Lue keskustelun säännöt.
Kotonani aina niin sotkuista että kukaan ei voi tulla yhtäkkiä kylään
18.01.2014 |
Äskenkin ystävä jota en ole aikoihin nähnyt soitti ja kysyi voisiko tulla kylään hetken päästä... Olispa ollut vaan kiva nähdä mutta kun tätä kämppää ei hetkessä esittelykuntoon siivota....
Kommentit (44)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama vika. Onneksi enää tässä iässä ei käy yllätysvieraita. Siis että yhtäkkiä ilmestyttäisiin oven taakse. Minulle kyllä riittää tunnin varoitusaika. Loppujen lopuksi olisi hyvä, että vieraita kävisi useamminkin. Pysyisi koti paremmin ojennuksessa.
Voithan itse ehdottaa tulijalle kellonaikaa. Eikä kukaan yllätyskyläilijä odota, että koti on arkenakin täysin puunattu, kyllä elämisen jälkiä voi kohtuudella näkyä.
Millon sitä oppisi ylläpitämään tätä kodin siisteyttä että ei heti siivoamisen jälkeenmenis taas 2 päivää ja kämppä samassa kunnossa? Ei täällä paskasta ole vaan sotkuista!!!!
-ap
Mikä siinä sit on niin vaikeeta?
Meillä ei ole koskaan edes sotkuista saati likaista, ja perheeseemme kuuluu 11kk ikäinen vauva, 2 aikuista ja koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootteko kokeillu Flyladya? Mä oon pari kertaa onnistunut sillä saamaan vähän parempaan kuntoon kaaoksen ja meinaan taas aloittaa. Tuutteko mukaan? Tsempataanko toisiamme?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siisteys on kiinni aika lailla tottumuksesta. Omista ystävistäni ne, jotka olivat tarkkoja siisteydestä sinkkuina, ovat sitä myös perheellisinä. Ja sama koskee myös niitä sotkuisia: perhetilanne ei vaikuta mitään. Uskoisin, että kysymys on pitkälti prioriteeteista. Siistiä ihmistä sotku haittaa niin paljon, ettei voi heittäytyä sohvalle ennen kuin on siivottu. Sotkuinen ihminen taas heittäytyy sohvalle, tuntee hiukan syyllisyyttä sotkuista, mutta ei silti häiriinny siitä tarpeeksi. Siisti ihminen myös korjaa jälkensä automaattisesti, sotkunen jättää tavarat levälleen ja korjaa ne, vasta kun on pakko. Ja se pakko koittaa siinä vaiheessa, kun joku tulee kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin aina kauhean sotkuista. Inhoan sitä, mutta olen vain luovuttanut. Ja totta: sotkuista oli ennen lapsiakin. On aina ollut. Kotisiivous putsaa paikat, mutta ei auta kaaokseen siinä välissä.
No jos on monta lasta, on pakko pitää paikat järjestyksessä. Kukaan ei muuten löytäisi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettelee siihen että siivoaa sotkut samantien pois niin ei pääse kasaantumaan suuria määriä.. Se siivouksen aloittaminen on vaikeaa jos kaikki vaan jätetään kasaantumaa esim. mainokset eteiseen ja vaatteet sohvalle.
Eli teillä on liikaa tavaraa? Ja varmasti siitä tavarasta todella iso määrä on täysin turhaa. Niinpä haet jostakin laatikoita ja alat niihin lajittelemaan pois lähtevät, mitä viet jonnekin hyväntekeväisyyskirpparille, mitä myyt, mitä menee suoraan roskikseen.
Rikkinäiset pois, pysyvästi likaiset pois, huonot ja rumat pois, liiat luetut kirjat pois, luetut lehdet pois, turhat paperit pois... Tein muutama vuosi sitten samanlaisen tempauksen ja kyllä helpotti. Onhan sitä roinaa vieläkin, mutta kaikille on suurinpiirtein paikkansa. Välillä homma repsahtaa, mutta saan aika nopeasti tilanteen muutettua kun tarpeeksi alkaa tavarapaljous taas kyrpimään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama ja ongelma on se, että olen niin nopea sotkemaan. Kuten miehenkin sanoi, minun ei tarvitsisi siivota niin paljon, jos en sotkisi niin paljon. Mulla vain on paha luontainen taipumus jättää tavarat mihin sattuu. Likaista ei ole, mutta sotkuista.
WORD! Täällä sama. Kämppä on suursiivouksen jälkeen siisti noin päivän. Vaatteita ja astioita olkkarissa, pyykit roikkuu kuivumassa moooonta päivää ja lattialta voi lukee viikon ruokalistan.
Oletteko kaikki teiniäitejä? Heitähän täällä muutama päivä sitten sotkuisiksi haukuttiin.
Mulla molempia. Sotkukaaos eikä siivottu.
Meilläkin. Kumpikaan ei pidä siivoamisesta. Minä kompensoin tätä välttämällä sotkemista. Mies sen sijaan on ihan kamala sottapytty. En suostu siivoamaan miehen sotkuja, joten täällä on melkein aina kaaos. Alussa vitutti todella, kun ensin on koko päivän siivonnut, ja sitten tulee mies ja esim. seuraavana päivänä on tiskipöytä ihan täynnä tiskejä ja olohuoneen pöytä täynnä karkkipapereita, kahvikuppeja ja limsapulloja. Olen nykyään todennut, että toista ei voi muuttaa, vaan itseään voi. Olen siis totuttanut itseni sotkuisehkoon kotiin, se säästää niin paljon hermoja ja perherauhaa. Joka toinen viikonloppu komennan miehen raivaamaan roinansa, ja sitten voikin taas kutsua vieraita... noin päivän verran.
Onneksi meilläpäin ei ole tapana tehdä yllätysvierailuja, sitä pidetään töykeänä.
[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 21:18"]
Oletteko kaikki teiniäitejä? Heitähän täällä muutama päivä sitten sotkuisiksi haukuttiin.
[/quote]
Emme. Minä ainankaan. Juuri tuossa aikaisemmassa viestissäni totesin, että sotkuisuus on useimmiten pysyvä ominaisuus, joka ei ole elämäntilanteesta eikä iästä kiinni. Itse olen nelikymppinen, keskituloinen, korkeasti koulutettu, perheetön, vakituisessa työssä - ja siitä huolimatta sotkuinen...
Sama.