Olen itsekäs. Kysyttävää?
Olen viime kuukausien aikana huomannut, että taidan olla ihmisenä aika itsekäs. Esimerkkejä:
– jokaisen elämäntehtävä on minusta maksimoida oma onnellisuutensa, kunhan ei kohtuuttomasti tallo muiden onnellisuudentavoittelun päälle
– olen järjestänyt elämäni todella helpoksi, mukavaksi ja mielenkiintoiseksi: minulla ei ole esimerkiksi lapsia tai lemmikkejä, ja helppo työni antaa minulle paljon aikaa harrastaa
– minulle ei ole luontevaa tehdä spontaaneita palveluksia muille, jos niistä on minulle itselleni vaivaa
– inhoan hyväntekeväisyystyön ajatustakin; kaikesta työstä on maksettava asianmukainen korvaus
– suhtaudun kärsimättömästi ns. kynnysmattoihmisiin, jotka eivät tuo omia tarpeitaan kunnolla esille
– en koskaan lähde kumppanini mieliksi sosiaalisiin tilaisuuksiin, joista en pidä
– en tee ylipäätään juuri mitään velvollisuudentunnosta tai sosiaalisen odotuksen vuoksi vaan ainoastaan, jos se on minusta mukavaa tai järkevää (tai minun on pakko)
– asetan jämäkästi rajoja sille, mitä työkaverit ja ystävät voivat minulta odottaa
Onko muita itsekkäitä ihmisiä? Miksi itsekkyydellä on niin huono maine? Minusta etenkin naiset hyötyisivät annoksesta rehtiä itsekkyyttä.
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:25"]
Tutkimusten mukaan terve epäitsekkyys ja toisiinkin keskittyminen tekee normaalisti ihmisen onnelliseksi. Entä jos olisitkin vielä onnellisempi niin, että olisitkin jollekulle hyvä?
[/quote]En mielestäni sanonut, ettenkö kohtelisi läheisiäni hyvin ja välittäisi heistä. Enhän minä mikään sosiopaatti ole. :-) - ap
Miten voisin oppia itsekkäämmäksi? Olen marttyyri.
Nukuitko itsekkäästi yöunet jättäen vastaamatta?
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:19"]Kumma kun ei kiinnosta.
[/quote]
Kuten huomaat, itsekkyys ei ole kovin kiinnostavaa.
Tutkimusten mukaan terve epäitsekkyys ja toisiinkin keskittyminen tekee normaalisti ihmisen onnelliseksi. Entä jos olisitkin vielä onnellisempi niin, että olisitkin jollekulle hyvä?
Wikipedia kertoo seuraavaa:
Onnellisuustutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useat tutkimukset filosofian, psykologian, sosiologian ja taloustieteen alalta osoittavat, että ihminen on onnellinen, jos häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti[3].
Parisuhteessa elävien on todettu olevan keskimäärin onnellisempia kuin yksin elävien. Edellä mainittu pätee erityisesti miehiin.[4]
Osa-aikatyön tekeminen lisää tutkimusten mukaan äitien onnellisuutta kokopäiväiseen kotiäityteen ja kokopäiväiseen työntekoon verrattuna[5].
Eräiden tutkimusten mukaan säännöllinen meditaatio lisää ihmisten onnellisuutta.[6]
Eihän tuo kovin pahalta kuulosta. Niin kauan kuin ei ole muille ilkeä, itsekkyydestä ei ole kuin hyötyä.