Koiran otto + vauva tulossa

[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 14:44"]

Mä nyt oon vähän jäävi vastaamaan kun en suosittele koiran ottamista IKINÄ, missään elämäntilanteessa, mihinkään perheeseen mutta ihan mielenkiinnosta: miten sä päättelit että olis helpompaa siinä vaiheessa kun lapsi on 1v.? Onko sulla lapsia ennestään?

Ihmisillä on jännä mielikuva että lapset on haastavimmillaan ihan pikkuvauvoina. Kolmen lapsen kokemuksella voin sanoa että 1-3 -vuotias voi olla miljoona kertaa haastavampi kuin vastasyntynyt. 1v. yleensä valvottaa öisin, pukeminen on vaikeampaa jne.

[/quote]

Heheh. Kolmen lapsen kokemuksella sanot, miten asiat ovat? Onko sinulla ollut koiraa? Jos ei, niin minua kiinnostaa mistä noin voimakas mielipide? Tietenkään en voi vielä tietää, millainen vauvasta tulee, onko aika leppoisaa vai hyvinkin haastavaa. Minun piti kirjoittaa tuohon +1v, eli katsomallahan sen näkee miten asiat sitten rullaantuu. Samaa en voi tietää koirastakaan onko sen pentuaika helppoa vai vaikeaa, mutta rodun tuntien ja koirista paljon kokemusta omaavana osaan varautua millaista se on.

No, kukin kaipaa huomiota vuorollaan... kyllähän sitä mieskin kaipaa, mutta en usko että ajan jakaminen olisi kuitenkaan ihan mahdotnta. Minulle koirat ovat kuitenkin enemmän elämäntapa ja tykkään harrastella niiden kanssa, siksi olen varma että sellainen jossain vaiheessa kuitenkin tulee. En kuitenkaan nykyiseen kerrostalokämppään sellaista haluaisi, mutta tulevaisuudessa pääsemme luultavasti muuttamaan enemmän maan tasolle puutaloon. Kukaan ei ole vielä kertonut kokemuksiaan, missä kaikki olisi onnistunut vauvan ja pennun kanssa, pitääpi jäädä odottelemaan ja tuumimaan ihan rauhassa. :)

Mulle äidit opastivat vela-ketjussa ettei lapsen tulo hirveästi elämää muuta, joten ota ihmeessä koira jos haluat :)

En suosittele missään nimessä.

Oikeasti lapset ovat vasta 10-12 vuotiaita kypsiä edes ulkoiluttamaan yksin (pientä, tottelevaista) koiraa, mutta tätähän ap ei koirakuumeessaan halunnut varmaan kuulla...

[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 17:12"]

En suosittele missään nimessä.

Oikeasti lapset ovat vasta 10-12 vuotiaita kypsiä edes ulkoiluttamaan yksin (pientä, tottelevaista) koiraa, mutta tätähän ap ei koirakuumeessaan halunnut varmaan kuulla...

[/quote]

:D halunnut kuulla? Olettepa kommentoijia! Minä olin 10v. itse kun meille tuli perheeseen koira. Vein reippaasti koiran ulos aina päivälenkille, usein myös illalla. Tutuillani 8-vuotiaat vievät usein perheen koiran lenkille ihan itsekseen. On ehkä tämäkin vähän yksilöllinen, opetettavissa oleva juttu? Tietenkään en 6-vuotiasta laskisi yksin pihapiiriä kauemmas villin pennun kanssa, mutta en nää syytä miksei vähän vanhempaa.

hei ap! sait alkuun kuusi vastausta joissa kaikki ovat sitä mieltä että ei pentua ja vauvaa samaan aikaan, mutta et noteerannut asiaa lainkaan vaikka sitä itse kysyit! sitten vaan jäät odottamaan että edes joku sanoisi omasta kokemuksestaan että se onnistuu varmasti ja sen perusteella hankit sen koiran. Mitä ap siis täällä edes kyselee kun ei neuvoja usko ... hohhoi vaan.

Jos lapsi on ensimmäisesi et voi kuvitella vielä millaista vauva-aika on. En tiedä oletko voinut raskausaikana hyvin mutta jos vauva syntyy maaliskuussa on raskaus vielä aika alussa. Olen töissä NKL:lla ja voin sanoa että monenlaista mutkaa voi tulla matkaan aivan yllättäen hyvin terveillekin odottajille  ja siinä jää lemmikit vähälle huomiolle. Et välttämättä pysty huolehtimaan koirasta kuten tiedät että pitää huolehtia, koira saattaa joutua toisaalle hoitoon. jos odotusaika menee hyvin koira tutustuu vauvaan ja ihanasti vanuilette yhdessä, ok. entäs jos pentu puree leikkiessään vauvaa? mieti nyt kaikki vaihtoehdot kunnolla, koirakuumeen saa siirrettyä vaikka monta vuotta, keskity lapseen enemmän. Mulla lapset 2 ja 4 v ja kania kummempaa en edes harkitsisi lemmikiksi.

No, mä sanoisin että vauva-aika on ihan hyvää aikaa koiran suhteen, jos ei ole mitään hirveän aikaa vieviä ja vaikeasti järjestettäviä koiraharrastuksia, ja jos koira on ns. normaali eikä todella vaativa. Siinähän se koira ulkoilee vaunulenkeillä, joku on enimmäkseen kotona ja elämä on tasaista. Voi olla joskus vaikeaa miettiä aamu- ja iltapissatukset jos asuu kerrostalossa ja on talvi, eikä ole puolisoa vahtimaan vauvaa/ulkoiluttamaan koiraa, mutta muuten aika helppoa. Mutta vaikeus alkaa sitten, kun palataan työhön ja alkaa päivähoito, milloin se sitten kenelläkin on. Aamut ja illat on muutenkin kiireisiä, jos ei ole sitten mahdollista tehdä puolta päivää tai lomittaa työvuoroja. Se oli sitä aikaa, kun olisin toivonut ettei olisi koiria, kun ei niille meinannut riittää millään aikaa muuta kuin viikonloppuisin.

Jos ei ole ennen ollut koiraa tai lasta, ei ehkä osaa ajatella sitä "arkea". Jos on jo koiria ja vaikka lapsiakin, ja tietää mitä se on, niin vauvaa edeltävä aika on mielestäni hyvä aika lisätä koiralukua, jos sille on tarvetta.

Ei kannata. Voit joutua luopumaan vauvasta, jos koirasi on allerginen tai tule toimeen sen kanssa.

Ei kannata. Mun kaveripiirin kaikki koiraihmiset otti vastoin neuvoja koiran siinä vaiheessa, kun oli tiedossa lapsi lähivuosina. Itse sain hiukan ennen lapset heitä ja tajusin heti, ettei siinä tilanteessa koira ole kuin riesa. No, eihän nuo tietenkään sitä uskonut ja en viitsinyt kauheasti jankuttaa. Lapsen synnyttyä koirista tuli riesoja. Toinen sai sopivasti allergian varjolla työnnettyä koiran siskolleen. Toinen on myöntänyt monesti, että antaisi koiran pois, jos joku vaan huolisi hankalan sekarotuisen.

Lapset syö oikeasti ajan ihan täysin. Ehkä äitiysloma vielä menee, mutta sitten kun menee töihin, niin siinä on niin tiivis rumba, ettei koiralle tahdo riittää aikaa. Aamulla pitäisi koirakin viedä ulos, kun aamut ennen töihin lähtöä on muutenkin härdelliä. Sitten palaat töistä kiukkuisen ja nälkäisen lapsen kanssa, niin ekana taas koira ulos jne. Ei kannata.

Suunniteltiin hankkia koira ensi keväänä myös, mutta meille syntyy nyt marraskuussa vauva ja tuntuu, että on silloin keväällä vielä kuitenkin aika pieni. Ei varmasti rahkeet riittäisi koiran kouluttamiseen ja vauvan hoitoon.

mitä ihmeen mutisijoita täällä on  :D Meillä on menny hyvin. Koiran kas voi olla ku vauva nukkuu ja lenkillä käydään yhdessä se on vauvallekin hyväksi. ihme laiskimuksia ja mukavuudenhaluisia toiset haluaa haasteita ja tuntee elävänsä kun saa niitä. Tädilläni oli hevostalli, lampaita, kissoja ja koiria kun lapsi syntyi. Hyvin on elukat elossa ja reippaita saa tarpeeksi liikuntaa.

Ihan riippuu omasta jaksamisesta ja elämäntilanteesta (omakoti tai rivitalo asuminen tuo helpotusta)

meillä oli koiria ennen kuin lapsi syntyi ja täytyy myöntää, koirat jäivät vähemmälle huomiolle. Mutta toisaalta kun koiria oli aina huomioitu super paljon niin se vähempi-huomio on meillä enemmän kuin monessa muussa koirataloudessa huomioidaan koiria!

Jos otatte pennun niin se pentu itse kasvaa siihen tilanteeseen.

En mitenkään suosittele koiranpentua samaan syssyyn vauvan kanssa omien kokemusten perusteella. En siis mitenkään. Siinä on sulla sitten kaksi vaativaa pakettia, joita on tosi hankala molempia hoitaa hyvin. Ihan itsesi vuoksi kannattaa lykätä koiran ottamista ja katsoa, miten arki lapsen kanssa alkaa sujumaan. 

Komppaan edellistä. Mutta lisäksi yhteiselo voi olla kaikkein haastavinta siinä vaiheessa kun lapsi jo liikkuu, mutta ei ymmärrä/tottele kieltoja (kuten älä syö koiran kakkaa, älä kävele pissalätäkköön...). Sinuna ehkä kuitenkin odottaisin koiran hankkimista siihen kunnes lapsi on vähintään 2-3 v. 

Lapsi, joka on lähtenyt juuri liikkelle (konttaa, kävelee) on kaikkein alttein koiran puremille. Lapsi ottaa vielä lujasti kiinni kaksin käsin ja voi satuttaa koiraa (ja satuttaakin jos vain saa tilaisuuden) eikä ymmärrä omia voimiaan tai koiran yrityksiä varoittaa. Tuo aika on tosi työlästä vaikka koira olisi jo vanha ja kärsivällinen, ja jos koira on nuori niin voin kuvitella että vielä työläämpää.

Odottele, että lapsi ymmärtää puhetta ja osaa säädellä voimiaan, niin nautitte kaikki koiran kanssa elämisestä enemmän. :)

Minulla on kaksi lasta ja kolme koiraa. En suosittele ottamaan yhtä aikaa. Voitte haluta lisää lapsia, joku voikin olla allerginen, pentu voi olla normaalia haastavampi tapaus, sinä voit sairastua raskauden/synnytyksen yhteydessä...

Ja ennen kaikkea. Suosittelen, että nautit vauvaan tutustumisesta ja että nautit myös pennun pentuajasta. Ehdit kyllä myöhemmin.

En suosittele minäkään. Minulla kolmas lapsi tulossa ja 3 koiraa. Pentu vaatii oikeasti aikaa ja sitä ei vauvan kanssa liikene. Se jää sitten koiran peruskoulutuksesta pois.

Mä nyt oon vähän jäävi vastaamaan kun en suosittele koiran ottamista IKINÄ, missään elämäntilanteessa, mihinkään perheeseen mutta ihan mielenkiinnosta: miten sä päättelit että olis helpompaa siinä vaiheessa kun lapsi on 1v.? Onko sulla lapsia ennestään?

Ihmisillä on jännä mielikuva että lapset on haastavimmillaan ihan pikkuvauvoina. Kolmen lapsen kokemuksella voin sanoa että 1-3 -vuotias voi olla miljoona kertaa haastavampi kuin vastasyntynyt. 1v. yleensä valvottaa öisin, pukeminen on vaikeampaa jne.

Lisään vielä.. ja kaikista haastavinta meillä on tällä hetkellä 9 -vuotiaan kanssa, koska hänellä on ongelmia koulussa. Tarkoitan vaan että myös isommat lapset vaatii paljon huomiota.

Kyllä. Minulla lapset alakouluikäisiä ja voin kertoa, että vauva-aika oli sitten leppoisaa aikaa!