Keliakiaako?

Voi olla keliakiaa. Keliakia oireilee eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Tuo aterian jälkeinen vatsakipu tai ripuli ovat kai aika tyypillinen oire keliakiassa. Mutta voisi olla laktoosi-intoleranssiakin, mikäli olet syönyt laktoosista ruokaa?

Hyvä että olet hakeutunut lääkäriin, pyydä että tekevät ainakin verikokeen, jossa katsotaan vasta-aineet keliakian vuoksi. Sillä pääsee jo alkuun.

Jos sinulta löytyy keliakia, niin kannattaa ehdottomasti tutustua keliakialiiton verkkosivuihin. Siellä on luotettavaa ja ajantasaista tietoa asiasta.

t. melko tuore keliaakikko

Minulla samat oireet mutta ei keliakiaa. Ilmeisesti kaikki missä on hiivaa aiheuttaa minulla ongelmia.

Kiitos vastauksista. Maitotuotteita en syö, koska olen maitoallergikko. Muuten olisinkin epäillyt laktoosi-intoleranssia.

Hiivatuotteistahan tämä voi myös johtua. Pidän senkin mielessä ja vähennän niitä, jos tämä ei ole keliakiaa.

Ap

Tilatkaa Food Detective -testi. Siitäkin voi saada selvyyden turvottelun ja kivun lähteestä.

Helikobakteeria on 1:llä 7:stä eli tosi paljon.

Kakkanäyte kertoo jo paljon.

Yleisyys

Helikobakteeri-infektio on yleinen ja se on yhteydessä hygieenisiin oloihin. Kehitysmaissa kahdeksalla kymmenestä aikuisesta on helikobakteeri. Suomessa hygienian osuus näkyy siinä, että vanhemmissa ikäluokissa, jotka viettivät lapsuutensa vähemmän hygieenisissä oloissa, helikobakteeria on selvästi enemmän kuin nuorissa ikäluokissa. 70-vuotiaista yli puolella on bakteeri, 30–50-vuotiaista noin neljäsosalla ja vuoden 1990 jälkeen syntyneillä vähemmän kuin yhdellä kymmenestä.

Helikobakteeri ja sairaudet

Helikobakteeri tarttuu lapsiin ilmeisesti vanhemmilta tai isovanhemmilta. Kun lasten vanhempien helikobakteeri-infektioiden määrä on vähentymässä, sen avulla myös lasten tartunnat vähenevät. Infektio on useimmiten oireeton.

Noin 1–2:lla kymmenestä bakteerin saaneesta infektio aiheuttaa mahatulehduksen, johon joskus voi liittyä ulkustaudin (mahahaavan) kehittyminen (ks. «Peptinen ulkustauti ( "mahahaava" )»1). Ilmeisesti helikobakteeriin voi liittyä myös lievempiä vatsaoireita. Epämääräisten ylävatsavaivojen (ks. «Ylävatsavaivat (dyspepsia)»2) syynä on helokibakteeri aika harvoin, sillä sen häädön jälkeen vain 10 - 15 % on vuoden kuluttua oireeton. Helikobakteeri-infektio lisää mahasyövän vaaraa 2–6-kertaisesti.

Infektion tautikirjo

Helikobakteeri aiheuttaa aina tulehdusreaktion mahan limakalvolla. Akuuttiin infektioon liittyy voimakas granulosyyttivaltainen tulehdusreaktio. Oireina esiintyy ylävatsakipuja, pahoinvointia, oksentelua ja pulauttelua. Oksennuksen mukana tuleva hapoton mahaneste on infektiivistä. Akuuttia gastriittia seuraa voimakas immuunivaste, jolloin tulehdusreaktio kroonistuu. Aluksi kehittyy pinnallinen gastriitti, joka vuosien saatossa etenee krooniseksi, ja edelleen atrofiseksi gastriitiksi, jolloin bakteeri menettää kasvumahdollisuutensa.

Helikobakteeria esiintyy noin 85 %:lla gastriittipotilaista, runsaalla 90 %:lla pohjukaissuolihaavaa sairastavista ja 70 %:lla mahahaavapotilaista. Mahasyöpäpotilaista noin 70 % kantaa helikobakteeria, ja helikobakteeripositiivisuuteen liittyy 1,6–6-kertainen mahasyövän riski, mutta alle 1–3 %:lle infektoituneista kehittyy jossakin elämänvaiheessa mahasyöpä. Sen sijaan mahansuun syövän (kardiakarsinooman) ja helikobakteerin välinen riskisuhde on käänteinen (0,6).

Primaaripreventio

Koska helikobakteerin tartuntatiet tunnetaan huonosti, väestötasolla ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia primaaripreventioon. Yksilötasolla on muistettava, että bakteeria kantavan henkilön mahaneste on tartuttavaa joutuessaan infektoitumattoman henkilön mahan limakalvolle. Huonosti puhdistetut ja desinfioidut gastroskoopit ja biopsiapihdit saattavat levittää infektiota, samoin aiemmissa mahatutkimuksissa käytetyt letkut.

Lapsen riski saada infektio on lisääntynyt, jos hänen vanhemmillaan, etenkin äidillä, on helikobakteeri-infektio

Rokotetta helikobakteeri-infektioon on kehitetty jo useita vuosia. Rokotteessa on käytetty adjuvanttina koleratoksiinia tai Escherichia coli -bakteerin lämpölabiilia toksiinia ja helikobakteerin ureaasientsyymin beeta-alayksikköä immunogeeneina. Toimivan rokotteen tulisi estää infektoituminen, mutta myös kyetä hävittämään jo syntynyt infektio. Toistaiseksi tällaista rokotetta saadaan vielä odottaa.