä vähintään kerran imetyksen vaikeutta.
Tälläkin kertaa aion imetystä kokeilla ja yrittää aluksi, mutta jos menee yhtä huonosti kuin esikoisesta, aloitamme korvikkeen antamisen varmasti viimeistään 2 viikon ikäisenä. Jos olisin viimeksikin suostunut luovuttamaan (mieheni kommentoi, että miksi yritän, kun se on selvästi niin vaikeaa minulle, mutta en suostunut luovuttamaan helpolla) aiemmin, olisi ensimmäiset kuukaudet menneet huomattavasti helpommin ja olisin voinut enemmän iloita ihanasta vauvasta.
-2
Ymmärrän, että pelottaa, mutta eikös lapset ole aina erilaisia. Imetys kun ei jäänyt mistään sinun fyysisestä "poikkemasta" johtuen.
Ja imetys voi onnistua, vaikka kaikki todennäköisyydet ovat sitä vastaan. Minä sain yllätyskeskosen 2 kuukautta ennen laskettua aikaa. Lapsi oli viikon ikäinen ennen kun ensimmäisen kerran osoitti halua imeä, tosin rinta oli liian suuri suuhun. Pikkuisen söi rintakumin avulla, syöttöletkusta siirryttiin pulloon, koska keskosille pitää lisätä jauhemaista vahviketta maidon sekaan. Oli työn ja tuskan takana saada maidon saantia lisääntymään samaa tahtia ruokahalun kanssa. Kahden kuukauden iässä päästiin lopettelemaan pulloa ja puolen vuoden iässä ihan vahingossa päästiin rintakumeistakin eroon. Nyt lapsi on 1v7kk ja edelleen imetän. Että vaikka alku olisi hankalaa, voi se onnistua.
Tsemppiä! Ja käy ihmeessä imetyspolilla etukäteen juttelemassa ja vaikka imetystukiryhmässä.
Minun vauvani itki ja raivosi myös koska rintani oli niin täynnä ettei saanut kunnolla otetta jos ongelma on tämän kaltainen voisit kokeilla rintakumia.
Toimi ekalla lapsellani, tämä toinen imi ja imi muttei saanut herumaan vaikka rintani oli täydet ja heruttelin niitä, jouduttiin takaisin sairaalaan jossa pumppasin ja pumppasin, annettiin pullosta ja imetin aina ensin. Lopulta vauva sai maitoa rinnasta, oli kyllä raskasta ja itkin koko viikon, neuvolasta sanottiin: voi kuule ei sinun tarvitse imettää, haluaisitko nyt kuule vaan lopettaa.
Ei, en halunnut, kiitos tuesta. Sairaalassa minulle puhuttiin kuin haluaisin tappaa lapseni nälkään. Ja kun lääkäri teki kotilähtö tarkustuksen sanoi: kai se sitten vaan tarvii päästää kotiin ja katsoi minua vihaisesti jonka jälkeen alkoi luennoimaan siitä että vaikka näyttäisi että vauva saa maitoa rinnasta niin ei välttämättä silti saa ja kuule kyllä silloin vaan täytyy antaa pullosta.
Kerroin lääkärille että huomasin kyllä että vauva ei saanut rinnasta ja siksi soitin neuvolaan että haluan tuoda vauvan punnittavaksi, lääkäri hämmästy: ai sinä itse huomasit. Oho en halunnutkaan tappaa vauvaa nälkään vaikka minua oltiin kohdeltu niin.
Kiitos vaan tyks. Ja tyksin henkilökunta joka syyllisti minua ja pakko juotti poikaani niin että rimpuili.
Hups, tulipa vuodatus..
Alue: Aihe vapaa
Minulla on sama tilanne. Imetys ei onnistunut monesta eri syystä. Ensinnäkin en saanut lasta rinnalle imemään heti synnyttyä vaan vasta yön nukuttuani (vauva oli yön hoitajien hoitamana) yritin ensimmäisen kerran imetystä. Heti selvisi, että rintojeni todella suuri koko oli osittain iso este imetykselle. Vauva meinasi oikeasti tukehtua (kieltämättä riippuvien) rintojeni alle :( Vauvan pää oli siis paljon rinnan kokoa pienempi...
Lisäksi tarvitsin matalien nänninpäiden takia koko ajan rintakumia, enkä rintojen ison koon takia pysty imettämään makuuasennossa, joten kotiin päästyämme jouduin joka yö nousemaan ja kävelemään olohuoneen sohvalle vauvaa syöttämään istuallaan. Siinäkin se onnistui vain, kun sohvatyynyt aseteltiin tiettyyn, hankalaan asentoon.
Maitoa ei myöskään tullut alkuun yhtään, sitten pikku hiljaa alkoi tulemaan mutta n. kahden viikon päästä synnytyksestä imetin vauvaa n. 2-3 h kerrallaan eikä vauva siltikään ollut kylläinen, vaan itki vain nälkää kärttyisenä ja jouduin imettämään valehtelematta esim. 10 h vuorokaudessa, mikä oli RANKKAA!
Näiden ongelmien takia sitten annettiin korvikettakin lisänä ja lopulta luovutin 1,5 kk imetystaistelun jälkeen :(( Olin aina siis halunnut imettää lasta vuoden ikään saakka vähintään, ihan täysimetyksellä, mutta loppujen lopuksi jouduimme kantamaan lapselle korviketta kaupasta.
Pahinta on ne kommentit, että jos imetys ei onnistu, et vain ole yrittänyt tarpeeksi. Tulkoon kokeilemaan, mitä on imetys kaikkien minun kohtaamieni ongelmien kanssa. Ei todellakaan kivaa.