Miten suhtautuisit, jos saisit mieheltäsi lahjaksi pehmolelun?

Minä sain Leijonien pehmomaskotin ja olin iloinen sekä kiitollinen koska kerään niitä.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 16:47"]Eräässä toisessa ketjussa joku kertoi saaneensa mieheltään kukkia ja pehmolelun. Ja tämä todettiin, kuin se olisi normaalia. Itse alkaisin varmaan hysteerisesti nauraa, jos mieheni antaisi minulle pehmon. Ihan pöljää, miksi aikuiselle ihmiselle pehmolelu!

[/quote]

Niin. Kaikkien av mammojen suosikki ystävänpäivälahja on kurpitsa! Juuri sopivan kokoinen pimpsaan.

Mä olisin ollut otettu jopa siitä pehmolelusta, äijä kun ei ole kahteenkymmeneen vuoteen antanut mulle lahjan lahjaa, kukkasista puhumattakaan.

minä sain exältäni ja ne oli ihan kivoja =)

Aika yllättävää se kyllä olisi. Emme ole kumpikaan krääsän kerääjiä, ja pehmoeläimistä ei välitä kumpikaan.

Olen saanutkin. Kivaa.

Minä olen saanut, ja vaikka en niillä mitään varsinaisesti teekään, niin kaikki lahjat on kivoja.

Olen antanut naiselleni lahjaksi pehmoleluja. Hän pitää niistä.

-Mies

Ei millään pahalla, kos se on joillekin se juttu, mutta itselle se olisi myös aika käsittämätön juttu, jos mies antaisi mulle pehmolelun. En kauhean paljon välittänyt niistä edes lapsena. 

Mutta olen miettinyt, että rakastaminen on aina ollut mulle jotenkin vaikeaa, että voisiko se liittyä siihen? Jos rakastaa lähes kaikkia ja tykkää ihmisistä, niin tykkää pehmoleluista?

10: Sinulla voi liittyä tuohon, minulla ei. Välitän paljon enemmän pehmoleluista kuin ihmisistä.

Olisin ärtynyt, mutten varmaan sitä suoraan näyttäisi miehelle, koska ajatus hänellä olisi varmasti ollut ilahduttaa. Pehmolelut ovat ihan turhia tilaavieviä pölynkerääjiä ja täältä on säilytystila muutenkin vähissä. Jopa lapsille ne ovat enimmäkseen turhia lahjoja, kaikilla tuntemillani lapsilla on niitä ylenmäärin, ne ovat heille aivan samantekeviä ja harvoin niistä edes leikitään muilla kuin sillä yhdellä rakkaimmalla unilelulla. Edustavat mulle vähän semmoista tylsää peruslahjaa tai -tuliaista joka ängetään ihmiselle, jolle ei jakseta keksiä mitään mikä häntä voisi oikeasti kiinnostaa, vaan siksi että on pakko antaa jotain. Keräilijät tietysti asia erikseen, mutta heitä on tosi harvassa.

En uskaltaisi huvipuistossa osallistua köydenvetoonkaan, pelkään liikaa että voittaisin sieltä semmoisen kammottavan jättimäisen nallenmötkäleen. Mihin senkin sitten sijoittaisi? Tietysti voisi laittaa vahingon kiertämään, ja antaa sen lahjaksi jollekin.

Siis onhan ne söpöjä, mutta niin on koiranpennutkin, olisin silti ihan raivona, jos joku antaisi mulle koiranpennun lahjaksi tässä nykyisessä asumis- ja elämäntilanteessani.

Mä olin kyllä kovin iloinen kun sain mieheltä lempipiirrettyyni liittyvän pehmon. Tuolla ne pehmot pötköttää näytillä olohuoneessa. Toisaalta sitten jotain nomi pehmonallea en ymmärtäisi, ei se mulle kyllä sellaista ostaisikaan koska se ei ilahduttaisi. Onneksi se on niin säästäväinen sillä tavalla että ei osta ikinä lahjaksi mitään puolivillaista vain jotta pääsisi helpolla. Pitää olla a) hyödyllistä ja b) ilahduttaa oikeasti, sillä huono lahja on pelkkää rahanhukkaa joka ei täytä mitään tarkoitusta.

Pelottavalta-miehessä on pedofiliainestoa-alitajuisesti pitää sua lapsena,ois eri juttu jos olisin kipeä ja se tois nallen niin ois erijuttu !!! Mulle kelpaisi kukkia,hajuvesi tai joku makeinen tai halit on ihanaa!

Se toimis kerran, ja sillä ois niin paljon tunnearvoa, että ottaisin sen pehmon mukaan vielä hautaankin.