Sossun tuilla eläjät
Toisesta ketjusta poimittu mielipide:
"Viimeksi tänään pohdin aihetta kun mietin itsemurhan tekemistä. Tällä kertaa kuitenkin tajusin, että objektiivisesti ajateltuna kaikki meistä ovat ns. turhia, myös sinä ap. Se, että maksaa veroja, ei vielä tee kenestäkään parempaa kuin toisesta. Ai sulla on lapsia, so what? Saunan taakse vaan, kyllä joku pätevämpi jälkikasvustas huolehtii. Mietipä sitä, että aina on joku joka on sua parempi tai huonompi. Kukaan ei ole korvaamaton.
Mitä tulee "loiseläjiin", kuka sellaiseksi lasketaan? Suomessa köyhyys harvoin on pysyvä olotila. Joku voi olla tiettyyn ikävuoteen asti sossun elätti, mutta sitten reipastua ja päästä hyvään työpaikkaan (näin kävi kaverilleni). Toisaalta joku voi tehdä juuri päinvastoin. Lapset eivät tuota, ovatko he loiseläjiä? Ovatko Suomen kaikki 400 000 ihmistä loiseläjiä, kun jokaiselle ei ole työpaikkaa? Kunhan mietin.
t. mielenterveysongelmainen loiseläjä"
Vastaukseni: Pääsikö ystäväsi ihan tuosta vain yhtäkkiä sossun elätistä hyvään työpaikkaan? Oli ns. onneks. Vai tekikö hän mahdollisesti paljon työtä sen työpaikan eteen, esim opiskelemalla ja ravaamassa työhaastatteluissa?
Kas siinä ero. Sinänsä sossun tuilla elämisessä ei mitään, mutta on tietty loismainen ihmistyyppi, joka elää ihan tarkoituksella sossuntuilla, koska heiltä puuttuu esim ahkeruus, vastuuntunto halu ottaa oma elämä omiin käsiin, ylpeys omasta itsestä. Muun muassa.
Itse arvostan ihmisessä sellaisia piirteitä ja ominaisuuksia, että kun ihmisellä ne on, hän hyvin epätodennäköisesti elää toisten kustannuksella. Hän tekee mahdollisesti itselleen vaikeita ja epämukavia asioita päästäkseen eteenpäin elämässä nautinnonhakuisuusen sijaan. Hän on valmis tekemään monella tavalla työtä itsensä eteen. Hän tietää, että joskus täytyy tehdä epämiellyttäviä asioita, että saa tilalle jotain paljon paljon parempaa. Hän ottaa vastuun omast itsestään ja pärjäämisestään. Hän kokee ylpeyttä saavutuksistaan ja ahkeruudestaan opiskeluissa ja töissä.
Mielestäni tällaiset ihmiset ovat sekä arvostettavampia ja arvokkaampia kuin sossupummit. Ja huomautan vielä, että kaikki tuilla elävät eivät ole sossupummeja tietenkään. Osa on väliaikaisesti ja joskus vähän pidemmäksikin aikaa tuilla olosuhteiden pakosta joutuneita, jotka kokevat tuilla elämisen ehkä jopa nöyryyttävänä. Sellaiset ihmiset kuitenkin omalla sisukkuudellaan kyllä varmasti ennemmin tai myöhemmin raivaavat itselleen tien parempaan elämään kuin mitä tuilla eläminen tarjoaisi. Ehkäpä ystäväsikin oli sellainen.
Kommentit (7)
No pointtina kai tuossa kuitenkin oli (tai niin minä sen luin) että ei täällä kukaan toista parempi ole, samaa horsmaa me kasvetaan loppujen lopuksi. Tai että kellä sitten loppujen lopuksi on varaa ketään kivittää kun aivan yhtä hyvin joku sinua "parempi" voi kivittää sinut sinun valinnoistasi/virheistäsi. Aina löytyy joku joka tekee asiat paremmin. Voihan sen sitten tietysti jokainen määritellä niin että se paremmuuden raja kulkee siinä omassa elämässä mutta sitten taas on joku jonka mielestä sinun elämäsi on turha ja arvoton samalla tavalla kuin sinun mielestäsi soskupummien elämä on huono ja väärä.
Näin minä tuon lainauksen luin.
Ongelma on vähän siinä, että se yrittämisen järkevyys voidaan määritellä vasta jälkikäteen. Jos tässä henkilö olisi tehnyt samat yritykset ja samat kouluttautumiset, muttei silti olisi saanut töitä, niin hänen asennettaa voisi ihan yhtä hyvin haukkua veltoksi ja loismaiseksi, joka vain opiskelee yhteiskunnan rahoilla, jotta saisi puuhastella huvikseen.
No minä olen sossun tuilla elävä. Kouluttautunut olen, työkokemusta on, ahkera olen, olen hakenut ainakin 100 työpaikkaan viimeisen kuuden kk aikana. Halua päästä töihin ja ottaa vastuu omasta elämästä on voimakas mutta kun töitä ei ole. Olen hakenut muille paikkakunnille, hantiihommiinkin mutta siivojaksi minua ei otettu kun olen "ylikoulutettu". Pitäisikö ruveta valehtelemaan ja sanomaan että ei ole minkäänlaista koulutusta että pääsis mäkkäriin töihin? Sekään ei ole arvomaailmalleni mieluista hommaa.
Eli meitä sossun asiakkaita on monelaisia. Helppo siellä paheksua kun ei ole ollut samassa tilanteessa. Ja muuten viimeinen firma jossa olin töissä 15 vuotta meni konkurssiin eli siksi jouduin työttömäksi.
Tuilla elämisestä voi tietenkin ulkopuolinen paheksua. Mutta minkäs teet, jos olet ollut tarpeeksi kauan systeemin ulkopuolella ts. syrjäytyneenä? Ei sitä niin vain hypätä takaisin mukaan.
Talouden näkymät ovat synkät, kilpailu kireää, ihmisiä irtisanotaan. On työttömiä nuoria, työttömiä vastavalmistuneita, työnsä menettäneitä ja työttömiä maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Siinä on varaa valita, kenet haluaa töihin. Villi veikkaus on, että pitkäaikaistyötön on aika heikoilla tässä skabassa. Siinä ei auta 1000 työhakemusta tai 10 000 puhelinsoittoa. Ilmeisesti pitäisi hypätä junan alle vain sen vuoksi, että joku voisi sitten nukkua yönsä paremmin kun on yksi "tukikuppari" vähemmän.
ja en ole sitten ap siitä poistetusta mauttomasta ketjusta, kunhan vastasin yhdelle kommentoijalle.