Kuinka paljon seiskaluokkalainen voi lyödä koulunkäyntiä läskiksi ennen kuin

onko hanella lukihairio tai muu syy huonoo tulokseen?

Meillä ei kauan kauan katseltais

Ei ole lukihäiriötä vaan inhoaa koulua, on aina inhonnut, eikä halua tehdä mitään. On aina inhonnut lukemista ja alakoulussa sattui olemaan täysin selkärangaton ope, joka aina selitteli kaiken parhain päin ja poika pääsi kuin koira veräjästä. Vanhalle opelle oli kaikki oppimistulokset hienoja, vaikka ei lapsi olisi paljon viitsinyt tehdä. Nyt vaihtui koulu ja opet - ja huonosti menee koko ajan, kaikissa aineissa, eikä lapsi halua tehdä mitään. Ei suostu. Istuu kirjan kanssa mukamas, muttei lue, lähtee kesken koulun pois, menee kouluun omia aikojaan. Haahuilee tunneilla, saattaa piiloutua kaappiin kesken oppitunnin yms ihan syvältä. Eikä mikään auta.

Ap

Miksi olet päästänyt tilanteen tuohon jamaan? Joissakin kunnissa on peruste huostaanotolle.

Miksi olet päästänyt tilanteen tuohon jamaan? Joissakin kunnissa on peruste huostaanotolle.

Mitä sanoo kuraattori, entä lv?

Eikö vielä ole tehty mitään?

Seuraavaksi mietitään oppilashuoltoryhmässä, mikä mättää, ja suunnataan tukitoimia sen mukaan (erityisopetus, kuraattori, psykologin testit...). Voit itsekin pyytää sitä, jos koulun suunnalta ei tule kutsua. Jos lintsaa jatkuvasti, koulusta tehdään lastensuojeluilmoitus aika pian.

No enpä kuule tiedä, apua olen koettanut antaa ja joskus poika saanut alakoulussa tukiopetusta, mutta oppiahan ei päähän voi kaataa. Kaikki opet on sen sanoneet, että ei tyhmä poika, vaan kun ei yritä. No en tiedä miks ei yritä, on aina inhonnut "akateemisia aineita".

Nyt esim ruotsi ja hissa on ihan pahimmat. Ja matematiikka myös, ei tahdo ymmärtää.

Noilla geeneillä ei yhtään.

Ennemmin tai myöhemmin se joutuu johonkin pakkolaitokseen käymään koulua, ei pääse kotiin ja voi joutuu oleen siellä montakin vuotta. Lapseni kaverille kävi näin. Helsingissä.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 23:34"]Mitä sanoo kuraattori, entä lv?

[/quote]kuraattorin luona käy juttusilla, mutta osaa siellä kai puhua sen pyörryksiin ja kertoo sille juuri kaiken kuten arvaa sen haluavan kuulla.... Taikasanat on "masentaa" ja "väsyttää", niin aikuiset paijaa päätä.

Muut lapset tuntuu pärjäävän, onneksi. Tämä on meidän esikoinen ja ihan pärjäävältä ja fiksulta vaikutti hänkin - aina koulun alkuun asti. Tai siis kouluun meni mielellään, mutta jo eka viikko teki sen "kouluinhon". On hänellä jonkinverran aina ollut kavereitakin ja olis enemmänkin, mutta tahtoo jotenkin itse vetäytyä porukoista.

Onko koskaaan testattu että onko lukihäiriötä? tai esim. adhd? normaaliahan tuo EI ole.

Homma on ilmeisesti karannut käsistä jo vuosia sitten. Jos opettaja ei puutu alakouluikäisen sluibailuun, niin se on vanhempien velvollisuus. Yläkouluikäisen teinin ruotuun saattaminen on jo sen verran vaikeaa, että saattaa vaatia ulkopuolista puuttumista. Vieläkö koulukoteja on olemassa?

Oletko AP keskustellut teinin kanssa hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan. Mitä aikoo tehdä peruskoulun jälkeen? Luulisi tuon ikäisen ymmärtävän, että nyky-yhteiskunnassa ei ilman koulutusta pärjää ja jos ei halua uraa syrjäytyneenä niin nyt on ryhdistäydyttävä.

Opettajat on sitä mieltä, ettei ole mitään häiriöitä. Testattu ei ole. Kysyin ala-asteella pariltakin opettajalta, mitä he ajattelevat ja molemmat sanoivat, että pienellä panostuksella olisi hyvä oppilas.

14 siis alakoulun hän on minusta ollut lähinnä laiska, mutta ei koululta juuri palautetta tullut. Eikä hän lintsannut ikinä. Se alkoi tänä vuonna tai syksynä samoin kuin se "emmätiedä ei musta tuu mitään emmätiedä ei kiinnosta emmätiedä" - meininki.

Helsingissä on ainakin Naulakallio.

Serkkuni (poika) oli samanlainen koulussa,yläasteella hänelle palkattiin jopa oma avustaja että tekisi kaikki peruskouluopintoihin kuuluvat kokeet tämän avustajan tukemana,teki ne joten kuten ja suoritti peruskoulun. Mutta ah auvoa kun se loppui,mihinkään kouluun  ei tämän jälkeen mennyt kun ei ollut enää pakko. Vanhemmat oli luovuttanut aikaa sitten,poika ei yksinkertaisesti tykännyt koulusta yhtään.

Itse olin seiskalla todella paska oppilas, mutta tajusin seuraavalla luokalla, että nyt täytyy tehdä jotain. Nyt opiskelen yliopistossa. Eli ei se peli täysin menetetty ole, mutta asennemuutosta ja kovaa työtä tarvitaan. Jos kasiluokankin vielä kämmää niin sitten alkaa olla ainakin lukio pois laskuista. 

Voi olla, että joudut pyytämään lapsen luokallejääntiä. Tuolla menolla päättötodistuksesta tulee niin surkea, ettei sillä pääse mihinkään.

Sitä ennen lapsi pitää viedä psykologille. Jokin on nyt pielessä. Oppimisvaikeus tai jopa pelkkä masennus.

Onko lapsella mitään haaveita tai unelmia?