Mistä sen sitten tietää haluaako jonkun asunnon?

No ei, eihän naimisiinkaan mennä ensitreffien jälkeen. Tosin joskus pitää olla valmis tekemään tarjous jo näytössä, jos haluaa kämpän tietyltä alueelta ja näytössä on 20 muutakin kiinnostunutta. 

Jotkut ihmiset tunteilee, toiset tekee järkiostoksia, muut siltä väliltä.

Se vaivaa sillä lailla. Että sitä kämppää ei pysty unohtamaan. 

KErran mulla kolahti, mutta - ensiesittely oli maanantaina, mulla torstaina pankkiin aika. Asunto ehti mennä. Eli ko. asunto kolahti muihinkin. Tuo on ainoa kerta kun tuli heti esittelyssä "tämä on tässä" -tunne, mutta kilpakosija oli nopeampi. Yksi toinen kämppä tässä lähellä jäi kaivelemaan, mutta silloin olin koeajalla enkä uskaltanut tehdä päätöksiä. Muut ovat olleet vähän sellaisia, voisi olla ok mutta katsellaan vielä jos löytyisi parempaa. Ei ole tullut "tämä on saatava"  -tunnetta lukuunottamatta tuota yhtä. Sen toisen kohdalla ei ollut realismia vielä silloin. Vähän kuin olisi katsellut luokan komeinta poikaa, joka kuitenkin on tavoittamattomissa. 

Ei tarvittu kuin pikkuilmoituksessa viisi riviä ja tiesin että siinä se on, koti! Ja kun tulin asuntoa katsomaan tunsin että tulin kotiin. Sain taloni myytyä viikossa ja voitin tarjouskilpailun koska minulla oli rahat "kädessä". Täällä minä asustelen ja nautin joka päivästä. 8D

Tunne että tuli kotiin

No, tunsin minä niistä kahdesta vaihtoehdosta tämän paremmaksi. Mutta jos olisi ollut aikaa jäädä odotteleen, olisin odotellut. Nyt tiedän kyllä, mikä kolahtaisi, mutta hintakin on sellainen, että kolahdelkoot itsekseen.

 Olen yleensä tehnyt päätöksen jo ennen näyttöä, netissä olleiden tietojen perusteella. Näytössä käyn vain tarkistamassa, ettei ole mitään yllätyksiä.