Ärsyttääkö muita tälläinen puhetyyli

Haha, tunnustan! Itse saatan puhua tutummalle tyypille nimenomaan "meidän Mikosta", vaikkakin ainakin luulen mainitsevani tyypille ainakin jossain vaiheessa juttua että kyse on esim. veljestäni. Oudommalle kyllä puhun yleensä vain "yhdestä veljestäni", sen kummemmin nimiä mainitsematta. Jos jossain vaiheessa puhun esim. ystävistäni /sukulaisistani nimellä, oletan kuulijan ehkä jollain tavalla tuntevan hänet, tai vaihtoehtoisesti tulen todennäköisesti puhumaan tietystä henkilöstä niin paljon, että on helpompaa kertoa kuulijalle hänestä oikealla nimellä. Ei tarvitse sitten myöhemmin selitellä "Se kaveri jonka kanssa oltiin shoppailemassa, on nyt raskaana, muistatko? Pyysi minua jo kummiksi, ihanaa! Mitähän sen pojan kanssa voisi sitten tehdä, sullahan on sen ikäinen lapsi?" (Ei siis välttämättä tuollaista keskustelua, tuli nyt vaan ensimmäisenä mieleen.. :D )

Joo ihan kauheeta! Tarvitsee vetää pullo kossua, että kestää tuollaista seuraa.

Olen huomannut että ihmiset tosiaan puhuvat noin. Itse haluan pitää etäusyyttä vieraisiin ( pitkään jopa työkavereihin) puhumalka " mun tytöstä" mainitsematta lapseni nimeä jne. Olenkin tosin sellainen että en helposti avaudu yksityisasoistani.

Joo, mua kanssa ärsyttää. Samoin se, kun alkaa heti käyttää upouuden tuttavuuden lempinimeä, koska kuulee muiden kutsuvan ihmistä sillä nimellä.

Ärsyttää. Tuo on tapana mm. täällä Etelä-Lapissa. Ihmiset puhuvat kaikkialla kuin kuulija tuntisi koki suvun, työyhteisön, entiset poikakaverit ja siskon lapset. Puheessa vilahtavat kotitalojen nimet ja tapahtumat, joista ei ole mitään hajua.

Kysyn kyllä usein "kuka on tämä Jani, josta kerrot" tai "Missä sijaitsee tämä Uhtuanköljännyhtä", mutta oikeastaan se ei edes ole tarpeen. Ei sillä ole väliä kuuntelenko tai ymmärränkö. Pääasia on, että toinen saa puhua ja minä olen hiljaa :D

Muutama kaveri/tuttu puhuu noin ja yleensä nuo tarinat menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos tarina on oikeasti kiinnostava, saatan kysyä tarkennusta henkilöstä, mutta muuten vain nyökkäilen ja hymähtelen kuin mikäkin lammas. :D

Joo, tai ainakin ihmetyttää että mitä se toinen ajattelee kun ei kerro kuka se "Pasi" on josta puhutaan. Jos vaikka joku alkaa kertoa, että "oltiin Pasin kanssa katsoos se uus leffa", niin kainosteleeko hän kertoa "hei, mulla on yks mies jota tapailen nykyään, semmonen Pasi" vai eikö hän vaan tajua, että vaikka hän tietääkin kuka on Pasi niin ei se toinen sitä tiedä ellei hänelle ole sitä kerrottu? Vai muu, mikä? Osaisko ne avata tätä asiaa, jotka tapaavat puhua tuolla tavalla?

up

Mulla yksi sukulainen tekee tätä, ja mä en vaan oikeasti jaksa kysyä enää että kuka Elina ja kuka Juha jne kun niitä nimiä vilahtelee yhdessä tarinassa aina useita ja varmasti hän tietää ettei mulla ole hajuakaan ketä ovat! Mutta niin, näille tyypeille taitaa olla tärkeintä vaan se että pääsevät kuulemaan omaa ääntänsä, ja että näytän siltä että kuuntelen.

Mä tiedän hyvin fiksujakin ihmisiä jotka harrastaa tuota, siksi kiinnostaisi.

7