Hassua että tunnen itseni todella onnekkaaksi ja onnelliseksi ihmiseksi, vaikka

mun elämässä on ja on ollut paljon asioita, jotka varmaan herättävät muissa ihmisissä jopa sääliä.. on ollut masennusta, työttömyyttä, paniikkihäiriötä, syömishäiriö, ero, köyhyyttä... osasta näistä kärsin edelleen, mutta nykyään selviän niiden kanssa.

Ja KUITENKIN, tunnen nykyään itseni todella onnelliseksi ihmiseksi. Eilen illalla nukkumaanmennessä oikein mietin, kuinka voinkaan olla näin onnellinen ja tyytyväinen elämääni, välillä tunnen oikein pakahtuvani näihin kaikkiin siunauksiin mitä elämässäni on! Elämä tuntuu kevyeltä ja helpolta, mulla on kaikki niin hyvin! On kiva koti, jota ollaan miehen kanssa hieman laiteltu pikkuhiljaa (sen mitä varat ovat antaneet periksi). Esikoisen lisäksi olen saanut uuden miehen kanssa yhteisen lapsen. Lapset ovat niin ihania ja rakkaita! Ollaan kaikki terveitä, myös läheiset, vanhempiin on hyvät välit, samoin sisaruksiin. Olen niin kiitollinen läheisistä ihmisistä, myös ystäviä löytyy useampikin! Tunnen itseni rikkaaksi, vaikka materialistisesti köyhyyttä on edelleenkin eikä ole esim. rahaa käydä ulkomailla tai kauheasti sisutella tai ostaa hienoja uusia vaatteita tms. Mutta kun kaikki tärkeät asiat ovat mallillaan, niin mitäpä muuta tässä kaipaisinkaan? :)

Välillä miltei pelottaa, että voiko kaikki ollakaan näin hyvin, odottaako nurkan takana jotain kamalaa... (Mutta sitten toisaalta tiedostan että tuo on vain hölmöä ajattelua, asioilla on tapana järjestyä...) :)

Mukavaa iltaa teille, muistakaa olla kiitollisia siitä mitä teillä on! :)