Lue keskustelun säännöt.
Olinko törkeä?
17.06.2014 |
Pari pv sitten sattui keskustelu, joka minua vieläkin vaivaa. Keskustelijoina minä ja äitini. Lapsuudenperheeni vanhempia vaivaa tälläkin palstalla usein puitu epäreiluus, pikkusiskoni saa perheellistyttyään yltäkyllin lapsenhoito- ja muuta apua. Kun itse kymmenen vuotta sitten tuskailin kahden pienen lapsen äitinä oli oman äitini mielipide auttamiseen hyvin hyvin nihkeä. Jos tekee lapsia, pitää itse jaksaa niitä hoitaa. Muistan pyytäneeni muutaman kerran turhaan pientä apua ja pettyneeni. Opin "kerrasta" enkä ole äitiäni sen jälkeen vaivannut.Kuvittelin pitkään, että on ihan normaalia pärjätä ilman tukiverkostoa.
Välimme ovat ok, mutta viime vuosina siskon kohtelun takia asia on alkanut nakertamaan. Äiti saattaa esim kysellä minulta vinkkejä siskon lasten hoidossa kohtaamiinsa ongelmiin. Hän järjesti jokin aika sitten siskon lapselle synttärit ja kyseli minulta tarkasti määrät ja lapsille sopivat leivottavat, millaista ohjelmaa hänen kannattaisi järjestää jne. Minulla kun on kokemusta. Kun synttärit olivat ohi, äiti kertoi, miten valtavan väsynyt sisko oli juhlien jälkeen, vaikka joutui vain tarjoilemaan valmiit tarjottavat.
Em keskustelumme käytiin, kun äiti voivotteli taas jotain siskon hankalaa tilannetta ja väsymystä. Keksustelun aikana kävi ilmi äidin puheista, että tämänkin tilanteen johdosta äiti oli taasen rientänyt avuksi. Sattui vaan niin, että minullekin sattui aikoinaan samanlainen elämäntilanne (en pyytänyt silloin äidin apua). Kerroin tästä nyt ensimmäistä kertaa äidilleni, että tosiaan minullekin sattui tämä juttu ja oli tosiaankin väsyttävää aikaa se. Täytyy myöntää, että provosoiduin äitini puheista ja otin asian siksi puheeksi. Omassa tarinassani oli vielä jokin siskon casea huomattavasti hankalampikin seikka, toin senkin esille. Äiti meni aika hiljaiseksi ja vaihtoi puheenaihetta. Koin, että tajusi oman toimintansa älyttömyyden ainakin sillä hetkellä.
Olinko törkeä, kun pahoitin äitini mielen tällä tavoin? Monesti tuntuu, että hänen elämänsä on täynnä siskoa ja sen lasten ihanuutta ja toisaalta työläyttä enkä saa puhelimessakaan sanottua omia kuulumisiani. Kerrankin sanoin.
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 14:24"]
Kiitos, kakkonen :) Tuntuu surkealta, kun huomaa selkeästi äidin kavahtavan, ainakin hetkellisesti. Toisaalta tämä tämän hetken kuvio aiheuttaa kovaa vellontaa ja vanhojen mielipahojen nousua pintaan. Ihan asiallisesti sanoin enkä vetänyt äitiä tähän mukaan. Fakta faktana.
[/quote]
Olet oikealla tiellä. On hyvä, jos pystyt kertomaan, miltä sinusta tuntuu ja mitä sinä haluat, etkä luettele äitisi virheitä. Vaikka sinulla olisi siihenkin oikeus. Äitisi ei ehkä nouse samalla tavalla puolustuskannalle. Älä tee samaa virhettä kuin minä, älä patoa mielipahaa sisällesi vuosikausiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan oikein toimit.
Itse olisin vielä sen verran kommentoinut synttäriasiaa, siis siinä vaiheessa kun äitisi kertoi siskosi olevan ihan puhki lastensa synttäreistä, että olisin tuossa tilanteessa sanonut empaattisen iloisesti: "ihan varmasti on väsynyt, olin itse samassa tilanteessa myös väsynyt ja hoidin sentään kaiken ihan yksin" tms.
ja miten äidin olis pitänyt arvata, että ap:lle oli käynyt samoin kuin siskolle, jopa pahemmin?!?
ap, grow up.
hyvä. älä vaan pyytele anteeksi, anna äidin tuntea pisto sydämessään. teit iha oikein!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 14:40"]
ja miten äidin olis pitänyt arvata, että ap:lle oli käynyt samoin kuin siskolle, jopa pahemmin?!?
ap, grow up.
[/quote]
eihän kyse tainnut olla siitä, että äidin olisi pitänyt arvata - vaan siitä, että äiti kohottaa sen siskon jalustalle: siskolla on rankkaa, siskoa pitää auttaa - eikä äiti lainkaan mieti, miten toinen siskoksista voi.
Nyt lopetat! Äitisi ei ole kohdellut sinua yhtä hyvin kuten siskoasi, sinä olet sanonut sen ääneen, ja äitisi on nyt vain kestettävä se. Sinuna lähettäisin vielä äidille viestin, jossa kertoisin, että haluaisin olla yhtä rakas, kuin sisko on, ja saada yhtä paljon apua ja huomiota kuin hän saa. Eikä muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole törkeä! Ihan oikein, että huomaa miten huonosti on sua kohdellut!
Kiitos, kakkonen :) Tuntuu surkealta, kun huomaa selkeästi äidin kavahtavan, ainakin hetkellisesti. Toisaalta tämä tämän hetken kuvio aiheuttaa kovaa vellontaa ja vanhojen mielipahojen nousua pintaan. Ihan asiallisesti sanoin enkä vetänyt äitiä tähän mukaan. Fakta faktana.