Miksi olette yhdessä lasten takia?

No se on ihan tutkittua että pienten lasten on parempi kasvaa niin että molemmat vanhemmat ovat läsnä eikä niin että reissaa kahden kodin väliä alvariinsa. Ei tietenkään silloin, jos vanhemmat vaan huutaa ja tappelee mutta meillä ainakin osataan elää ihan toista kunnioittaen. Nukutaan samasaa sängyssä ja harrastetaan seksiäkin joskus, mutta mitään rakkautta meidän välillä ei kyllä ole. Lapset ovat jo vähän isompia, että kai tästö voisi erilleenkin jo lähteä, mutta laiskuuttamme varmaan emme jaksa erota. Eikä kummallakaan ole toisaalta ketään uuttakaan.EEikä

mekin nukuttiin samassa sängyssä ihan viimeiseen asti, vaikka poliisit kävi loppupeleissä useita kertoja. Erottiin, kun lapset 3- ja 6-vuotiaita. Nyt 8- ja 11-vuotiaita. ovat tottuneet kahden kodin elämään. Ero oli oikea ratkaisu, koska rakkautta ei ollut. Olisi ollut virhe jatkaa hampaat irvessä.

En olemyöskään koskaan ymmärtänyt sitä, että ollaan yhdessä vaikkei rakasteta!ihmeellistä! Ja lapset siellä välissä.

Emme ole vihamielisissä väleissä enkä ole totaalisen varma rakkauden loppumisestakaan. Meillä vain on tällainen suvantovaihe, joka voi helposti ja mahdollisesti muuttua melkoiseksi vesiputoukseksi mutta ei ole toistaiseksi niin tehnyt. Ehkä molemmat toivomme, että jotain muuttuisi, vaikka kumpikaan ei jaksa/välitä muuttaa itseään.

Miksi lasten olisi parempi asua kahdessa eri kodissa kuin kanssamme, kun emme kumminkaan jatkuvasti taistele ja riitojakin on harvoin? Toki ymmärrän, että lapsille tekisi hyvää nähdä vanhempiensa halailevan ja suukottelevan mutta eiväthän he mitään sellaista näkisi asuessaan vain yhden vanhemman kanssa. Emme kumpikaan ole löytäneet ketään toista eikä kumpaakaan kiinnosta etsiä ketään toista.

Mitä jos nyt luovuttaisimme, vaikka ehkä vuoden tai kahden päästä löytäisimme taas tiemme toistemme luo? Onko lapsille parempi asua erillään pari vuotta ja muuttaa taas yhteen kotiin, kun se yhteinen sävel on taas löytynyt? Minusta hiukan haasteellisempi parisuhde voi opettaa lapsille myös sitoutumista ja pitkäjännitteisyyttä. Juu, nyt ei suju kuin vettä vaan mutta ehkä hetken päästä jälleen. Katsotaan hetki eikä heti laiteta luskoita jakoon.

Eiköhän eron aika ole silloin, kun toinen tai molemmat eivät halua enää jatkaa yhdessä. Silloin on varmaa, että tästä ei enää tule mitään.