Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Te, jotka lihoitte 40-50v tai jonka suvussa liikalihavuutta

Vierailija
16.02.2014 |

Äidin suvussani on "perinne", että naisista tulee erittäin lihavia siinä 40-50 ikävuoden jälkeen. Tarkoitan siis reilusti yli satakilosia.  

 

Olen vielä alle kolmekymppinen, mutta tieto sukuni kamalista "läskigeeneistä" aiheuttaa minulle jatkuvaa stressiä ja kauhuskenarioita pääni sisällä. 

 

Isän puolella ylipainoisuutta ei ole esiintynyt, mutta tiedän omaavani äitini geenit, koska mulla on esimerkiksi jo nyt näkyvät selluliitit reisissä ja vähän jopa käsivarsissa, vaikka olen vielä normaalipainoinen. Vartalomallini on hyvin samanlainen.

 

Miten teillä? Onko keitään muita, jotka painivat saman murheen kanssa?

 

Eniten haluaisin kuulla niiltä, joilla on suvussa ylipainoa, mutta ovat pystyneen jotenkin murtamaan "kirouksen". 

 

 

Kommentit (33)

Vierailija
1/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 08:35"]

Yksinkertaista. Kun lapset lentävät pesästä, jää paljon energiaa käyttämättä. Ei tarvitse enää siivota, pestä, käydä kaupassa, viikata, hinkata, paikata jne. Tottakai se vaikuttaa.

[/quote]

 

Hei sulle! Ap täällä. Äitini on itseasiassa ollut paljon aktiivisempi sen jälkeen, kun isommat lapset ovat muuttaneet pois. Hän aloitti vasta viisikymppisenä uuden työn, jossa on todella pajon fyysistä toimintaa plus hän on paljon aktiivisempi nuorimman lapsen kanssa, joka asuu vielä kotona, koska me vanhemmat lapset emme ole olleet helppimässä.

 

Eli tämä teoria ei valitettavasti ole pätevä. 

 

Vierailija
2/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 08:29"]

Minä ja tätini olemme ratkaisseet tämän pätkäpaastolla. Syömme siis 1-2 päivänä viikossa todella vähän. Muu on todella rasittavaa.

Kun olin nelikymppisenä lihonut 10 kiloa, aloin taistella läskiä vastaan ennen kuin se olisi liian myöhäistä. Aloitin ihan perinteisellä virallisterveellisellä laihdutuksella ja 10 kilon pudottamiseen meni kaksi vuotta. Sen jälkeen paino alkoi hiipiä takaisin, vaikka olin koko ajan erittäin tarkka, käytin Kalorilaskuria jatkuvasti ja liikuin vähintään tunnin päivässä. Aloin jo olla epätoivoinen, kun ajattelin, etten enää koskaan saa syödä normaalisti ja silti normaalipainon ylläpitäminen on vaikeaa. Luulin, etten pystyisi olemaan syömättä niin paljon kuin pätkäpaasto vaatii, mutta onneksi olin väärässä. Tätini suositteli ja päätin kokeilla. Tähän asti näyttää hyvältä.

[/quote]

 

Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Jos olet vielä linjoilla, niin voisitko kertoa lisää sukusi ylipaino-ongelmista? Onko ne ns. identtisiä siihen, mitä minä (ap) kuvailin? Toi vois tosiaan olla vastaus ongelmaan. Olen itse välillä paastonnut ja minusta se on miellyttävää, ei lainkaan ongelmallista. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 08:48"]

En usko että ne sukulaiset kertovat rehellisesti paljonko syövät.

 

Toinen juttu on tuo perunalla mässääminen. Suomessa on aina hoettu, että peruna on terveellistä. Tuon ikäiselle naistelle riittää yksi peruna per ateria, mutta niitä menee helposti 3.

[/quote]

Voit olla hyvinkin oikeassa perunan suhteen. Äitini uskoo henkeen ja vereen perunan terveellisyydestä ja sitä menee paljon! Mielestäni voisi sen sijaan syödä muita ravinnerikkaampia vihanneksia, kuten kaalia ja porkkanaa! :-) Aion siis tästä ainakin ottaa opikseni, enkä ala mässäilemään perunalla, edes "kohtuullisesti".

 

Vierailija
4/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä voi todellakin olla perää! Kiitos :-)

Vierailija
5/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

14, kyllä näitä sukuja tutkitaankin yliopistotasolla. Suomessakin tehdään ihan vakavasti otettavaa tutkimusta asiasta. Tähän astiset tulokset menevät  jotenkin niin, että ihmisen aineenvaihdunta on paljon monimutkaisempi asia kuin on luultu ja yksilölliset erot ovat suuria. Kaikki eivät laihdu kiloa  jättämällä 7 000 kcal syömättä, vaikka sellaista nyrkkisääntöä on hoettu. Osa yksilöllisestä vaihtelusta on geneettistä. Tähän mennessä on löydetty jo parisataa geeniä, jotka vaikuttavat lihavuuteen.

Vierailija
6/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 01:58"]

Onhan se lihavuus perinnöllistä siinä mielessä, että ruokailutavat periytyy. Jos vanhemmat, isovanhemmat ovat lihavia ja itse on lihava, niin eikö tule mieleen, että syömisessä on jotain pielessä?? Onhan se toisaalta helppo syyttää geenejä niin ei tarvitse huolehtia.

[/quote]

Heippa! Ap täällä.

 

Selvennettäköön vielä: en ole ylipainoinen, mutta näen suvussani saman kaavan toistuvan, ei pelkästään lähiperheessäni, vaan myös sukulaisissa, joiden kanssa emme ole olleen juuri koskaan tekemisissä. Uskon kyllä siihen, että geeneissä piilee ainakin osasyy. Tottakai se menee niin, että energia+kulutus=paino. Uskon kyllä, että jostain syystä joillakin ihmisillä aineenvaihdunta, eli se energian hajoaminen/kulutus on toisia ihmisiä heikompaa. On luonnollista, että nämä asiat voivat olla geneettisest periytyviä, aivan niin kuin nenäsi muoto ja temperamenttisi on periytynyt vanhempiesi perimän kautta sinulle. Eli tottakai energian säätelyllä vaikutetaan painoon, mutta olen aika varma, että ihmisillä on eroavaisuuksia sen suhteen, paljonko he tarvitsevat liikuntaa ja ravintoa ylläpitääkseen terveellisissä mittasuhteissa olevaa kehoa. 

 

En todellakaan kiellä sitä, että suvussani nämä ravinto-liikunta-mittasuhteet olisivat millään tavoin kohdillaan, näenhän sen silmieni edessä! Mutta tiedän myös sen, että se ei suoranaisesti johdu siitä, että he olisivat täysin liikkumattomia ja laiskoja herkkusyöppöjä, jotka eivät muuta tekisi, kuin söisivät, sillä minullel, tässä iässä, vastaavan painon kerryttäminen vaatisi sitä, että söisin 24/7 uppopaistettua ruokaa ja sokeria suoraan pussista nukkumatta.

 

Olen siis havainnut toistuvan kuvion ja haluan tietää, jos täällä on muita ihmisiä, jotka ovat saman asian kanssa painineet - ja jopa löytäneet siihen vastauksen. Tähän mennessä tuo 1-2pv viikossa paasto kuulostaa kaikkein mielenkiintoisimmalta, koska sitä en tiedä sukulaisteni kokeilleen. Uskon myös, että tietyt ravintoaineet eivät toimi kaikilla vartaloystävällisesti ja olisin kiinnostunut tietämään, että voiko geneettisiin "Häiriöihin", eli juuri tähän aineenvaihdunnan hitauteen yms vaikuttaa ruoka-ainevalinnoilla. Esim raakaravinto, vegaanius, maitotuotteiden jättäminen yms. 

 

Tässä voi kaltaiseni pieni ihminen vain kehitellä omia teorioita ja kysymyksiä asiasta, tarkoitukseni ei ole esittää olevani oikeassa. Tuskin olisin täällä kysymässä toisten ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia, jos olisin asian kiveen piirtänyt. Eli kaikki mielipiteet ovat tervetulleita, mutta erityisesti oikeat kokemukset ja varsinkin RATKAISUT ovat kultaa. 

 

AP

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 18:56"]

14, kyllä näitä sukuja tutkitaankin yliopistotasolla. Suomessakin tehdään ihan vakavasti otettavaa tutkimusta asiasta. Tähän astiset tulokset menevät  jotenkin niin, että ihmisen aineenvaihdunta on paljon monimutkaisempi asia kuin on luultu ja yksilölliset erot ovat suuria. Kaikki eivät laihdu kiloa  jättämällä 7 000 kcal syömättä, vaikka sellaista nyrkkisääntöä on hoettu. Osa yksilöllisestä vaihtelusta on geneettistä. Tähän mennessä on löydetty jo parisataa geeniä, jotka vaikuttavat lihavuuteen.

[/quote]

 

Aivan, olen saanut myös sen kuvan luettuani aiheesta artikkeleita ja tutkimuksia, että eri ravintoaineet toimivat eri tavoin riippuen geneettisestä perimästä. 

 

Ja onhan tämä päivänselvää. Jotkut ihmisen syövät pastaa ja karkkia joka päivä, heille tämä ruokavalio sopii kuin nakutettu. Joku toinen ihminen turpoaa ensimmäisen pasta-annoksen jälkeen ja saa migreenin. Vaikea siis hyväksyä sitä, että VAIN ja pelkästään kalorimäärillä olisi merkitystä.

 

On myös mysteeri, että mistä päin maailmaa eri suvut ovat alunperin lähtöisin. Esimerkiksi jos sukuni olisi alunperin lähtöisin aasiasta, voi olla että alkuperäinen geeniperimäni ei vain yksinkertaisesti sovellu täkäläisen ravinnon kanssa. Sama, jos alkuperäinen geeniperimä olisi vaikka keski-Afrikassa, jossa ihmisen luonnollinen ravinto on ollut hyvin erilaista, kuin täällä pohjoisessa. 

 

Tämä on taas täysin omaa pientä ajatteluani, mutta kuka sitten tietää asian todellisuutta, jos tutkimuksetkin ovat vielä alkutekijöissään asian suhteen.

 

Vierailija
8/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auto pois ja matkat hyötyliikuntana.

Joku kirjoitti, että pitää syödä tosi vähän koko päivän että voi illalla herkutella. Ei se noin mene, ruokavalio on ihan sekaisin jos noin syö.

On tehty kokeita lihaville, jotka väittää ettei laihdu. Tähän mennessä joka ainoa on laihtunut normaalilla terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla, kun ovat olleet kontrolloiduissa olosuhteissa. Terveellinen ruoka on vaan monen mielestä pahaa ja palattuaan kotiinsa siirtyvät syömään sitä mitä ennenkin ja liikunta jää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 19:20"]

Auto pois ja matkat hyötyliikuntana.

 

Joku kirjoitti, että pitää syödä tosi vähän koko päivän että voi illalla herkutella. Ei se noin mene, ruokavalio on ihan sekaisin jos noin syö.

 

On tehty kokeita lihaville, jotka väittää ettei laihdu. Tähän mennessä joka ainoa on laihtunut normaalilla terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla, kun ovat olleet kontrolloiduissa olosuhteissa. Terveellinen ruoka on vaan monen mielestä pahaa ja palattuaan kotiinsa siirtyvät syömään sitä mitä ennenkin ja liikunta jää.

[/quote]

 

Onko sulla linkkiä laittaa näihin tutkimuksiin?

 

Vierailija
10/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap täällä.

 

Äitini lihoi jo reilusti ennen vaihdevuosia, joten en usko, että johtuu siitä, vaikka toki se varmasti altistaa lihomiselle entistä enemmän.

 

Viesti 3: harrastatko liikuntaa? Minulle liikunnan harrastaminen on todella vaivalloista ja epämiellyttävää. Olen aloittanut jumppaamisen kotona ja haluaisin kovasti, että tapa kestäisi loppuelämän. 

Vierailija
12/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 01:04"]

Ap täällä.

 

Äitini lihoi jo reilusti ennen vaihdevuosia, joten en usko, että johtuu siitä, vaikka toki se varmasti altistaa lihomiselle entistä enemmän.

 

Viesti 3: harrastatko liikuntaa? Minulle liikunnan harrastaminen on todella vaivalloista ja epämiellyttävää. Olen aloittanut jumppaamisen kotona ja haluaisin kovasti, että tapa kestäisi loppuelämän. 

[/quote]

 

En harrasta muuta kuin koiran ulkoiluttamista yhteensä 1,5-2 h päivässä. Ei oikein mahdu elämään nyt mitään muuta liikuntaa enää... Enkä kyllä pidäkään mistään hikiliikunnasta varsinkaan... Työni on istumatyötä joten sinänsä kulutus on ymmärrettävästi pieni sen takia. Mutta outoa, että vielä 10 vuotta sitten ihan yhtä pienellä kulutuksella ja mielestäni vähän enemmällä syömisellä painoin 48-51 kg...

 

t. 3

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap taas

 

3: Oho. Toi on kyllä varmasti todella raskasta! Liikut kuitenkin joka päivä koiran kanssa, eli et ihan kuitenkaan sohvaperuna ole! Mun suvussa kanssa koiraihmisiä, eli liikutaan ihan normaalisti, mutta silti paino vaan nousee ja nousee.

 

 

Vierailija
14/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 01:22"]

Ap taas

 

3: Oho. Toi on kyllä varmasti todella raskasta! Liikut kuitenkin joka päivä koiran kanssa, eli et ihan kuitenkaan sohvaperuna ole! Mun suvussa kanssa koiraihmisiä, eli liikutaan ihan normaalisti, mutta silti paino vaan nousee ja nousee.

 

 

[/quote]

 

Jep... Äitini on myös hyvä esimerkki... Hän ei varsinaista liikuntaa harrastanut, mutta hänellä oli ruumiillinen työ, jonka pitäisi jonkin verran energiaa kuluttaa. Ruokavalio hänellä ei ole ollut ultraterveellinen, on mennyt iltapäiväkahvilla joku pullanpala esimerkiksi joka päivä, mutta ei kauheakaan.

 

Semmoinen perinteinen suomalainen vanhempien ihmisten ruokavalio, jossa aamulla syödään jogurtti ja vähän leipää, lounaaksi liha- ja perunapitoista kotiruokaa, iltapäiväkahvilla pieni makea, illalla sitten ehkä jotain hedlemää ja voileipiä. Alkoholia hän ei juo eikä mielestäni ole koskaan syönyt mitenkään kohtuuttomasti. Paino 160-senttisellä naisella vaan on 120 kiloa. Sitä kuvittelisi, jos kuulisi hänene syömisistään, että ehkä 70-80 kg voisi olla, koska syö turhan vähän kasviksia ja päivittäin vähän makeaakin, mutta ikinä ei uskoisi että 120 kg...

 

Meillä on suvussa myös paljon kilpirauhasongelmia, sekä vajaatoimintaa että struumia esimerkiksi, mutta sekä äidilläni että itselläni ainakin kilppariarvotkin ovat normaalit joten siitäkään ei ole avuksi mystiseen aineenvaihdunnan hitauteen ja lihomiseen. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan se lihavuus perinnöllistä siinä mielessä, että ruokailutavat periytyy. Jos vanhemmat, isovanhemmat ovat lihavia ja itse on lihava, niin eikö tule mieleen, että syömisessä on jotain pielessä?? Onhan se toisaalta helppo syyttää geenejä niin ei tarvitse huolehtia.

Vierailija
16/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 01:58"]

Onhan se lihavuus perinnöllistä siinä mielessä, että ruokailutavat periytyy. Jos vanhemmat, isovanhemmat ovat lihavia ja itse on lihava, niin eikö tule mieleen, että syömisessä on jotain pielessä?? Onhan se toisaalta helppo syyttää geenejä niin ei tarvitse huolehtia.

[/quote]

 

mutta kun tässä keskustellaan tapauksista, joissa ihminen lihoo vasta keski-iässä, ilman että ruokavalio muuttuu... meilläkin tuota suvussa naisilla on, että pysyvät hoikkina ruokavaliollaan noin 30-vuotiaaksi ja sen jälkeen alkaa tankkiintuminen. Ihmiset keventävätkin ruokavaliotaan kun lihominen alkaa, mutta se tuntuu vain hidastavan lihomista, ei pysäytä sitä.

 

Vierailija
17/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 02:54"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 01:58"]

Onhan se lihavuus perinnöllistä siinä mielessä, että ruokailutavat periytyy. Jos vanhemmat, isovanhemmat ovat lihavia ja itse on lihava, niin eikö tule mieleen, että syömisessä on jotain pielessä?? Onhan se toisaalta helppo syyttää geenejä niin ei tarvitse huolehtia.

[/quote]

 

mutta kun tässä keskustellaan tapauksista, joissa ihminen lihoo vasta keski-iässä, ilman että ruokavalio muuttuu... meilläkin tuota suvussa naisilla on, että pysyvät hoikkina ruokavaliollaan noin 30-vuotiaaksi ja sen jälkeen alkaa tankkiintuminen. Ihmiset keventävätkin ruokavaliotaan kun lihominen alkaa, mutta se tuntuu vain hidastavan lihomista, ei pysäytä sitä.

 

[/quote]

 

Aivan. Aika outoa, että olisi tosiaan hoikka/normaalipainoinen 40-vuotiaaksi saakka, mukaanlukien raskaudet yms ja sitten siinä 40-50-vuotiaana ilmaantuu yhtäkkiä montakymmentä kiloa ylipainoa. Ei se kyllä pelkästään ahmimalla ilmesty, varsinkin, kun tämä on tapahtunut kaikilla suvun naisilla. 

 

Haluaisin hirveästi löytää tähän jonkun parannuskeinon. Ehkä vastaus löytyisi jostain erilaisesta ruokavaliosta. Meillä kans ihan tyypillinen suomalainen ruokavalio. Perunaa, maitotuotteita, tietysti myös paljon hedelmiä ja kasviksia. Ehkäpä pitäisi jättää peruna ja maitotuotteet. Voisinpa tämän asian jotenkin ratkaista, ennen kuin on liian myöhäistä.

 

Vierailija
18/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuntosalille lihasmassaa hankkimaan, sillä se ratkeaa.

Vierailija
19/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ja tätini olemme ratkaisseet tämän pätkäpaastolla. Syömme siis 1-2 päivänä viikossa todella vähän. Muu on todella rasittavaa.

Kun olin nelikymppisenä lihonut 10 kiloa, aloin taistella läskiä vastaan ennen kuin se olisi liian myöhäistä. Aloitin ihan perinteisellä virallisterveellisellä laihdutuksella ja 10 kilon pudottamiseen meni kaksi vuotta. Sen jälkeen paino alkoi hiipiä takaisin, vaikka olin koko ajan erittäin tarkka, käytin Kalorilaskuria jatkuvasti ja liikuin vähintään tunnin päivässä. Aloin jo olla epätoivoinen, kun ajattelin, etten enää koskaan saa syödä normaalisti ja silti normaalipainon ylläpitäminen on vaikeaa. Luulin, etten pystyisi olemaan syömättä niin paljon kuin pätkäpaasto vaatii, mutta onneksi olin väärässä. Tätini suositteli ja päätin kokeilla. Tähän asti näyttää hyvältä.

Vierailija
20/33 |
16.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On muuten sitten maailman ainoa suku joka lihoo räjähdysmäisesti syömättä liikaa verrattuna kulutukseen. Miksi ette ole kaikkien yliopistojen tutkimuksen kohteena jo?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme yhdeksän