Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vakava masennus ja parisuhde.
27.08.2013 |
Kokemusta? Miten jaksaa kun kaikki asiat kääntyy riidoiksi. Tiedän että iso osa on masentuuneen syytä. Tässätapauksessa minun. Ero on joka päivä mielessä ja kun hyvä päivä on, en todellaakaan tahdo erota. Tiedän että puolisolta vaaditaan pitkää pinnaa. Mutta mihin asti hän jaksaa. Erota vai olla yhdessä? parisuhdeterapiaan?
Kommentit (26)
Yksi hyvä neuvo sulle; älä ikinä kysele tosissasi neuvoja elämääsi täältä persepalstalta. ÄLÄ tee niin. Äläkä ainakaan pidä niitä "neuvoja" ikinä yhtään minään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 12:11"]
Yksi hyvä neuvo sulle; älä ikinä kysele tosissasi neuvoja elämääsi täältä persepalstalta. ÄLÄ tee niin. Äläkä ainakaan pidä niitä "neuvoja" ikinä yhtään minään.
[/quote]
Tottakai sitä tekee itse omat päätökset. Mutta joskus on pakko kuulla muiden mietteitä. ne, että joku toinen kertoo omista kokemuksista, on....no, ei ne aikanaan vääriä ole.
Meidän suhteessa minä (nainen) olen se vakavasti masentunut. Meillä auttaa se, että mies on hankkinut tietoa masennuksesta jonkin verran ja lisäksi ollut pari kertaa terapiassa mukana. Siellä saanut halutessaan purkaa omia tuntojaan tai vain kuunella terapeutin kertomaa näkökulmaa tilanteisiin / käytökseeni.
Lisäksi auttaa se, että nyt (kun mieliala menossa parempaan suuntaan) jaksan ja muistan taas harkita sanomisiani paremmin.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 12:47"]
Meidän suhteessa minä (nainen) olen se vakavasti masentunut. Meillä auttaa se, että mies on hankkinut tietoa masennuksesta jonkin verran ja lisäksi ollut pari kertaa terapiassa mukana. Siellä saanut halutessaan purkaa omia tuntojaan tai vain kuunella terapeutin kertomaa näkökulmaa tilanteisiin / käytökseeni.
Lisäksi auttaa se, että nyt (kun mieliala menossa parempaan suuntaan) jaksan ja muistan taas harkita sanomisiani paremmin.
[/quote]
Kiitos.
Voihan sitä kirjoittaa mitä tahansa hienoa, mutta totuus on, että masentuneen ympärillä olevilla läheisillä on ihan kamalaa.
Olen itse joskus ollut masentunut ja se saastuttaa kaikki perheenjäsenet.
Kaikilla on kurjaa ja ahdistavaa, kun yksi sairastaa ja masentuneisuus vaan syvenee.
En tiedä miten kenenkään hermot kestää joka pv. koettaa kestää masentunutta lähellään. Kun masentunut vie kaiken ilon ja hauskuuden elämästä, kaikkia alkaa ahdistaa.
Minun masennus alkoi synnytyksen jälkeen ja siitä selvisin. Onneksi, sillä muuten varmaan perhe olisi hajonnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 23:48"]
Mielenterveysongelmainen = hullu, varsin yksinkertaista, eikö vain, Kun on katsellut mieleltään sairaan ihmisen kanssa elämistä, maailmaa tarkastelee muuten kuin vaaleanpunaisten lasien läpi. Edelleen ihmiselämä on liian lyhyt itsensä kiduttamiselle, myös täyspäisiä kumppaneita riittää jokaiselle. Tai joskus voi olla yksin, sillä parisuhteet ovat useimmiten piikki pyllyssä.
[/quote]
Tämän takia minäkin haluaisin erota. Olen se masentunut osapuoli, enkä jaksa enää kun tuntuu että kaikki alamäet meidän suhteessa ja perhe-elämässä on sen syytä, että minä en pysty olemaan onnellinen.
Lapset kärsii. Mies kärsii. Kaikki kärsii koska minä en voi olla terve.
En halua olla mieheni unelmien esteenä ja toivoisin että lapseni saisivat äitipuolen joka pystyisi heitä hoitamaan ilman kiukkua ja väsymystä. Tiedän, että minun kanssa elämäminen on jotain ihan muuta kuin normaalin ja terveen. Joka päivä mietin lähtöä, mutta en tiedä minne. En pysty pienellä eläkkeelläni maksamaan asuntoa jossa lapsilla olisi edes yhteinen huone ja huonekaluja. Ehkä vain lähden lopullisesti pois. Niin en pilaa toisten elämää.
[/quote]
Pitää nyt sen verran vastata tähän. ymmärrät kai että juurikin sillä "lopullisesti" pois lähtemisellä (tarkoitit sitten katoamistemppua tai itsemurhaa) pilaat ihan varmasti lastesi loppuelämän. Ei tuollaisesta pääse yli, syyttävät varmasti itseään. En suosittele! Erota voitte kyllä, jos sinusta tuntuu ettet ole edes matkalla parempaan suuntaan, mutta älä kokonaan häviä.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 23:48"]
Mielenterveysongelmainen = hullu, varsin yksinkertaista, eikö vain, Kun on katsellut mieleltään sairaan ihmisen kanssa elämistä, maailmaa tarkastelee muuten kuin vaaleanpunaisten lasien läpi. Edelleen ihmiselämä on liian lyhyt itsensä kiduttamiselle, myös täyspäisiä kumppaneita riittää jokaiselle. Tai joskus voi olla yksin, sillä parisuhteet ovat useimmiten piikki pyllyssä.
[/quote]
Tämän takia minäkin haluaisin erota. Olen se masentunut osapuoli, enkä jaksa enää kun tuntuu että kaikki alamäet meidän suhteessa ja perhe-elämässä on sen syytä, että minä en pysty olemaan onnellinen.
Lapset kärsii. Mies kärsii. Kaikki kärsii koska minä en voi olla terve.
En halua olla mieheni unelmien esteenä ja toivoisin että lapseni saisivat äitipuolen joka pystyisi heitä hoitamaan ilman kiukkua ja väsymystä. Tiedän, että minun kanssa elämäminen on jotain ihan muuta kuin normaalin ja terveen. Joka päivä mietin lähtöä, mutta en tiedä minne. En pysty pienellä eläkkeelläni maksamaan asuntoa jossa lapsilla olisi edes yhteinen huone ja huonekaluja. Ehkä vain lähden lopullisesti pois. Niin en pilaa toisten elämää.
[/quote]
Sinun olisi syytä kertoa näistä itsetuhoisista ajatuksistasi hoitohenkilökunnalle. Todennäköisesti lääkityksesi ei ole kunnossa. Tarvitset myös muuta tukitoimia tervehtyäksesi näistä ajatuksistasi. Lähteä vain pois ja jättää lapset - tajuat varmaan itsekin, etteivät ne ole terveitä.
Jos haluat erota, miksi ihmeessä sinun pitäisi vielä ostaa oma asunto, jos rahasi eivät riitä siihen? On olemassa vuokra-asuntojakin. Minä muutin kaupungin vuokra-asuntoon luksustalosta, pois eksäni ulottuvilta, pois hänen sairastuttavasta vaikutuksestaan, enkä ole katunut. Minulle terveys on tärkeämpi kuin raha ja kulissien ylläpito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä asun masennuksesta kärsivän miehen kanssa ja vaikka joskus huonoina aikoina on rankkaa, niin ne hyvät hetket ovat kuitenkin niin hyviä että sitä jaksaa. Sitä kuitenkin oppii suhtautumaan siihen masennuskauteen aika realistisesti, tietää että se kiukuttelu ja itsesäälissä rypeminen on väliaikaista ja hyvä kausikin koittaa vielä. Toki mieheni syö lääkkeitä ja tiedän että huonot ajat ovat aika lyhytaikaisia.
Olen jättänyt psykoottistasoisesti oireilleen masentuneen mieheni kymmenen vuotta sitten. Pakkotoimi jotta itse ja lapset selvisimme.
En kadu, mies on edelleen hyvin sairas.Eikä pysty olemaan isä lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisin, että terve puolisko lähtisi. Pysymällä hänkin sairastuu, ihmiselämä on liian lyhyt hullun kanssa elettäväksi. Lapset terveelle ja hullu tunkiolle.
Miksi parisuhdeterapiaan? Miksei yksilöterapiaan? Jos sinä olet masentunut, sinua pitää hoitaa. Jos ongelmien ydin on parisuhteessa, sitten toki pariterapiaan.
Miksi haluat erota? Riitojenko vuoksi?
Onko sulla minkäänlaista käsitystä, miksi olet masentunut? Oletko käynyt psykiatrilla ja saanut tuon diagnoosin?
Ero tuskin auttaa sua tai helpottaa masennustasi, ellei sitten oikeasti ole niin, että olet parisuhteessa ihan vääränlaisen ihmisen kanssa ja parisuhde ja puoliso ruokkivat masennustasi.
Riitojen syyt eivät koskaan ole vain toisen syytä, riitaan tarvitaan kaksi. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi sellaista ihmistä, jotka osaavat tehdä kompromisseja, tukea toisiaan ja jaksavat jakaa myös raskaat vaiheet elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 23:34"]
Toivoisin, että terve puolisko lähtisi. Pysymällä hänkin sairastuu, ihmiselämä on liian lyhyt hullun kanssa elettäväksi. Lapset terveelle ja hullu tunkiolle.
[/quote]
ETTÄ MITÄ??? masentunut = hullu?? voi luoja mitä ihmettä aikuinen voi puhua.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 23:37"]
Miksi parisuhdeterapiaan? Miksei yksilöterapiaan? Jos sinä olet masentunut, sinua pitää hoitaa. Jos ongelmien ydin on parisuhteessa, sitten toki pariterapiaan.
Miksi haluat erota? Riitojenko vuoksi?
Onko sulla minkäänlaista käsitystä, miksi olet masentunut? Oletko käynyt psykiatrilla ja saanut tuon diagnoosin?
Ero tuskin auttaa sua tai helpottaa masennustasi, ellei sitten oikeasti ole niin, että olet parisuhteessa ihan vääränlaisen ihmisen kanssa ja parisuhde ja puoliso ruokkivat masennustasi.
Riitojen syyt eivät koskaan ole vain toisen syytä, riitaan tarvitaan kaksi. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi sellaista ihmistä, jotka osaavat tehdä kompromisseja, tukea toisiaan ja jaksavat jakaa myös raskaat vaiheet elämässä.
[/quote]
Käyn terapiassa, ja diagnoosi saatu. Parisuhdeterapiaa että opimme ymmärtämään toisiamme, jos siinä on mitään järkeä. Ja puolisoni saisi purkaa paineita. Onhan se totta että "... niin hyvässä ja pahassa...." mitä luvattiin, kait täme on yksi todella paha vastamäki. Vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 23:34"]
Toivoisin, että terve puolisko lähtisi. Pysymällä hänkin sairastuu, ihmiselämä on liian lyhyt hullun kanssa elettäväksi. Lapset terveelle ja hullu tunkiolle.
[/quote]
Miten sinä saat yösi nukuttua, ihminen? Tarkoitan, että kirjoitettuasi jotakin tuollaista... ehkä turhaa yrittää sitä sinulle selvittääkään siis alkuunkaan, mutta lyhykäisyydessään ajatusmaailmasi on äärijulma, äärikova, siis aivan kammottava. Mene itse tunkiolle.
Mielenterveysongelmainen = hullu, varsin yksinkertaista, eikö vain, Kun on katsellut mieleltään sairaan ihmisen kanssa elämistä, maailmaa tarkastelee muuten kuin vaaleanpunaisten lasien läpi. Edelleen ihmiselämä on liian lyhyt itsensä kiduttamiselle, myös täyspäisiä kumppaneita riittää jokaiselle. Tai joskus voi olla yksin, sillä parisuhteet ovat useimmiten piikki pyllyssä.
En oikein usko, että on hyvä ajatus käydä kahdessa terapiassa yhtä aikaa. Sun pitää nyt keskittyä omaan terapiaasi, ja ehkä sitten kun se on ohi, voitte miettiä pariterapiaa jos se vielä tuntuu aiheelliselta. Jos miehelläsi on tarpeita purkaa omia kokemuksiaan, voihan hänkin käydä jossain juttelemassa silloin tällöin muutaman kerran, ei siihen terapiaa tarvita.
Masennus on hirveä vastamäki, tiedän todella kokemuksesta. Oma usko elämään, perheeseen, parisuhteeseen ja kaikkeen hyvään horjui vähän väliä. Koin masennuksen kuin mielen syöväksi, joka nakertaa kaikkea hyvää ja turvallista ja paisuu paisumistaan vieden tilaa onnelta ja toivolta. Onneksi rinnallani oli ihminen, joka jaksoi uskoa parempaan huomiseen, sillä se parempi aika todella tuli. Se otti paljon aikaa ja kävin pitkään terapiassa.
Saisitkohan jostain jonkin lehtisen, jossa kuvattaisiin masennusta sairautena, jotta saisit puolueetonta tietoa sairautesi luonteesta miehellesi jaettua?
Tsemppiä ja jaksamista, toivon, ettet menetä uskoasi parempaan tulevaisuuteen.
3
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 23:48"]
Mielenterveysongelmainen = hullu, varsin yksinkertaista, eikö vain, Kun on katsellut mieleltään sairaan ihmisen kanssa elämistä, maailmaa tarkastelee muuten kuin vaaleanpunaisten lasien läpi. Edelleen ihmiselämä on liian lyhyt itsensä kiduttamiselle, myös täyspäisiä kumppaneita riittää jokaiselle. Tai joskus voi olla yksin, sillä parisuhteet ovat useimmiten piikki pyllyssä.
[/quote]
Pakko kysyä, oletko ollut ikinä parisuhteessa? Onko sinulla lapsia? Miten joku aikuinen ihminen voi olla tunteeton, mustavalkoisesti ajatteleva.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 23:48"]
En oikein usko, että on hyvä ajatus käydä kahdessa terapiassa yhtä aikaa. Sun pitää nyt keskittyä omaan terapiaasi, ja ehkä sitten kun se on ohi, voitte miettiä pariterapiaa jos se vielä tuntuu aiheelliselta.
3
[/quote]
Mihin ja mistä saatuun tietoon perustat míelipiteesi? Eivätköhän terapeutit osaa arvioida ap:n ja hänen puolisonsa voinnin ja sen mukaan järjestää terapian. Tämä tietysti vaatii yhteistyötä, mikäli terapeutit ovat eri ihmisiä.
Myös minulla on omakohtaista kokemusta masennuksessa. Masennustani ylläpiti huono parisuhde. Terapeuttini, joka oli saanut koulutuksen myös parisuhdeterapeutiksi, tarjosi mahdollisuuden, että myös puolisoni olisi voinut osallistua niihin terapiaistuntoihin, joissa käsittelimme parisuhdettani. Puolisoni kuitenkin kieltäytyi tästä oman terapiakielteisyytensä vuoksi.
Ap:lle tsemppiä. Toivottavasti saat tarvitsemasi avun ja terveytesi takaisin.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 23:34"]
Toivoisin, että terve puolisko lähtisi. Pysymällä hänkin sairastuu, ihmiselämä on liian lyhyt hullun kanssa elettäväksi. Lapset terveelle ja hullu tunkiolle.
[/quote]
Toivottavasti (ja todennäköisesti) sä et ole missään ihmisläheisessä ammatissa.
Alue: Aihe vapaa
Voisiko sanoa että kiitos vastauksista. Muutama aika hemmetin loukkaavakin siellä oli. antaa kaikkien vastata mitä haluaa. Oli siellä hyviäkin ajatuksia miksi ero olisi paras, mutta kun toista rakastaa jotenkin sitä uskoo että kaikki kääntyy paremmaksi. ne yhteiset vuodet merkkaa niin paljon ja antaa voimia. mutta ymmärrän se (jotenkin) että ero olisi paras. mutta pelkkä ajatuskin sattuu niin paljon. ja mitä se opettaa lapselle, että kun puoliso sairastuu niin ero vaan? ap.