Lue keskustelun säännöt.
Vuodeksi Etelä-Amerikkaan miehen työn perässä, lähtisitkö?
15.08.2013 |
Miehelle on ehdotettu työkeikkaa Brasiliaan vuodeksi. Tarkemmin ei vielä tiedetä mitään, päättävä taho palaa lomiltaan vasta ensi kuun alussa jolloin saadaan tietää miten perheelle mahdollisesti on järjestetty vakuutukset ja muut, vai onko.
Lähtisitkö sinä? Tammikuusta tammikuuhun, ja meillä on kaksi lasta 2v ja 4v. Au pairia mietin, että otettaisiin Suomesta mukaan.
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 20:57"]
En ikinä Brasiliaan enkä varsinkaan lasten kanssa. Brasilia on yksi vaarallisimmista maista.
Esim Nokian työntekijöiden ei ole pakko matkustaa työmatkalle Brasseihin, koska firman matkustussuosituksisissa Brasilia on määritelty niin vaarallisesksi maaksi, että työntekijä voi halutessaan kieltäytyä matkustamasta sinne.
Mun nykyisessä työpaikassa taas toimitaan niin, että jos menee Brasiliaan työmatkalle on meillä suora yksityiskuljetus lentokentältä hotelliin, palaverit pidetään hotellin kokoustiloissa ja hotellista ei poistuta edes illalla.
En siis haluaisi istua neljän seinän sisällä koko aikaa siellä asuessa.
[/quote] Tuohan on ihan standardikaytanto joka paikassa etta lentokentalta suoraan kokouspaikalle ja joku firman edustaja on vastassa. Ei ainakaan USAssa jateta ketaan omin nokkinensa toilailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 20:57"]
En ikinä Brasiliaan enkä varsinkaan lasten kanssa. Brasilia on yksi vaarallisimmista maista.
Esim Nokian työntekijöiden ei ole pakko matkustaa työmatkalle Brasseihin, koska firman matkustussuosituksisissa Brasilia on määritelty niin vaarallisesksi maaksi, että työntekijä voi halutessaan kieltäytyä matkustamasta sinne.
Mun nykyisessä työpaikassa taas toimitaan niin, että jos menee Brasiliaan työmatkalle on meillä suora yksityiskuljetus lentokentältä hotelliin, palaverit pidetään hotellin kokoustiloissa ja hotellista ei poistuta edes illalla.
En siis haluaisi istua neljän seinän sisällä koko aikaa siellä asuessa.
[/quote] Tuohan on ihan standardikaytanto joka paikassa etta lentokentalta suoraan kokouspaikalle ja joku firman edustaja on vastassa. Ei ainakaan USAssa jateta ketaan omin nokkinensa toilailemaan.
[/quote]
Ei todellakaan ole USAssa standardikaytanto. Tyomatkalla oleva vuokraa lentokentalta auton ja ajelee silla kokouspaikkaan, firmaan jossa vierailee, tms. Jos on vieraassa maassa, silloin isantafirma pitaa tarkemmin huolta jos siis vieras ei ilmoita etta hoitaa kuljetuksensa, iltaviihteet jne itse.
Asuimme vuosia Argentiinassa (Buenos Aires) ja pala sydäntä jäi Etelä-Amerikkaan.
Jos olet ns. suomalainen tavis, sopeutumishaasteita saattaa olla edessä, mutta jos olet ns. avoin ja kansainvälinen ja ajattelet, että elämän ei tarvitse olla samanlaista kuin Suomessa ollakseen hyvää, tulet nauttimaan vuodesta ;)
Itse olin se suomalainen tavis ja ekat puoli vuotta taisin pillittää joka päivä. Pelkäsin rikollisuutta, räikeä köyhyys särki sydäntä, kaipasin kaikkea tuttua ja turvallista (olin muuttaessani parikymppinen). Sitten löysin paikkani uudessa maassa ja aloin nauttia täysin siemauksin elämästämme kutkuttavan mielenkiintoisessa miljoonakaupungissa.
Elämä oli aikamoinen mikstuura onnea, iloa, nautintoa, surua, myötätuntoa, suuttumusta, adrenaliinia ja endorfiinia vuorotellen. Tuntui, kuin eläisin täydesti ja kaikilla aisteilla. Kuin oppisin enemmän lyhyessä ajassa siellä, kuin vuosien aikana Suomessa. Meni muuten 3 vuotta ennen kuin kävin Suomessa uudelleen ja tuntui vain hyvältä palata takaisin Etelä-Amerikkaan -olin kotiutunut.
Olimme ns. taviksia, emme ekspatteja hyvillä tuloilla ja kotiapulaisilla. Hyvä sairasvakuutus tosin oli luksusta :)
Ja älkää ottako suomalaista aupairia. Mieluummin paikallinen, sujuvasti englantia puhuva, joka tuntee kulttuurin ja kielen kuin omat taskunsa. Paikallinen tiedostaa, kuinka luovia ja välttää esim. turvallisuusriskit.
En ikinä antaisi lapsiani kokemattoman, suomalaisen teinitytön (tai pojan) hoidettavaksi Etelä-Amerikassa. Nuorelle liian suuri vastuu ja ellei ole perehtynyt kulttuuriin, todennäköisesti tekee kaikki klassiset virheet, kuinka rikollisten huomio kiinnitetään.
Se Argentiinassa asunut.
Kyllä lähtisin, kun lapsetkin on noin pieniä. Ilman muuta! Voi kun pääsisikin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hetken epäilystäkään etten lähtisi. Lapsetkaan ei vielä ole edes koulussa. Tyhmä jättäisi lähtemättä.
Lähtisin heti! Omat lapseni ovat vähän isompia, mutta pärjäisin itse vielä opettajana heille. Ei epäilystäkään, etten lähtisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ilman muuta! Once in a lifetime chance :)
En ikinä Brasiliaan enkä varsinkaan lasten kanssa. Brasilia on yksi vaarallisimmista maista.
Esim Nokian työntekijöiden ei ole pakko matkustaa työmatkalle Brasseihin, koska firman matkustussuosituksisissa Brasilia on määritelty niin vaarallisesksi maaksi, että työntekijä voi halutessaan kieltäytyä matkustamasta sinne.
Mun nykyisessä työpaikassa taas toimitaan niin, että jos menee Brasiliaan työmatkalle on meillä suora yksityiskuljetus lentokentältä hotelliin, palaverit pidetään hotellin kokoustiloissa ja hotellista ei poistuta edes illalla.
En siis haluaisi istua neljän seinän sisällä koko aikaa siellä asuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtisin, kun lapset on noin pieniä vielä! Kouluikäisten viemistä miettisin tosi tarkkaan. Muista kuitenkin, että Brasiliassa elintasoerot on hurjat ja olette siellä niitä "rikkaita". Elämä on aika paljon rajoitetumpaa kuin täällä ja ehkä hiukan häkkilintumaista. Henki ei siellä suunnassa ole kovinkaan arvokas, jos jotain ryöstettävää on. Mutta tää on pelottelua. Varovaisuus ja uusi asenne tarvitaan, mutta kyllä siitä järkevä ihminen selviää ja rakentaa mukavan elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Brasiliaan en, muualle sitten harkintana.
Suomalaisena vaaleana lapset on tosi vaarassa siellä. En ikinä voisi olla rauhallinen ja jos jotain sattuu, en antaisi itselleni anteeksi.
Lähtisin heti, jos oma ura ei siitä suuremmin kärsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en tod. Etelä-Afrikassa rikollisuus rehottaa ja naisia raiskataan ihan järjettömästi.
Samaa mieltä, ei Brasiliaan, tätä puhui myös siellä vuosia asunut ystäväni. Ei halua takaisin.
Rio de Janeiro ja Sao Paulo on tosi vaarallisia ja likellä oleva Amazon sademetsä aiheuttaa sen, että joutuu ottamaan paljon rokotuksia.
et voi juoda kraanavettä ja syödä missä tahansa.
Ranoilla isot saasteet ja virtaukset.
On siellä mukaviakin paikkoja esim. Florianópolis. Se on perheelle hyvä paikka.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 21:03"]
No en tod. Etelä-Afrikassa rikollisuus rehottaa ja naisia raiskataan ihan järjettömästi.
[/quote] Niin, E-Afrikka on kuitenkin pikkasen eri maa....
En lähtisi Brasiliaan, vaikka muuten aina tuollaisten ulkomaankeikkojen puolesta puhunkin. Koen maan aivan liian vaaralliseksi.
En lähtisi noin lyhyeksi aikaa. Juuri kun alkaa sopeutua ja tottua uuteen maahan niin onkin no poislähdön aika. Mieluummin vähintään 2 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 21:15"]
Brasilia on kulttuurisesti todella rikas ja monipuolinen maa, puhumattakaan upeasta luonnosta ja elämäniloisista ihmisistä. Lähde ihmeessä, vuosi kuluu todella nopeasti ulkomailla asuessa (aika menee paljon nopsempaan kuin kotimaassa) ja takaisin palatessa olette monta ainutlaatuista kokemusta rikkaampia.
Itsekin asun ja työskentelen suomalaisittain "vaaralliseksi" luokitellussa maassa (Meksikossa) tällä hetkellä, mutta en ole ikinä kohdannut aidosti vaarallisia tilanteita, en edes eteläisimmissä osavaltioissa. Maalaisjärjellä ja avoimella asenteella pärjää, ja pysyttelemällä turvallisiksi luokitelluilla alueilla; ei tässä maailmankolkassa tarvitse pelätä henkensä edestä koko ajan, vaikka se Suomesta käsin katsottuna siltä ehkä tuntuukin ;)
[/quote]
Missa pain Meksikoa asut? Kayn taalla tyomatkoilla USAsta, nyt olen Monterreyssa.