19 päivää äitiyslomaan! :)))))

Mulla on tänään eka äitiyslomapäivä :)

Minkälainen vointi kolmosella? Tuo aika on aivan huippua, kun saa järjestellä asioita vauvaa varten oikein ajan kanssa :) ap

Mulla 5 työpäivää/sairaslomapäivää, sitten 4 vk kesälomaa ja sit äippälomalle! :)

Hyvät kelit ainakin on!

Itse aloitin äitiysloman kaksi päivää ennen laskettua aikaa :D en koskaan ole ollut lomailijatyyppiä joka jaksaisi "vain olla".

Ihanaa kun saa olla ihan rauhassa ja tänäänkin otin ihan päiväunet. Ei näillä helteillä paljoa enää jaksa touhuta, hiljalleen jotain pientä. 3

Ensimmäisen lapsen kohdalla odotin äitiysloman alkua, toisen kanssa en ehtinyt. Tein silloin töitäkin keikkana niin pitkään kunnes lääkäri päätti, että synnytystä aletaan käynnistää 2vkoa ennen laskettua aikaa. Kolmannen kohdalla olin jo hoitovapaalla ennen kuin äitiysloma alkoi, mutta niin kipeä ja väsynyt että olisi pitänyt olla sairaslomalla. Ensimmäisen äitiyslomalla valmistauduin vauvan tuloon, toisen kanssa kirosin sairaalassa oloa ja patistelin miestä pesemään vauvan vaatteita ja kokoamaan pinnasänkyä, kolmannen kohdalla vein lapsia eskariin ja kerhoon, söin niin paljon särkylääkkeitä kuin uskalsin, yritin joogata (kävin toista odottaessa äitiysjoogakurssin) ja levätä, ja mies lykkäsi vauvan vaatteet pesukoneeseen kun lähti synnytykseen :D

Tämän vuodatuksen keskeisin sanoma: Nauttikaa, kun saatte valmistautua ajan kanssa :) minä en tajunnut sitä ekan kanssa, ja myöhemmin en enää voinut, koska oli ne isommat siinä, ja kaikki aika meni niiden kanssa.

Minä olen ollut äitiyslomalla 9.5 alkaen. Töissä jaksoin olla tosi hyvin loppuun asti vaikka teenkin ruumiillista työtä, missä paljon nostamisia, kävelyä yms. Ja olisin varmaan vieläkin jaksanut olla, mutta ihan mielelläni jäin jo kotiin ja tekemään niitä kotona odottavia töitä, mitä en yksinkertaisesti enää jaksanut töiden jälkeen tehdä.

Tosin eilisen lääkärineuvolan jälkeen kehoteltin hölläilemään jo kotonaki hommia kun oli parissa viikossa verenpaineet nousseet ihan sinne ylärajoille. Mutta ihana tosiaan vain olla kotona. Menis vain tämä loppuaikakin nopsaan.

Aha.

Mulla on enää 12 työpäivää, apua!

Sikäli kiva jäädä äitiyslomalle, että täällä töissä ei ole mitään tekemistä enkä voi valmistella mitään syksyn juttujakaan niinkuin yleensä kesällä, kun en sitten enää ole täällä (työsopimus olisi joka tapauksessa loppunut alkusyksystä). Mutta muuten alkaa jonkinlainen paniikki iskeä. Kohta mun pitäisi oikeasti osata olla äiti! Pidän tosi paljon mun työstä ja työkavereista, tuntuu haikealta lähteä, meidän alalla työtilanne on tosi vaikea.

Oon aika vaikeassa tilanteessa lapsen isän kanssa ja työ on kivasti antanut muuta ajateltavaa. Pelkään, että nyt kun työt loppuu, alkaa kaikki ikävät ajatukset pyöriä päässä ja seinät kaatua päälle. Kaikilla kavereilla elämä jatkuu tahoillaan niinkuin nytkin, työt ja muut kuviot. Itse jumitan yksin kotona. Mulla on jo nyt illat niin yksinäinen olo kun ei ole miestä, että pelkään vaan miten massiivisena se iskee, kun en pääse edes töihin näkemään työkavereita. Kohta on synnytysvalmennukset ja muut, vaunukaupoillakin kaikilla muilla naisilla on miehet mukanaan.

Voinnin puolesta jaksaisin ihan hyvin käydä vielä töissä, ei ole mitään vaivoja eikä mulla ole oikein mitään muuta elämää, johon aikaa tai energiaa kuluisi. Yhden ihmisen kotityöt on nopeasti tehty. Oon siis jo nyt ehtinyt köllöttelemään sohvalla erinomaisesti kaikki illat. Tuntuu, että yhtään enempää sitä lajia ei ole hyväksi. Vauvaa vartenkaan ei hirveästi ole muita valmisteluja kuin pestä sen vaatteet ja tehdä pakastimeen itselle ruokaa, että pärjää sitten vauvan kanssa kaksin, vaikka se olisikin sylissä/tissillä tauotta viihtyvää lajia.

Toisaalta joka päivä se päivä, kun saan vauvan syliin, on lähempänä. Ihana ajatus ja pelottava ajatus!

Sori ja kiitos kun sain tilittää.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 18:36"]Mulla on enää 12 työpäivää, apua!

Sikäli kiva jäädä äitiyslomalle, että täällä töissä ei ole mitään tekemistä enkä voi valmistella mitään syksyn juttujakaan niinkuin yleensä kesällä, kun en sitten enää ole täällä (työsopimus olisi joka tapauksessa loppunut alkusyksystä). Mutta muuten alkaa jonkinlainen paniikki iskeä. Kohta mun pitäisi oikeasti osata olla äiti! Pidän tosi paljon mun työstä ja työkavereista, tuntuu haikealta lähteä, meidän alalla työtilanne on tosi vaikea.

Oon aika vaikeassa tilanteessa lapsen isän kanssa ja työ on kivasti antanut muuta ajateltavaa. Pelkään, että nyt kun työt loppuu, alkaa kaikki ikävät ajatukset pyöriä päässä ja seinät kaatua päälle. Kaikilla kavereilla elämä jatkuu tahoillaan niinkuin nytkin, työt ja muut kuviot. Itse jumitan yksin kotona. Mulla on jo nyt illat niin yksinäinen olo kun ei ole miestä, että pelkään vaan miten massiivisena se iskee, kun en pääse edes töihin näkemään työkavereita. Kohta on synnytysvalmennukset ja muut, vaunukaupoillakin kaikilla muilla naisilla on miehet mukanaan.

Voinnin puolesta jaksaisin ihan hyvin käydä vielä töissä, ei ole mitään vaivoja eikä mulla ole oikein mitään muuta elämää, johon aikaa tai energiaa kuluisi. Yhden ihmisen kotityöt on nopeasti tehty. Oon siis jo nyt ehtinyt köllöttelemään sohvalla erinomaisesti kaikki illat. Tuntuu, että yhtään enempää sitä lajia ei ole hyväksi. Vauvaa vartenkaan ei hirveästi ole muita valmisteluja kuin pestä sen vaatteet ja tehdä pakastimeen itselle ruokaa, että pärjää sitten vauvan kanssa kaksin, vaikka se olisikin sylissä/tissillä tauotta viihtyvää lajia.

Toisaalta joka päivä se päivä, kun saan vauvan syliin, on lähempänä. Ihana ajatus ja pelottava ajatus!

Sori ja kiitos kun sain tilittää.

[/quote]

Mistäpäin olet? Kannattaa aktiivisesti vauvan synnyttyä ottaa osaa perhekahviloihin yms josta saisit uusia tuttavuuksia.

Mulla alkaa äitiysloma 9.6. :)

Mulla alkaa 3.6 :)

Mulla alkaa 3.6 :)

Siis 19 TYÖpäivää. ap