Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mistä kissa?

Vierailija
23.05.2014 |

Olemme haaveilleet kissasta sen jälkeen kun menetimme koiramme. Koirammekin eli pitkän ja hyvän iän, joten sitoutuminen ei ole ongelma. Kesäkissaa emme missään nimessä halua.

Ongelmana vain on, ettemme tiedä mistä löytäisimme luotettavan kissanpentujen kasvattajan. Vai löytyykö edes maatiaisia kasvattajia, jotka eivät tehtaile pentueita minkä tahansa kollikissan kanssa? Paikallisista löytöeläinkodeissa on harvoin pentueita.

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla ollu sama tässä mielessä.. Tuntuu että ei ole kuin rotukissojen pentuja saatavilla tai sitten maatiaisia kyseenalaisista oloista..

Vierailija
2/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos joku oikein erikseen kasvattaa maatiaispentuja, niin en todellakaan ostaisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saako kysyä mikset 3.?

ap

Vierailija
4/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse otin oman kissani pentuna eräältä maatilalta, jossa emoa oli pidetty leikkaamattomana yhden pentueen verran.

 

Itse myös nimenomaan halusin suomalaisen maataiskissan, Kriteereinäni oli se, että "kasvattaja" ei halua luopua pennuista ennen luovutusikää, pennut on sosiaalistettu hyvin ja ettei niitä päästetä ulos vaeltelemaan itsekseen ennen luovutusikää. Noihin minun mielestäni kannattaa kiinnittää huomiota.

 

Aina, kun ottaa maatiaiskissan jostain maatilalta, pitää varautua siihen, että vapaasti kuljeskelleella ja lisääntyneellä emolla saattaa olla joku elämää selvästi lyhentävä tartuntatauti, kuten FIV tai FELV. Ymmärtääkseni ainakin FIV kuitenkin tarttuu emosta pentuun vain hyvin harvoin (?).

 

Jokatapauksessa minulla kävi hyvä tuuri, sillä kissani on hyväluonteinen ja terve. :) Onnea kissan hankintaan!

Vierailija
5/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eläinsuojeluyhdistyksen kautta voi löytyä kissa,etsi paikka kuntasi tai lähellä oleva yhdistys.kysele sieltä.

Vierailija
6/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos 5:nen vastauksesta, tuli hyvä mieli asiantuntevasta vastauksesta aiheeseen josta ei paljon puhuta netissä tai kirjoissa.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lehdissä lukee usein, että annetaan kissanpentuja. Soitat ja kyselet mikä on tilanne. Yleensä luovuttaja kertoo mistä pennut on tullut, kuinka monta niitä on ja miksi niistä halutaan luopua. Valitset sitten sellaisen joka miellyttävä ja joka on hoitanut emoa hyvin. Omat kissamme on näin hankittu.

Vierailija
8/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

 

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 22:16"]

Saako kysyä mikset 3.?

 

ap

[/quote]

 Maatiaiskissojen kasvatusta ei valvo mikään taho (niinkuin rotukissoilla kissaliitot) eikä pentuja rekisteröidä minnekään, joten kasvattaja voisi tehdä uusia pentuja vaikka kokoajan myytäväksi. Rotukissaliitot määrittelevät kuinka pitkän aikavälin jälkeen emokissan saa uudelleen astuttaa ja ennen aikojaan astutetun emon pentuja ei voi rekisteröidä. Tuolla estetään emon jatkuvat raskaudet. Jotkut epäluotettavat kasvattajat toki tehtailevat noiden aikarajojen sisälläkin pentuja, mutta ne myydään ilman papereita.

Kissojen, kuten muidenkin lemmikkien kasvatus myös vaatii tarkat taustatiedot kissojen sukutauluista, jotta osataan valita sopiva emo ja isä. Maatiaiskissoilla tarkkoja sukutauluja ei ole lähes koskaan saatavilla, joten pentuja voi syntyä minkälaisista yhdistelmistä hyvänsä. Tämä ei toki ole geeniperimän kanalta erilainen tilanne, kuin kissojen vahinkoraskaudet, mutta kasvatustoiminnassa tuo sukutaulujen huomiomatta jättäminen olisi epäeettistä. On myös kissarotuja, joiden emon ja isän valinta on erittäin tärkeää, esimerkiksi jos tietyllä roduilla valitaan emo ja isä, jolla on sama geenimutaatio, on jossain tapauksessa kyseessä letaali yhdistelmä ja pennut kuolevat. Myös maatiaisilla voisi ilmetä noita yhteensopimattomia geeniperimiä. Rotukissan kasvatustoiminnassa nuo pystytään estämään emon ja isän sopivalla yhdistelmällä.

Tuossa nyt pari syytä, lisääkin löytyisi, mutta nuo ovat tärkeimmät. Maatiaiskissojen tarkoituksenmukainen kasvatus ja myynti on mielestäni aina pentutehtailua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eläinsuojeluyhdistystä suosittelen minäkin. Kissoja ei sieltä saa ilmaiseksi, mutta kissat ovat rokotettuja, madotettuja ja eläinlääkärin tarkistamia, eikä niitä luovuteta uusiin koteihin ennen 12 viikon ikää. Vanhemmat kissat ainakin on steriloitu/kastroitu, pentuja ei välttämättä. Lehtien palstoilla kissanpentuja ilmaiseksi antavat eivät yleensä paljoakaan välitä niiden terveydestä ja haluavat niistä vain nopeasti eroon.

Vierailija
10/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä suosittelen ehdottomasti hankkimaan rotukissan. Juuri sellaisesta rodusta joka miellyttää itseä. Täällä 15-vuoden kokemus maatiaiskissoista, rotukissoista n.6-vuotta. Maatiaista en enää hanki, koska kissa on minulle lemmikki samalla tasolla kuin koirakin. Rotukissoista löytyy rodunomaisesti miellyttämishaluisia ja sisälemmikiksi sopivia rotuja. Itselläni itämainen lyhytkarva ja norjalainen metsäkissa, seuraavaksi haaveissa persialainen tai ragdoll.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa mieltä kuin 11. Meillä nyt kaksi ragdoll kissaa ja olisi vaikea kuvitella että ottaisin enää maatiaista. 

 

Vierailija
12/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en taas henkilökohtaisesti hankkisi rotukissaa. Kissaliiton/kennelliiton tapaiset tahot nimenomaan johtavat moniin epäeettisiin seurauksiin eläinten kasvatuksessa. Esimerkiksi määrittämällä rotustandardit ja järjestämällä näyttelyitä, rohkaistaan kasvattajia keskittymään enemmän eläinten ulkonäköön kuin niiden terveyteen. Tietenkin on olemassa vastuullisia kasvattajia sitä en kiistä, mutta ainakin koirakasvatuksessa on menty liian pitkälle ja monet rodut ovat hyvin sairaita (kissarotujen terveydestä en juuri ole perillä, myönnettäköön se. En lisäksi halua syyllistää yksitäisiä kasvattajia, vaan katto-organisaatioita jos joitakin).

 

Maatiaiskissojen kohdalla ei käsittääkseni tarvitse juuri miettiä tiettyjen geenien poissulkemista kasvattamisella, sillä maatiaiskissojen geenipohja on ainakin perinteisesti ollut hyvin laaja ja monimuotoinen. Rotukissojen sukusiitosaste on sen sijaan lähes pakostakin aina melko suuri. Tilanne on tietenkin voinut hyvinkin muuttua, koska useimmat kissanomistajat osaavat (onneksi) pitää myös maatiaiskissansa leikattuina ja geenit eivät ehkä pääse enää yhtä monipuolisesti sekoittumaan.

 

Sanoisin, että on aina eettisintä ottaa kissansa eläinsuojeluyhdistyksestä. Sen sijaan en näe eettisessä mielessä eroa, ottaako kissan rotukissakasvattajalta tai sitten vaikka maatilalta, jossa eläimiä asianmukaisesti kohdellaan. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kissojen kasvatuksessa luonne kulkee samaa rataa rotuominaisuuksien kanssa - huono luonteinen kissa ei ole minkään arvoinen kasvatuksessa, koska kissaa ei voi ns. opettaa paremmaksi.

Maatiaiskissoilla taas esiintyy aivan samoja vikoja, kuin rotukissoilla. Aivan samoja silmätauteja, tukielintauteja, napatyriä ja muuta shaibaa. Ääripää rotuihin taas ei ole pakko sekaantua, jos haluaa ajatella pidemmälle eläimen rakenteellista normaaliutta. Ja minulle monen sukupolven tarveystiedot ovat parempi takuu, kuin se että geeniperimä on tuntematon navetan ylisillä toteutettu combo. Kissahan astuu oman emonsakin, ja maatiaisissa sisäsiittoisuus on aika normia.


Bongasin tälläisen, jospa tästä on suuntia jollekkulle:

http://www.iltasanomat.fi/lemmikit/art-1288656526641.html?pos=ksk-trm-lmkk-ostu

Vierailija
14/15 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

UO

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
24.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta kai maatiaiskissoilla esiintyy samoja sairauksia kuin rotukissoilla. On kuitenkin todella virheellistä väittää, etteikö tietoinen jalostustoiminta väistämättä johda sukupolvien kuluessa geenipohjan suppeutumiseen ja siten altista yksilöitä pahemmille sairauksille ja vioille kuin populaatioissa, jossa yksilöt lisääntyvät melko vapaasti (kuten maatiaiskissat ainakin ennen vanhaan).

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi yksi