Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Eroaminen, lapsi 13kk.

Vierailija
13.08.2013 |

Pakko tulla purkamaan tunteita tänne, kun tuntuu että pää räjähtää. En tiedä mitä tehdä ja milloin on aika erota. Suhteemme on ajautunut aivan väärille teille, kumpikaan ei ole pettänyt, mutta pahempaa on puhumattomuus, haluttomuus, arvostuksen puute.. Meillä on vasta 13kk tytär ja palasin juuri hoitovapaalta töihin. Hoidin äitiyslomalla ja hoitovapaalla kaiken mikä liittyi kotiin ja tyttäreemme - en ikinä saanut kiitosta tai en ole kertaakaan kuullut mieheltäni, että olisin hyvä äiti, vaikka itse häntä kannustan ja kehun hyväksi isäksi. 

 

Mieheni ei myöskään tee aloitetta seksiin koskaan ja se syö minua aivan kamalasti :( . Yleensä minä aina teen aloitteen, mutta kerran sitten testasin, että milloin tulee se päivä että hän tekee aloitteen jos minä en tee. No meni kaksi viikkoa ja vähän päälle eikä mitään. Kysyin sitten asiallisesti asiasta, mutta ei siitä pystytty keskustelemaan, kun mies pakenee muualle tai on vain hiljaa..

 

Tunnen itseni niin yksinäiseksi, että sattuu. Tuntuu, että mieheni ei enään tiedä mitä minulle kuuluu, eikä halua jakaa minulle mitä hänelle kuuluu. Olen yrittänyt keskustella asiasta, mutta hänen mielestään ei ole keskusteltavaa. 

 

Minulla on niin mitta täynnä, kun mietin että eläisin loppu elämäni ihmisen kanssa, jota ei kiinnosta elämäni tai ylipäätään mikä liittyy minuun. En kuitenkaan tahtoisi erota, koska en halua että minusta tulisi vain osa-aikainen äiti :(. 

 

Kertokaa viisaammat kuinka minun tulisi toimia? Onko kaikille parhaaksi, kun vain muuttaisin tyttäremme kanssa pois vai olenko vain hiljaa ja tyydyn tähän?

 

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
13.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten niin muuttaisit tyttäresi kanssa pois? Vaikka miehesi ei sinusta olisikaan niin kiinnostunut enää, kuin ennen, on lapsenne silti yhteinen ja hän saattaa haluta olla lapsen kanssa ilman sinua.

 

Eli et voi viedä lastasi vain mukanasi tuosta noin vain, vaikka itse haluaisit muuttaa pois. Lasten asuminen eron jälkeen on sovittava molempien kesken, lapsen edun mukaisesti- ei äidin eikä isän.

 

 

Vierailija
2/3 |
13.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei! Mainitsin tuossa tekstini lopussa, että suurin syy miksi en halua erota on se, että minusta tulisi osa-aikainen äiti eli lapsi tietenkin olisi myös isänsä kanssa. Mutta jos nyt ero tulisi niin tyttäremme todennäköisesti muuttaisi alkuun minun kanssa ja tapaisi isäänsä sitten viikonloppuisin ja iltaisin, koska hän on niin pieni vielä ja viettää suurimman osan päivistä minun kanssani niin se olisi hänelle kaikista parhain vaihtoehto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
13.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuollaisia vaiheita ei voi välttää avioliitossa, niitä tulee väkisin ja jokaiselle. Katso pitkään yhdessä olleita onnellisia tuttavapariskuntia ja ajattele, että hekin ovat kaikki olleet välillä kyllästyneitä ja onnettomia.

 

Jos teidän ongelmana on puhumattomuus, se voi hyvinkin ratketa ajan kanssa. Ota nyt ensi alkuun rennosti ja nauti tyttärestäsi. Älä stressaa seksistä. Kun olo helpottaa, kerro miehellesi, mihin asioihin haluat vastauksia, ja anna hänellekin aikaa. Ota muutoinkin ongelmien ratkaisun tähtäin riittävän pitkälle, vaikka vuoden päähän.

 

Veikkaan että pääsette aviokriisistä ohi ja jatkatte elämää tyytyväisempinä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän yksi