Lue keskustelun säännöt.
Miksi mä raivostun aina muiden puheista?
27.02.2014 |
Mulla on tosi vähän ystäviä eikä hyvän päivän tuttuja oikein ollenkaan. Välillä tulee kausia, kun tulee tunne, että kaipaan kipeästi ystäviä lenkille, kahville tai vain juttelemaan.
Sitten kun olen ihmisten kanssa tekemisissä, mua lähinnä ärsyttää. Mua ei kiinnosta mitä naapurin martta tekee, tai kuinka kamalaa oli kun joku erosi tai mistä joku on saanut rahansa autoon.
Oma lukunsa ovat ne ystävät, jotka jostain kumman syystä tykkäävät mun miehestä niin paljon, että tavallaan ylistävät häntä koko ajan. Kaikki positiiviset asiat mitä meidän perheessä tapahtuu tai jos me autetaan jotain, niin se on aina miehen ansiota. Hän on niin ihana, auttavainen, kunnollinen jne. Mutta auta armias, jos joku lapsista törttöilee, niin mä en ole häntä osannut kasvattaa, se on vain mun syytä.
Mä rakastan mun miestä yli kaiken eli mitkään kehutkaan eivät haittaa ellei se linja ole sitä, että mä en saa mistään hyvistä asioista ansioita.
En ymmärrä miksi just mun lähipiiri on koostunut tuollaisista ihmisistä. Aina mietitään ekana mitä muut ajattelee ja voidaanko nyt tehdä näin ja näin, kun joku voi ajatella siitä jotain. Arrrrgh!
Mua syö niin paljon muiden ihmisten kanssa oleminen, että harmittaa aina kun olen erehtynyt jonkun kanssa jonnekin.
Toisaalta uskoisin, että "mun näköisiä" ihmisiäkin on olemassa, mutta mikä vika mussa on, kun en löydä heitä?
Kommentit (5)
Minä olen tehnyt elämääni tilaa uusille ihmisille heittämällä tuollaiset turhat tyypit pois. Elämä on valintoja.
Ehkä tarvitset noita ihmisiä johonkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tosi vähän tekemisissä noiden ihmisten kanssa, osasta en pääse eroon, vaikka mitä tekisin.
En nyt tiedä tarvitsenko noita ihmisiä mihinkään ja mulla olis tilaa uusille ystäville, ovi auki koko ajan, mutta en vain löydä heitä. Siis sellaisia ihmisiä, joiden seurassa viihdyn.
Ai yksi kohtalotoveri löytyy. =)
No mutta, ajattele positiivisesti: olet löytänyt itsellesi juuri sopivan täältä juuri sopivan keskustelupalstan, jossa voit purkaa pahaa oloasi ja turhautuneisuuttasi. Keskusteluihin tulevista vastauksista päätellen täällä on hitokseen paljon elämään kyrpiintyneitä, helposti ärsyyntyviä ja ympäriinsä vittuileviä ihmisiä.
Saatko näiltä ihmisiltä vertaistukea vai vittuilua, jää nähtäväksi.
(Sekin jää nähtäväksi, saako tämä vastaus eniten alapeukkuja ikinä.)
No eipä ole paljoa tullut vastauksia ja kaipa mä lähinnä sitä pahan olon purkamista hainkin. Haluaisin vain postiivisuutta elämääni.
En mitään märisijöitä, joita tällä palstalla riittää, mutta eivät ne muhun vaikuta, kun en tunne heitä eikä mua usein kiinnosta heidän valituksen kohdekaan.
Tälla palstalla on kuitenkin niitä hyviäkin tyyppejä, joiden takia täällä kannattaa käydä.
Täällä kohtalotoveri. Vaihdetaanko oikeen kunnon stoorit lenkillä? Tästä aiheesta riittää puhuttavaa.