Minkäikäisenä lapset alkavat ymmärtää ironiaa?

Minun poikani ovat 13 v ja 11 v, ja ymmärtävät sitä. Alkuun kyllä pohtivat, mistä on kysymys, eli eivät ole aina varmoja, onko ironiaa vai ei. 

Kaipa se riippuu siitä, kuinka paljon ironiaa elämänsä aikana kohtaa?

Musta ne ymmärtää jo hyvin nuorina sarkastisen äänensävyn. Eivät ota kirjaimellisesti, mutta hämmentyvät.

Meillä miehen lapset ymmärsivät jo alle kouluikäisinä. Kuin myös sarkasmia.

Mutta heidän vanhempansa onkin molemmat kielellisesti todella lahjakkaita, joten saattaa liittyä siihen.

En tiedä, mutta jotkut eivät opi koskaan. Arvioisin kuitenkin, että siinä 7-vuotiaana.

Monet lukiolaiset eivät ymmärrä. 

Harva ymmärtää ihan oikeasti alaluokilla.

Mun siskontyttö on osannut pyöritellä silmiään ja laukoa aivan mahtavia kommentteja jostain 4-vuotiaasta lähtien. Ironiantajua kai tuokin?

Kysyn, koska pian 5-vuotias lapseni tajuaa ironian alkeet.

ap

7-vuotias tyttäreni on ainakin kovin ironinen, mistä lie oppinut.

Anoppi ei ymmärrä vieläkään.

Ironia on ehkä vähän vaikeampi laji kuin sarkasmi, joka opitaan hyvinkin nuorena, mutta eiköhän se ironiakin ala taipumaan viimeistään, kun kouluikä lähestyy.

Mikäli siis kotona vähänkään tuohon törmää ja siihen tottuu ja oppii.

Kyllä 7-vuotias jo taitaa. Olen huomannut.

Mä olen ainakin yrittänyt opettaa sitä sukulaislapsilleni, omia ei vielä ole. Eli alan kertomaan jotain juttua vakavissani, mutta alankin viemään sitä aivan absurdiin suuntaan, tyyliin kaloilla on sateella sateenvarjot auki, jolloin ne ei huomaa ongenkoukkua eikä niitä siksi saa silloin ongittua. Kyllähän ne lapset ensin katsovat silmät pyöreinä, mutta kun tarpeeksi pitkälle on höpötarinansa vienyt, tulee se nauru ja tajuaminen ettei ihan mitä tahansa kannata uskoa. Sen jälkeen tottakai kerron myös asioiden todellisen laidan, mutta on ihana huomata miten lapset reagoivat juttuihin, ja pikkuhiljaa heidänkin mielikuvituksensa ja nokkeluutensa kehittyy :) Ajan myötä pystyy siirtymään monimutkaisempiinkin juttuihin, jolloin voidaan ruveta miettimään ironian ja sarkasmin eroja...