Milloin valmis toiseen lapseen?

Hei minä haluaisin kuulla kanssa. Meillä on ollut aina tarkoitus tehdä lapset pienellä ikäerolla mutta nyt kun olen puolivuotta valvonut ja kantanut itkevää lasta en tiedä uskallanko tehdä toista enää ollenkaan. :(

No ensinnä, sektion vuoksi kannattaa todellakin odottaa Se täysi vuosi ennen uutta raskautta. Itsellä sama, esikko sektiolla, loput alayeitse.

mutta asiaan...olen vuoden imettänyt lapsiani ja aina edellisen imetyksen loputtua on ollut lupa seuraavan lapsen tulla. Eli meillä on 4 lasta 1v9kk ikäeroilla!!! Tämä on ollut meille ehdottomasti oikea ratkaisu. Pienet ikäerot ja lapsista aina seuraa toisilleen (kaikki samaa sukupuolta!!) ja kun kaikki ovat peräkkäin tupsahtaneet niin olen nyt kerralla pidemmät pätkän kotona lasten kanssa ja sitten lähden sitä uraa tekemään! Elämä on onnellista ja ihanaa nyt!

3 jatkaa...meidän vauvat ovat olleet kaikki ns helppoja! Ei koliikkia tai vatsa vaivoja, osakseen helpotti päätöstä useammasta lapsesta. Se on aina Nii arpapeliä millainen vauva tulee.

toinen on siinä mielessä helpompi että ei tarvii enää opetella sitä vauvan hoitoa ja kun siinä on toinenkin pieni hoitoa vailla niin sitä vaan priorisoi ne asiat ja osaa ehkä ottaa lunkimmin!

Minä en olisi ikinä jaksanut lapsia ihan pienillä ikäeroilla. Meillä on 3 lasta , ikäerot 4v ja 5v. Jokaiseen vauvaan on sitten rauhassa saanut keskittyä. Huono puolion sitten se, että lapset eivät ole kovinkaan paljon yhdessä leikkineet. Toisaalta eivät ole tapelleetkaan , jokaisella on omat kaverinsa ja kuvionsa.

Ei noita ikäeropäätöksiä voi etukäteen tehdä. Seuraava lapsi saa tulla sitten , kun vanhemmat todella haluavat ja jaksavat.

Juurikin tätä mietin. Aikaisemmin haaveilin kolmesta lapsesta, mutta nyt olen päättänyt että kaksi saa riittää. Toisaalta mulla on sellainen fiilis, että haluan nyt vaan äkkiä tämän pikkuvauva-ajan "alta pois" ja että valvotaan nyt samoilla silmillä. -ap

[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 09:50"]

Hei minä haluaisin kuulla kanssa. Meillä on ollut aina tarkoitus tehdä lapset pienellä ikäerolla mutta nyt kun olen puolivuotta valvonut ja kantanut itkevää lasta en tiedä uskallanko tehdä toista enää ollenkaan. :(

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 10:00"]Minä en olisi ikinä jaksanut lapsia ihan pienillä ikäeroilla. Meillä on 3 lasta , ikäerot 4v ja 5v. Jokaiseen vauvaan on sitten rauhassa saanut keskittyä. Huono puolion sitten se, että lapset eivät ole kovinkaan paljon yhdessä leikkineet. Toisaalta eivät ole tapelleetkaan , jokaisella on omat kaverinsa ja kuvionsa.

Ei noita ikäeropäätöksiä voi etukäteen tehdä. Seuraava lapsi saa tulla sitten , kun vanhemmat todella haluavat ja jaksavat.

[/quote]

no kyllä minä mielestäni olen saanut aina ihan rauhassa vauvaan keskittyä kun onhan ikäeroa kuitenkin melkein 2v. !!!

jokainen tyylillään. Tämä sopii meille, ei välttämättä muille...kokemuksiahan tässä kysyttiin, eikös?!

Minulla on edessä yliopisto-opinnot, mutta korkeakoulututkinto on jo takataskussa. Toisaalta toivon, että saan mahdollisimman pian seuraavan lapsen, niin on lapsi luku täynnä ja pystyn tehdä opintoja pikku hiljaa pois, mutta samalla olla mahdollisimman paljon kotona lasten kanssa. 

En usko tuohon, että vuosi täytyy odottaa. Tässä yhden asiantuntijan mielipide: 

http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta-anonymous-raskaaksi-sektion-jalkeen-27-february-2007-1436

-ap

[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 09:56"]

No ensinnä, sektion vuoksi kannattaa todellakin odottaa Se täysi vuosi ennen uutta raskautta. Itsellä sama, esikko sektiolla, loput alayeitse.

mutta asiaan...olen vuoden imettänyt lapsiani ja aina edellisen imetyksen loputtua on ollut lupa seuraavan lapsen tulla. Eli meillä on 4 lasta 1v9kk ikäeroilla!!! Tämä on ollut meille ehdottomasti oikea ratkaisu. Pienet ikäerot ja lapsista aina seuraa toisilleen (kaikki samaa sukupuolta!!) ja kun kaikki ovat peräkkäin tupsahtaneet niin olen nyt kerralla pidemmät pätkän kotona lasten kanssa ja sitten lähden sitä uraa tekemään! Elämä on onnellista ja ihanaa nyt!

[/quote]

Minulla on itselläni sisarus, jonka kanssa meillä on vain vähän ikäeroa. Hän on paras ystäväni ja minulle maailman tärkein. Tämä lisää osaltaan toivetta, että toinen lapsi syntyisi lyhyellä ikäerolla.

-Ap

No ei tietenkään ole pakko odotaa vuotta!! Sr on ihan sinun oma päätös. Itse vaan silloin selvittelin paljon asiaa ja keskustelin useamman synnytys lääkärin kanssa. Suositteli jokainen, että antaisin kohtuhaavan parantua kunnolla ennen seuraavaa raskautta. Toista lasta odottaessani olin automaattisesti riskiraskaus /-synnyttäjä kohtuarven takia. Synnytyksessä kohtuun asennettiin supistusanturi jolla seurattiin kohdun jaksamista, arpea ultrasilääkäri pari kertaa siinä supistusten aikana, lääkäri oli paikalla ponnistamisen ajan. Tämä oli kuulema ihan normi käytäntö. Yliopisto sairaalassa.

Mulla on 8v nuorempi pikkusisko ja ollaan erittäin läheisiä ja toistemme parhaat kaverit. Lapsena nukuttiin samassa sängyssä, joten siitä se tiivis side vissiin syntyi. Eli ei aina iso ikäero tarkoita, ettei sisaruksista tule läheisiä.

Miulla vauva 3,5kk eli en vähään aikaan halua lisää. En jaksaisi raskausmahan kanssa juoksennella hönen oerässään. Viimekin raskaudessa maha kasvoi niin isoksi

10, kiitos että jati kokemuksesi! Olen paljon juuri miettinyt tuota tulevaa synnytystä sektion jälkeen. Sinulla ilmeisesti on sujunut synnytykset hyvin sektiosta huolimatta? Oliko sektiosi kiirellinen vai hätäsektio?

11, Mukava kuulla! :) Oletteko aina olleet siskosi kanssa läheisiä? 

-ap

Hei. 

Meillä eroa 5 vuotta. Ryhdyimme tekemään kakkosta kun esikoinen oli miltein kolme, mutta eipä toista heti kuulunut. Silloin kun oli yksi tuntui, ettei aikaa ole mihinkään. Kuinka sokea ja tietämätön olinkaan. Nyt meinaan aikaa ei ole mihinkään. Ikäerossa on hyvät ja huonot puolensa. Esikoinen omatoiminen ja hoitaa paljon vauvaa, hakee vaippoja, leikittää katselee kirjoja ja auttaa. Toisaalta esikoinen ei nuku enää päiväunia ja aina kun vauva nukahtaa on vuorossa touhuaminen ison kanssa. Myös harmittaa vietävästi, kun ei ole aikaa touhuta isompien juttuja niin paljon kun haluaisi. 

Jälkikäteen ajatellen esikoisemme oli helppo, huonouninen mutta helppo. Kakkosemme on tulisen tempperamentin omaava huonouninen nollasta sataan kiihtyvä ikiliikkuja. Elämä ei todellakaan helpottunut, mutta perheemme on ihana. Sen verran rankkaa on kuitenkin, että ehkäisystä huolimattaepäilin olevani raskaana. Itketti ja järkytti. Onneksi en ollut.

12, mä mietin kanssa samaa vielä tuossa vaiheessa :D tai no enemmänkin, etten enää koskaan hanki lapsia! Esikoisen kanssa raskaus oli kamala, synnytys aivan hirveä ja vauva-aika tosi rankkaa. Siksipä tässä nyt mietiskelenkin että milloin siihen uskaltais uudestaan ryhtyä..

14, Kiitos kokemuksesta! Toisaalta tuo on varmaan juuri helpottava tekijä, että esikoinen on jo vähän vanhempi ja itsenäisempi. Tosiaan täytyy minunkin ottaa huomioon, ettei välttämättä heti tule raskaaksi. Esikoisesta tulin saman tien raskaaksi, mutta saa nähdä kuinka seuraavan kanssa käy. 

ap (ja 15 oli myös)

Minusta ei kannattaisi koskaan tehdä toista lasta pienellä iläerolla "jotta selviäisi samalla valvomisella". Toinen lapsi silloin, kun jaksaa taas ja toivoo sitä lasta - ei sopivaa ikäeroa! Ja tämä taas vaihtelee kovasti joka perheessä ja elämäntilanteessa. Meillä ensimmäisen ja toisen välissä 2 vuotta, hyvin jaksoin jaksoin ja nautin kummastakin. Kolmatta en olisi heti perään enää jaksanut, tuli nyt reilun viiden vuoden ikäero kakkoseen. Ja tämä sopii meille hyvin. Jokainen lapsi on perheelle rikkaus, ihan sama millä ikäerolla.