Olisitko helpottunut jos Facebook olisi kaatunut lopullisesti?

Olisin ollut ilahtunut. Mies ei enää roikkuisi siellä päivät pitkät.

En olisi, se on niin kätevä tapa hoitaa tiettyjä harrastusjuttuja. Jos alkaa tuntua siltä, että Facebookissa on liikaa draamaa tai se vie liikaa aikaa, vähennän siellä käymistä. Helppoa.

Olisin! Tulee roikuttua siellä liikaa.

No ei olis kivaa, on niin helppo väylä pitää yhteyttä mertenkin taakse.

vähäsen kyllä joo, lähinnä koska tää nykymeinki jossa jaetaan netissä ihan KAIKKI ahistaa mua aika isosti välillä.

Olisin.

Olen miettinyt sitä että ennen fb:a ym mulla oli enemmän ystäviä ja aitoja ystävyyssuhteita ja yhteydenpitoa. Tiesimme toistemme elämistä ilot ja surut ja soiteltiin ja nähtiin.

Nykyään mulla ei ole oikeastaan enää todellisia ystäviä, joiden elämästä oikeasti tietäisin! Jotain fb-kavereita, joista tiedän mitä ovat syöneet, koska ovat siivonneet, "nyt se alkaa, mutta en kerro mikä"-tekemiset, jne jne.

Mitään syvällisempää ei enää puhuta eikä edes nähdä. Eli fb on sivuuttannut aidot ja syvälliset ystävyyssuhteet ja ihmiset vain tyytyvät siihen, että tietävät mitä lautaselta löytyy. Niiden kanssa olen huomattavasti läheisempi jotka eivät ole fb:ssa.

Mua harmittaa että näin on käynyt, mutta minkäs teet. Yksin on vaikea enää muuttaa tätä kaikkea.

:(

Minulle ihan sama, mitä törkyä kukin sinne itsestään laittaa. En kuulu siihen sakkiin. Tapaan, soittelen yms. kavereideni kanssa. En jaksa jakaa turhanpäiväiusyyksiä siitä mitä olen tehnyt, syönyt tms. Ja ota kuvia itsestäni eri vaate yllä taustat vaihtuen. Se vaan on mielestäni niin helvetin turhanpäiväistä, saatikka muiden juttujen ja kuvien seuraaminen.

Olisin. Itse lopetin Facebookin käytön tasan vuosi sitten, mutta aviomieheni teki oman tilin tässä taannoin ja selaa sitä KOKO AJAN. Raivostuttavaa, menee oikeesti suhde pilalle kun toinen puhuu ja toinen vaan "mmh, juu, oota hetki". Ja suuttuu jos revin puhelimen irti hänen kourastaan.

Että pitikin ostaa sille lahjaksi tuo iphone :(

En tosiaankaan. Se on keskeisin yhteydenpitovälineeni tällä hetkellä. Facebookin kautta tavoittaa helposti koko ystäväpiirin. En ole koskaan ymmärtänyt näitä Facebookista ahdistujia.

Taas sitä alkaa miettiä että pitäiskö sulkea koko tili ja todella yrittää alkaa pitään oikeisiin ystäviin yhteyttä puhelimitse ja kasvotusten. Mitä siinä menettäisi?

Kyllä olisin! Itse en ole facessa, mutta moni ystäväni on. Olisi ihana istua iltaa kavereiden kanssa ilman, että heidän pitää laittaa faceen päivityksiä, "miten ihqua on viettää aikaa mahtavien frendien kanssa". Haluaisin, että ystäväni keskittyisivät oikeasti siihen yhdessä oloon sen sijaan, että istuvat nenä kiinni kännykässä vastaamassa, kuinka moni on tykännyt heidän "ihqusta illasta".

KYLLÄ! Koska en ole ollut siellä, en ole siellä enkä tule olemaan siellä :D 

Kaikki ulkomaiset tuttuni jotka minua sinne vuosia kinusivat, ovat poistaneet omat tilinsä viimeisen vuoden sisällä.

kuinkahan monta itsemurhaa maailmassa tehtäisiin jos face kaatuisi iäksi, jollekin tuntuu tuo fb olevan koko elämä, sad but true.

Helpotusta tunnen minäkin. Enää ei tarvitsisi roikkua siellä. Hirveä aikasyöppö koko systeemi :(. Paljon mielekkäämpää olla tekemisissä ihmisten kanssa ihan oikeasti, kasvotusten!

No ei se nyt mitenkään ihan kauheaa olisi, jos se kaatuisi. Pitäisi sitten vain alkaa aktiivisemmaksi jollain toisella kanavalla. Mun elämää FB ei ole muuttanut millään muulla tavalla paitsi niin, että olen tutustunut ryhmien kautta moniin kivoihin ihmisiin ihan eri lailla kuin vanhanaikaisten ja kömpelöiden yahoo-ryhmien kautta. Lisäksi olen taas tekemisissä vanhojen luokkakavereiden kanssa, tosi ihanaa nähdä, mitä heille kuuluu nykyään.

Ihan sama. Käyn facebookissa ehkä kerran kuukaudessa.