Mitä tehdä kun elämä on liian täynnä?

Haluaisin kuulla erilaisilta ihmisiltä näkökulmia ajankäytön "ongelmiin".

Miten hallitsette elämäänne silloin, kun pää pursuilee ajatuksia ja ideoita mitä haluaisi tehdä ja elämä on täynnä myös velvollisuuksia, nekin pääosin mielekkäitä?

Itselläni on puolivuotias vauva ja sen lisäksi paljon kiinnostuksenkohteita. Vauvahan on selkeästi prioriteetti numero 1 ja tykkään viettää hänen kanssaan aikaa ja hoivata. Mutta miten käyttää vuorokauden ne tunnit, kun hän nukkuu? Eli päiväunia n. 3 kpl puolen tunnin tai tunnin pätkissä sekä yöunet 12 tuntia. 

Olen melko idearikas ja aikaansaava, joten hamstraan itselleni usein todella paljon tehtävää. Tykkäisin pitää myös kotia kunnossa. Nyt koitan jakaa hitusen aikaani kaikille tärkeille asioille, mutta ei siinäkään tunnu olevan järkeä, kun mitään asioita ei saa hoidettua kunnolla. Harmittelen siis kun vuorokauden tunnit eivät riitä.

Millä tavoin te olette onnistuneet priorisoimaan asiat? Esimerkiksi se ihmistyyppi, joka on päättänyt omistautua kodille ja perheelle, ja pitää  keittiön kiiltävänä ja kesäkukat kasteltuina. Miten suljette uudet suuruudenhullut projekti-ideat järkevästi pois mielestä? Tai te, jotka olette päättäneet toteuttaa suuruudenhulluja projekteja, mitkä asiat on sen sijaan jätetty elämästä pois? Onko elämäntapanne muodostunut itsestään, tai onko pitänyt tietoisesti rajata?

Minulle itsestäänselviä vastauksia ajankäytön ongelmiin ovat telkkarinkatselun, somen jne. vähentäminen, todo-listat, 5050-työnjako puolison kanssa yms.. Onko teillä muita neuvoja, miten voisin hillitä liian täyttä elämää? :-)