Lue keskustelun säännöt.
neuvo nettideittailijaa
19.06.2014 |
Olen nyt parisen kuukautta harjoitellut nettideittailua. Olen kirjoittanut ihan mielestäni selväjärkisen profiilin, jossa toivon löytäväni ystävän. En siis halua alkaa tuntemattoman kirjoittelijan kanssa selvimään seksitapojani, vaan haluaisin tutustua ihmiseen, jonka kanssa ystävystyä. Jos meistä tulee ystävät, niin sitten jos olemme sitä mieltä, että haluaisimme molemmat jatkaa intiimimpään suhteeseen, niin miksi ei. Mutta kun jo noin kolmannessa viestissä tulee sellaista tekstiä etten meinaa kehdata edes lukea loppuun, saati sitten samaansävyyn pystyisi vastamaan. Mikä on vikana minussa ja odotuksissani... En ole mitenkään haluton itsekään, mutta en sentään tuntemattoman kanssa aloittaisi tuonsävyistä keskustelua. Ja että palstasääliöt pääsevät vauhtiin, kyllä, olen viisikymppinen pikkulasten yh-äiti.
Kommentit (8)
Mitä siinä sun profiilissa lukee? Kannattaa ehkä kirjoittaa, että haet ensisijaisesti miespuolista ystävää ja, että jos se siitä joskus etenee joksikin muuksi, niin elämäntilanteesi sallii sen sitten. Kannattanee mainita myös, että pidät keskusteluista ja syvällisistä jutuista tms. niin eivät ehkä sitten ole niin minkään alapään perässä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"jos kemiat kohtaa" on näitä älyväläyksiä, joita saan myös lukea. Siis miksei voi suoraan sanoa, että "jos et ole tarpeeksi hyvän näköinen". Kyllä, voin tavatakin mutta en sitä ennen anna puhelinnumeroani, sillä nää "en turhia kirjoittele, haluan tavata ja katsotaan sitten jos kemiat kohtaa" -miestyypit ei sitten kuitenkaan taida olla sitä mitä etsin.
ap
ja kyllä, profiilissani lukee että etsin ystävää
ehkä olen sitten väärillä foorumeilla
Kannattaa hommata prepaid, niin voi huolettomammin antaa numeronsa.
Mutta kun en prepaidillakaan viitsisi jutella tuntemattomien kanssa. Mulla kun kuitenkin on ne lapset kuulolla kaiken aikaa, ja jo pelkästään jotkut lehtimyyjät soittelee illat kaiket.
Siinä jutellessahan ne tulee tutuksi :)
Tuppaa vain olemaan, että pelkällä kirjoittelulla homma jääkin kirjoitteluun ja nopeat syövät hitaat.
Toisaalta eipä siinä tarvitse edes jutella, jos kirjallisetkin tuotokset alkavat olla ala-arvoisia.
Prepaidiin ei myyjät soittele ja sen voi tarvittaessa heittää surutta roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydät kiinnostavilta miehiltä numeron ja soitat itse niille vaikka kun lapset on nukkumassa. Pistä puhelinnumeronnäytön esto päälle, niin ei tarvitse prepaidiakaan hankkia. Kyllä sä yhden kunnon puhelun lopussa jo tiedät, että uskaltaako miehelle antaa puhelinnumeron tai sit vaan vetoat lapsiin ja et anna.
Ap tässä. Minua vaivaa se, että täysin vieraalle ihmiselle, jonka naamanilmeitä ei näy, alkaisi puhelimessa vastaamaan kysymyksiin "Mitä sulle kuuluu, mitä meinaat tehdä viikonloppuna"... jotenkin se vaan tuntuu oudolta. Miksi siinä kymmenen minuutin puhelinkeskustelussa on niin paljon painoa kun yrittää päättää haluaako nähdä vai ei? En tosiaankaan ala ventovieraalle puhelimessa selittämään mikä minusta on "parisuhteessa tärkeintä" kun tuntuu, että sehän riippuu siitä toisesta ihmisestä mitä sen kanssa haluaa tehdä...
oon sitten rajoittunut, mutta jotenkin sen ystävyyden luominen pitäisi olla innostusta oppia tuntemaan toinen ihminen, ei sitä, mitä se voisi minun hyväkseni tehdä.
kuka viitsii nähdä sellasta vaivaa, jos helpommallakin saa hupia?